tag:blogger.com,1999:blog-1962282558917369434.post178721075878060707..comments2022-12-08T10:54:22.697+02:00Comments on Suklaahirviön mässymaailma: Suklis käy leijonan luolassa ja itkee kirjastossasuklaahirviöhttp://www.blogger.com/profile/13253869720526623092noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-1962282558917369434.post-46716156357138601762011-09-12T16:27:54.940+03:002011-09-12T16:27:54.940+03:00HM: kiitos sinulle rohkaisevista sanoista!! Koetan...HM: kiitos sinulle rohkaisevista sanoista!! Koetan itsekin ajatella, että perusteluni SAATTAISIVAT viedä haastatteluun.. Tietysti sekin on vaikeaa, mahduttaa sydämen toive 750 sanaan.. :) Kirjoitetut sanat ovat joskus niin.. no, avuttomia, vähäisiä, latteita. :( Tai sitten en vain osaa käyttää niitä oikein. Kuitenkin sanat ovat kaikki mitä meillä on, tuollaisissa tilanteissa.. Noh, ei auta kuin toivoa parasta. :)<br /><br /><br />Olet varmaan siinäkin oikeassa, ettei appi tarkoittanut syyllistää mua. Olen joskus aika [=LIIAN] herkästi syyllistyvä. :( Kai siksi kun tahtoisin kaikkien olevan onnellisia ja koen ahdistavana jos joku murehtii jotain [jos vaikka siis se appi murehtisi veljesten harvoja tapaamisia]. Täytyy koettaa VAROVASTI rohkaista miestä olemaan yhteyksissä veljeensä. Vaikka joskus se on turhauttavaa, kun sanon vaikka hänelle, että soittele pikkuveljelle, niin hän sanoo joo joo, ihan tässä pian.. ja sitten ei tee sitä!suklaahirviöhttps://www.blogger.com/profile/13253869720526623092noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1962282558917369434.post-12816409852821883772011-09-10T21:05:57.043+03:002011-09-10T21:05:57.043+03:00Hyvät perustelut voivat viedä sinut haastatteluun,...Hyvät perustelut voivat viedä sinut haastatteluun, usko pois! Vaikka olisi triljoona hakijaa, se ei tarkoita sitä että he olisivat halutunlaisia. Hoitoalalle veikkaisin plussaa olevan esim. ihmisläheisyyden ja sitähän sinulla piisaa! <br /><br />Luultavasti appesi ei ole oikein tottunut puhumaan poikansa kanssa, joten hänen oli helpompi kääntyä sinun puoleesi. Aika liikuttavaa, että hän miettii sitä, että olisi mukavaa jos veljekset olisivat enemmän tekemisissä keskenään. <br /><br />Asiasta ei ole syytä syyllistyä eikä syyllistäminen ollut apen tarkoituskaan.<br /><br />Hän vain soisi veljesten viettävän enemmän aikaa keskenään.<br /><br />Maailma on täynnä ihmisiä mutta siskoja / veljiä kenelläkään ei ole kovin monta.Hoo Moilanenhttps://www.blogger.com/profile/13803409979344937646noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1962282558917369434.post-38019640380738562682011-09-10T09:52:27.819+03:002011-09-10T09:52:27.819+03:00Kurja juttu, jos miehesi veli on depressiossa. :( ...Kurja juttu, jos miehesi veli on depressiossa. :( Sellainen voi olla läheisillekin rankkaa. Sitä potee syyllisyyttä, vaikka se onkin siinä mielessä turhaa, ettei ketään oikein voi kukaan ulkopuolinen 'väkisin' parantaa. <br /><br />Ihmettelen oikeasti että millaisen maailman me NYT elävä sukupolvi jätämme seuraavalle, kun naiset/tytöt pistetään aina kantamaan kaikki vastuu omista JA miehen sukulaisista. Mietin sitäkin, että miten mahtaa käydä seuraavan sukupolven poikien. Auta armias jos ne on kasvatettu samanlaisiksi 'vaimo hoitaa'-vässyköiksi kuin aikaisemmat polvet.. nimittäin ei ole sanottu, että seuraava tyttösukupolvi enää suostuu/tajuaa sellaisen toiminnan päälle! Kun en itsekään 'älynnyt' alkaa kantaa vastuuta miehen suvusta ennen kuin olimme olleet vuosia naimisissa. <br /><br />Joskus on tosiaan huvittavaa leikkiä ajatusleikkiä ja kääntää joku parisuhteessa oleva malli toisinpäin. Eli miettiä miltä MINUSTA tuntuisi, jos mies muistuttelisi, että 'äitisi muuten täyttää vuosia keskiviikkona, laitetaas kortti.. oletkos soitellut siskollesi, siitä on niin pitkä aika kun viimeksi olitte yhteydessä.. laitoin sulle jääkaappiin evästä lounas-aikaa varten..' HAHAA.. ;) En osaa kuvitella sellaista maailmaa..! :) Hassua ettei mies koe ollenkaan velvollisuudekseen tuollaista huolehtimista, mutta MÄ koen.<br /><br />Jotkut miehet leskeksi jäätyään ovat muuten ihan tuuliajolla. Ei ne tajuta siivota, vaikka koti hukkuisi p*skaan.. eikä kunnolla osaa edes mikroaaltouunia käyttää.. ja ihmissuhteet näivettyy, koska ne eivät ole koskaan hoitaneet [vai eivätkö ole saaneet opetella hoitamaan..?] niitä. <br /><br />-Hihii, tavallaan ihailen sun miestäsi, jos hän USKALTAA olla tiukkakin anopin kanssa. ;) Meillä mies on tosi rauhallinen, eikä ole koskaan ollut nyreä mun äidille, paitsi oikeastaan kerran. Vaikka ei hän silloinkaan mitään raivonnut, sanoi vain tyynesti, ettei Suklis nyt tule puhelimeen sinun kanssasi [minä itkin makkarissa].. se oli sellainen kerta, kun Äetmuori oli morkannut mua läskiksi ja niin edespäin. Paha syömishäiriökausi menossa. Äetmuori yritti aikansa saada miestä liittolaiseksi ja olemaan samaa mieltä kanssaan siitä että olen ruma, lihava, laiska ja tuhon tiellä [ammattitaidoton, työtön iki-luuseri] ja pettyi pahasti kun mies ei siihen lähtenyt mukaan.suklaahirviöhttps://www.blogger.com/profile/13253869720526623092noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1962282558917369434.post-59247985833626249232011-09-10T01:08:08.134+03:002011-09-10T01:08:08.134+03:00Toi on hyvä pointti, että vaimot on usein vastuuss...Toi on hyvä pointti, että vaimot on usein vastuussa miehenkin suvusta. Meillä se on mennyt sillai, että äiti on aina laittanut joulukortit etc isän veljille ja siskolle ja soittanut kuulumiset, isä ei saisi noita aikaiseksi. <br /><br />Meillä on sellanen tilanne, että mun miehen veli uppoaa vuosi vuodelta syvemmälle masennuksen ja ihmisvihan suohon eikä käy enää juuri missään suvun juhlissa, esimerkiksi Juhannuspojan nimiäisissä tai Lipsin synttäreillä eikä juuri edes ilmoittele tulematta jättämisistään. Tajuan ihan hyvin, että hän on tosiaan vakavasti masentunut ja olen hänestä ajoittain aika huolissani, mutta mies ei halua puhua aiheesta eikä mulla ole juurikaan muita keinoja. Yritän aina työntää omat loukkaantumisen tunteet kauemmaksi, koska tosiaan tiedän tämän veljen tilanteen. <br /><br />Naisilla tuntuu usein olevan tapana kantaa muidenkin taakkoja. Mäkin olen tosi kerkeä tuntemaan huonoa omatuntoa vaikkapa mun miehen jutuista: L on joskus mun äidille aika tylykin koska äidillä on tapana tunkea ja ylittää rajoja ellei sitä jatkuvasti niistä muistuteta. Äiti esim tuo meille tavaroita vaikka olen tuhanteen kertaan sanonut ettei tekisi sitä, L ei sulata enkä minäkään oikein. Mutta silti kerta toisensa jälkeen joudun heidän kahden väliin puskuriksi ja pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että lepsuuksissani yritän miellyttää kumpaakin ja kumpikin suuttuu. Toisaalta "lepsuuteni" on myös aktiivista tarvetta olla ottamatta puolta näissä valtataisteluissa. Vaikka jos otan, otan kyllä L:n puolen ihan solidaarisuussyistä.lupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.com