tag:blogger.com,1999:blog-1962282558917369434.post7936302421293899338..comments2022-12-08T10:54:22.697+02:00Comments on Suklaahirviön mässymaailma: Äiti tietää parhaiten!suklaahirviöhttp://www.blogger.com/profile/13253869720526623092noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-1962282558917369434.post-20605831513182330082010-09-13T01:06:23.614+03:002010-09-13T01:06:23.614+03:00Mietin vielä neuvomisvimmaa. Mistä se siis voi ker...Mietin vielä neuvomisvimmaa. Mistä se siis voi kertoa.. Kuten mainitsit, kontrollin tarve on yksi syy varmasti ja toinen on tosiaan alemmuuskompleksi. Sitten voi olla, että tuollainen neuvoja haluaa kauheasti olla TARPEELLINEN ja siksi neuvoo. Ja moni myös haluaa neuvoistaan palautetta tyyliin 'kiitos kauheasti kun neuvoit, tein kuten sanoit ja elämäni parani ihan ihmeesti'. Sitten tulee sellainen olo - neuvojalle siis - kuin hän olisi voinut vaikuttaa johonkin. Kai monet noista ihmisistä ovat sellaisia, joilla ei OLE vaikuttamismahdollisuuksia.. joten tilaisuus päästä tekemään joku muutos ystävän elämään on oikea juhlahetki. Surullista..suklaahirviöhttps://www.blogger.com/profile/13253869720526623092noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1962282558917369434.post-57668737840500958262010-09-13T01:04:06.912+03:002010-09-13T01:04:06.912+03:00Perunalastu, kyllä mun mielestä myös kuulostaa sil...Perunalastu, kyllä mun mielestä myös kuulostaa siltä, että kaverisi haluaa jotenkin olla kontrollissa.. ja päteä. Neuvomalla siis. :( Ja se on todellakin suuri virhe ystävältä mennä arvostelemaan tai jakelemaan neuvoja lapsenkasvatuksessa.<br /><br />Jotkut ihmiset ovat vähän itsekeskeisiä.. eivät kuuntele (!!) mitä toinen sanoo, ottavat omat luulonsa varmana TIETONA ja sehän on väärin! Ei kukaan voi tietää toisen elämäntilannetta, paitsi se kyseinen ihminen itse.suklaahirviöhttps://www.blogger.com/profile/13253869720526623092noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1962282558917369434.post-53631866513964531022010-09-12T11:32:52.510+03:002010-09-12T11:32:52.510+03:00Luulen, että tuttavani X:n neuvomisvimma on myös k...Luulen, että tuttavani X:n neuvomisvimma on myös kontrollin halua.Perunalastuhttps://www.blogger.com/profile/01313518852391462130noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1962282558917369434.post-25464286082864914642010-09-12T11:20:03.981+03:002010-09-12T11:20:03.981+03:00Eräs tuttuni on myös kaikentietäjä. Kun sain lapse...Eräs tuttuni on myös kaikentietäjä. Kun sain lapsen, hän alkoi heti lukemaan lastenhoito-oppaita ja kyseli kovasti minulta, olenko minä lukenut niitä. Vastasin, että "onneksi en enkä aiokaan lukea!". No, X ystävällisesti alkoi suoltamaan lukemiaan ohjeita ja neuvoja. Tämä neuvomiskuvio toistuu kaikissa asioissa ja tilanteissa. Mikään tässä maailmassa ei tunnu olevan sellaista, mihin X ei tietäisi "oikeaa" vastausta tai menettelyä. <br /><br />Myöskään X ei voi jättää tiedon etsimistä ihmisen itsensä harteille. Jotain alemmuuskompleksia ja pätemisentarvetta tässä varmaan on, voimakasta tarvetta näyttää muille, että hän tietää, miten asioiden pitäisi olla. Hän moralisoi mielellään, tottakai, kun kerran tietää, mikä on oikein ja väärin. Piste.<br /><br />Huvittavin tai raivostuttavin piirre on luulottelu. Hän luulottelee toisten ihmisten asioita ja elämäntilanteita eikä vaivaudu ottamaan selvää, miten asiat oikeasti ovat. Ei koskaan kysy, vaan toteaa! Ja vaikka kysyisikin, ei kuuntele vastausta, vaan luulottelee. Ääriesimerkkinä seuraava. X kysyi, voimmeko nähdä viikonloppuna. Selitin, että ei se käy, kun minulla on sitä-ja-tuota. Hän vain jatkoi tarinointiaan, missä näkisimme ja hän ottaa yhteyttä minuun! Jäin suu auki ja toistin erittäin hämmentyneenä, että en voi tavata häntä. Edelleenkään ei mennyt perille... <br /><br />Hämmentävää.Perunalastuhttps://www.blogger.com/profile/01313518852391462130noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1962282558917369434.post-49608088851545367682010-09-12T00:46:19.198+03:002010-09-12T00:46:19.198+03:00Voi ei, kuulostaa todella ikävältä nuo 'kodinh...Voi ei, kuulostaa todella ikävältä nuo 'kodinhoitoneuvot' - varsinkin kun on sellaisia erityisesti vanhemman ikäpolven naisia, joille MIKÄÄN siisteyden tai kodinhoidon taso ei ole riittävä.. :(<br /><br />Täytyy oikein tarjota myötätuntohali näin virtuaalisesti. <br /><br />Sekin on ikävää, jos äitisi kritisoi miestäsi. Mutta se on varmaan TODELLA ikävä juttu, jos tämä pettymys elämään saa joskus myöhemmin kritisoimaan sun lastasi! Moni vanhempi on tiikeriemo kun on omasta lapsesta kyse ja se on luonnollista. Lapsen loukkaaminen loukkaa vanhempaakin! Voin vain toivoa, ettei hän mene noin pitkälle. <br /><br />Ihailen kyllä sua, jos suunnittelet terapiaa ja saat vielä äitisi mukaankin. Minä en saisi omaani, sen tiedän, koska Äetmuori ei hyväksy terapeutteja [voin sanoa suoraan että hän halveksii niitä] eikä usko mihinkään sellaiseen. Hän myös halveksii ihmisiä, jotka käyttävät terapeuttejen ym. palveluita. <br /><br />Olet varmasti oikeassa tuossa, että se yleinen pettymys elämään ja katkeruus saavat äidit käyttäytymään noin aikuisia lapsiaan kohtaan. Toivon etten itse koskaan tulisi 'katkeraksi vanhaksi akaksi', niin kuin sellaisia nimitän, koska mun mielestä ihmisellä ei ole oikeutta tietoisesti myrkyttää toisten elämää. <br /><br />Toivottavasti joskus päädytte terapiaan yhdessä, se olisi varmasti tosi vapauttavaa - näitä asioita voisi purkaa ulkopuolisen läsnäollessa ja se voi jo yksistään auttaa.suklaahirviöhttps://www.blogger.com/profile/13253869720526623092noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1962282558917369434.post-55903556625037907282010-09-11T21:23:53.157+03:002010-09-11T21:23:53.157+03:00Äiti ja neuvominen: tuttua, huoh. Mun äiti päsmää ...Äiti ja neuvominen: tuttua, huoh. Mun äiti päsmää mua viikottain kodinhoitojutuista, koska "muutin niin aikaisin pois kotoa ettei mulle ehditty opettaa niitä". Toissapäivänä vähän kärjistyneessä tilanteessa sain kuulla että meidän koti on ahdistava ja vaarallisen sekainen ja epäterveellinen tunkio. Sain tästä kyllä aika paljon vettä myllyyni ja sitten taas rekkuloitiin kunnolla.<br /><br />Näen järjen tasolla aivan selvästi, mikä omaa äitiä vaivaa: omista elämänpettymyksistä ja vastoinkäymisistä kumpuava yleinen tyytymättömyyden ja katkeruuden pohjavirta, joka kanavoituu sinne, minne on helpointa kulloinkin virrata. Minä olen tietysti ykköskohde, toinen on mieheni (laiska ja välinpitämätön ja kylmä jne jne) ja kunhan Lipsi tuosta kasvaa, varmaan sekin alkaa tehdä kaikkea väärin. <br /><br />Näistä ristiriidoista huolimatta meillä on paljon hyvääkin. Olen äidille vihainen aina, en varmaan hänen kuolemansakaan jälkeen tule pääsemään vihastani kokonaan yli (vaikka hartaasti toivoisin niin käyvän) mutta meillä on myös paljon rakkautta. Aina väliin mieleen pulpahtaa, pitäisikö käydä äidin kanssa kertaalleen jossain terapeutilla saamassa vähän pelinappuloita, ettemme ajautuisi kamaliin riitoihin, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi.lupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.com