Näytetään tekstit, joissa on tunniste meikit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste meikit. Näytä kaikki tekstit

lauantai 29. toukokuuta 2010

Kyllästyminen

Teen listaa asioihin, joihin olen tällä hetkellä kyllästynyt:
1. tee, sen litkiminen litratolkulla
2. pepsi-max, - " -
3. olemaan ainoa pahasti namipakkomielteinen ihminen maailmassa
4. yksinäisyys
5. kiiltävät huulipunat - mattaa ei enää kai saa mistään, ei ainakaan kohtuuhintaan..

On niitä muitakin, mutta tässä nyt alkuun! Joku voisi sanoa, että nuo kaksi ekaa ratkeavat sillä, että en vaan juo. Juu, todella loistava ehdotus. :( Kun se olisikin niin helppoa! Valkoiseen teehen olen jo addiktoitunut.. mun on PAKKO saada sitä [vaikka siis inhoan joskus ainaista teenkittausta], koska siinä on niin paljon antioksidanttia. Ja se kirkastaa ihoa, juominen on terveellistä jne. jne. Pepsi Max taas on vähän niin kuin sellainen paha tapa, josta en pääse.

Mua harmittaa joskus se, kun ihmiset tuntuvat olevan niin 'järkeviä' kaiken namin suhteen. Esim. suklaayhdistyksen arvosteluissa joskus mulla keittää yli, kun luen niitä. 'Yksi pala tätä herkkua riittää viemään makeanhimon'. -AI RIITTÄÄ VAI? Mulla on asiasta vähän eri näkemys. Oma lukunsa on sitten ne ihmiset, joille kaikki namit on suunnilleen 'hyvä vierasvara/sopii kahvipöytään'. Syöttävät siis vieraille..

Tuntuu joskus kuin olisin yksin tämän herkkupakkomielteeni kanssa.

Siitä päästään neloskohtaan. Olen nyt vähän aktivoitunut, yritän erään yhdistyksen [siellä käsitellään mulle tärkeitä asioita] kautta vähän niin kuin tavata hengenheimolaisia. Olen myös yrittänyt toteuttaa sitä jokin aika sitten aloittamaani projektia, eli siis PUHUA ihmisille, vieraillekin, aina välillä. Yleensä olen tehnyt tätä esim. kauppan jonossa. Olen huomannut, että monet vanhukset varsinkin tykkää, kun saavat vaihtaa muutaman sanan jonkun kanssa. Itselle on aina kova kynnys puhua 'vieraalle', mutta silti vain sitä teen, ihan pari sanaakin riittää, toteamus vaikka pitkästä jonosta tai uutuusjäätelöiden runsaudesta. Toivottavasti en leimaudu oudoksi höpöttelijäksi.. :) Jonkun mielestä joku tällainen juttu on ihan luonnollista, mitä siitä edes kirjoittamaan, mutta mulle arkajalalle se on oikea suuri askel!

Vitoskohdalle vaan en voi mitään! Ei paljon tee mieli uutta huulipunaa ostaa, kun kaikissa on kauheasti kiiltoa. Tahdon MATTAA, on se nyt kumma kun ei löydy.. Kumminkaan en suostu siihen, että jostain huulipunanpätkästä pitäisi maksaa monta kymmentä euroa..

6 kokonaista vuorokautta - -

- - ja on aika taas nautiskella! ;) En ole viime aikoina harrastellut enää Frödingen pakastekakkuja. Mikähän siinäkin on. Kai se niiden hinta mua vähän vieraannutti. Hassua että Frödinge on samoissa hinnoissa Ben & Jerry-purnukan kanssa.

tiistai 11. toukokuuta 2010

Kosmetiikka ja minä

Olen viime aikoina alkanut lukea kosmetiikkaanKIN keskittyviä blogeja! Paria nyt ainakin! Ne ovat ihan mielenkiintoisia. On aika helpottavaa huomata, että HAMSTERIUS on aika yleistä. Joku hamstraa namia [kuten mä] ja joku sitten taas ostelee kosmetiikkaa.

Mä olin nuorempana yksi niistä tytöistä, jotka luki muotilehtiä kuin raamattua mitä tulee uusimpiin meikkeihin ja ihonhoitotuotteisiin. On kokeiltu Cliniquen 1-2-3 ihonhoito-ohjelmat, on käytetty Biothermiä monessa muodossa ja ostettu huulipunat ja meikkivoiteet sen seitsemästä eri sarjasta.

Nyt en ole pitkiin aikoihin enää ollut sellainen. Kai se vaikutti paljon, kun OIKEASTI katsoin ympärilleni ja aloin huomata juttuja! Kuten esimerkiksi, että kuusikymppinen anoppini on omenankukkaihoinen, pelkkää terveyttä ja raikasta ihoa, vaikka ei ole KOSKAAN ostellut kalliita kosmetiikkatuotteita. Sen sijaan hän elää terveellisesti, ei ryyppää, ulkoilee paljon. Ja kun taas anoppia vertaa meidän mamiin, joka on paljon, paljon ikäistään vanhemman näköinen, sameaihoinen JA jolla on historia oikein kaikkien aikojen kosmetiikkashoppaajana... Olen tullut siihen tulokseen, että kosmetiikkatuotteita olennaisempaa ovat elämäntavat. Ihminen ei VOI mättää sisäänsä mitä vaan [viinaa, roskaruokaa, tupakansavua] ilman ettei siitä saisi 'rangaistusta'. Ihan sama mitä tököttiä ihollesi levität, jos et juo runsaasti vettä.. etkä ulkoile.. ja tupakoit.. ei nuo voiteet ja tropit pysty ihmeisiin!

Mulla on viime aikoina ollut kosteusvoiteina käytössä ihan nuo apteekin Humektan [kevät-kesä-syksy -tuote] ja Aqualan L [talvi]. Meikkinä on Lumenen Matte Harmony-meikkipuuteri. Luomivärit on nekin lumenea.. ja poskipuna! Silmänympäryskynä on Cliniqueta, ikivanha mutta olen nii-iiin kiintynyt siihen kuitenkin. ;) Ripsari on Maybellinen Define-A-Lash.

Mun täytyy sanoa, että kaikista mainoksista huolimatta en ole vielä löytänyt ripsaria, joka ei paakuttaisi ripsiä. Ehkä vika on mussa, en tiedä, mutta nykyisin olen ripsivärienkin kanssa aikalailla neutraali.. Tai en kai vain välitä tarpeeksi?

Kosmetiikkaa silloin nuorena tyttönä katsoi niin eri tavalla. Sitä mietti: kun laitan juuri TÄTÄ meikkivoidetta ja teen häivytyksiä kuudella eri luomivärillä, niin sitten juuri SE mies huomaa ja tulee romanssi.. [SE mies on tietysti se unelmien mies, jota ei vielä ollut tavannut, mutta jonka toivoi tapaavansa ja silloin näyttävänsä tietty parhaalta mahdolliselta itseltään..]

Aikuisena huomasin, että miehet ei itse asiassa paljon piittaa siitä käyttääkö nainen Diorin meikkejä, Joe Blascoa vai Rimmeliä. ;) Miehet ei myöskään ehkä kiinnitä huomiota siihen, että sulla ihan oikeasti on neljää eri luomiväriä ja uusinta mascaraa.. :)

Nyt on mulla taas herännyt joku halu kokeilla uusia meikkejä. Mutta sen suhteen mun on oltava varovainen. Mulla ei ole varaa siihen, että noin vain ostelisin meikkejä, kun vanhat on vielä käyttämättä. Mutta sitten KUN Lumene meikkipuuteri loppuu, niin olen harkinnut Maybellinen 24h Super Stay meikkivoidetta. Ehkä. Vai olisiko se turhaa?

Kyllä meikkaamisessakin on itsetuntemus valttia! Minä en yksinkertaisesti enää VIITSI viettää tuntikausia meikaten.. oikeastaan mulle meikkituotteissa tärkeää on helppous ja nopeus. Mukavuus. Se, että suhteellisen pienellä vaivalla saa aikaan naaman, jonka kehtaa viedä kaupungille. Siinä mielessä mä olen meikkipuuterinainen. ;) Onneksi myöskään ei ihoni ole sellainen, että se vaatisi jotain sementtimäisen peittävää meikkiä..

Lumenea ostan siksi, että mun mielestä se on hintaansa nähden laadukas sarja. Ja sitten se, että se on kotimainen. Tahdon ainakin toivoa, että minun ostopäätös voisi tukea suomalaisten työllistymistä, edes hitusen verran! Lumenelta mulla on myös silmänympärysvoide..

Nautin kosmetiikkablogien lukemisesta, se on sellainen mun salainen pahe. ;) Osittain tahtoisin vielä jotain kohtuudella kokeilla - Lumenen meikkipuuteri on mulla ollut jo useamman vuoden vakiotuotteena - mutta emmin.. Saas nähdä jos nyt sitten kevätkesästä innostun! Se vain, että mulla meikit kuluvat aika hitaasti.. :( Minä kun en meikkaa joka päivä. Siinäkin mielessä meikkivoiteen ostaminen arveluttaa.

Jäätelöarviot

Nyt onkin aika Sukliksen arvioida mässyssä maistetut uudet jäätelöt!

Ben&Jerry wich: Tämä jäätelö on vähän kuin suomalainen Dominojäätelö, eli yksittäispakattu herkku, kaksi pyöreää keksiä ja välissä jäätelöä. Mun mielestä nuo keksit oli oikeastaan parasta koko jäätelössä! Ne nimittäin olivat pehmeitä.. toisin kuin Domino-jäätelössä! Tätä wichiä pystyi syömään murustamatta.. ja se on hyvä! Mutta siihen ne hyvät puolet sitten jäikin!

En tajua!! Osaan sanoa miljoona syytä miksi mun PITÄISI pitää tästä.. tykkään vaniljajäätelöstä, suklaahippukekseistä.. kaikki sellainen on hyvää. Mutta tässä tuotteessa vain kokonaisuus EI toiminut, ei ainakaan mulle. Jotenkin tuli ällö olo! :( Tavanomainen pläjäys, jolle antaisin kouluarvosanalla 7-. Eli en aio ostaa uudestaan.. Meillä mies kyllä tykkää näistä wicheistä kuin hullu puurosta, eli makuja on tietty moneen lähtöön.

Ben&Jerry Fairly Nuts: varsinainen P E T T Y M Y S! Tässä jäätelössä piti KAI olla kinuskikastiketta - missä sitä oli, en nyt ihan äkkiä pysty sanomaan! Täysin tavanomaista toffee/kinuskijäätelöä ja SURKEAN vähän mantelikrokanttia. Joku tässä maussa toi mieleeni lukioaikojeni suosikkijätskin, sellaisen pikkupikarin, jota ei enää ole vuosikausiin valmistettu. Eli ei ole ainakaan mikään ainutlaatuisen erikoinen makuelämys. Kinun ystävät ainakin pettyvät pahasti! Kouluarvosana 6.

Ben&Jerry Peanut Butter Cookie Dough: tumma suklaakuori tässä puikossa on melkein parasta. Se on rapsakkaa, eikä liian makeaa. Oikeastaan tulee mieleen ne lapsuuden jädepuikot, joissa vielä oli tummaa suklaata.. aika ennen kaikkia näitä maitosuklaa- ja valkosuklaatikuorrutuksia. Tumman suklaan alla on sitten hyvää vaniljajäätelöä, jonka osittain pilaa se maapähkinävoi (?) .. Tulee mieleen Snickersin jäätelöversio! Tämä on hyvin AMERIKKALAINEN herkku, jenkithän kai tykkäävät suolaisen ja makean yhdistelmästä. Muhun se ei oikeastaan vetoa.. Kouluarvosana 7, ja siinä vaikuttaa nostavasti se tummasuklaakuori..

Yleisesti totean, että Ben & Jerry on edelleenkin siis mielestäni ylihintaista ja yliarvostettua. Onhan ne paketit lystikkäitä ja söpösiä ja humanitaariset tavoitteet hienoja. Mutta sorry vain, kaikki tämä ei tee siitä jäätelöstä niin hyvää, että se olisi hintansa väärti.

Ainoat B&J-jäätelöt joita voin kuvitella ostavani uudestaan - ja varmaan ostankin - ovat Chocolate Fudge Brownie [oikeasti hyvä suklaajäätelö] ja Cookie Dough [pidän raa'asta pikkuleipätaikinasta ja tässä jäätelössä se on ihan mainio lisä].