Painajaista mä näin

Oli aika kamala uni tuossa päiväunilla ollessani! Mies nimittäin oli kadonnut! Auto vain oli jäänyt. Eli siis hän oli ollut jossain kaupassa ja mä toisessa kaupassa ja oltiin sovittu, että hän hakee mut kauppan edestä, mutta hän ei tullutkaan. Ja hänen autonsa vaan oli siellä toisen kaupan parkkipaikalla, mies itse oli kadonnut kokonaan. Unessa juoksin sitten kyttien luo, mutta kytät eivät auttaneet. Jotenkin sekin tuntui ihan luonnolliselta siinä unessa. :( Siis ettei Kyttälästä saa apua. :( Tiesin että mun on selvitettävä miehen katoaminen itse.

Sitten jotenkin se uni muuttui ja asuimme yhdessä Äetmuorin kanssa [no sehän OLI painajainen, kuten sanoin!!], siis Äetmuori, mies ja mä yhdessä. Siinä asunnossa, jossa asuimme kun olin peruskoulun 8. ja 9. luokilla! Siinä samassa pitkässä, kapeassa huoneessa, joka oli mun teinitytön huone, ja jota mies ei tietystikään ole edes nähnyt, kun ei me silloin tunnettu! Siellä me asuimme ja sitten jostain syystä Muori hyökkäsi tosi rajusti mua vastaan. Sanoi, että elän ihan väärin, istun vaan kotona enkä tapaa ihmisiä, eikä mulla ole ystäviä. Siinä unessa siis olimme niin vanhoja kuin olemme nyt, 3-kymppisiä siis, EI teinejä. Jotenkin Muorilta kyllä tuollaista purkausta voisi odottaakin..

Tällaisia unia! Onneksi mies herätti mut, kun olin pyytänyt häntä herättämään mut parin tunnin unien jälkeen! Ei ollut nimittäin mukavaa unennäköä tuo tämänkertainen. :(

Suru

Tänään suretti kun tajusin, että maailmassa on lukematon määrä maistuvia juttuja ja herkkuja ja että mulla sittenkin on vain yksi suu ja MÄSSY kestää aina vain sen pari päivää kerrallaan! En voi mahduttaa itseeni koko maailmaa! Vaikka tahtoisin.

Hullu haluaa erakoitua

Mietin sitäkin, kun siellä häissä tuli melkein paniikkikohtaus [ilta venyi kuin joku ällö purukumi ja poispääsy oli taas niin vänkelää kun koko maailma taivasteli että kuin te nyt jo..], että pitäisikö sittenkin yksinkertaisesti jättää KAIKKI sikseen, erakoitua reilusti! Tästälähtien kiittää EI kaikkiin sukujuhlakutsuihin ja muutenkin heivata huolet. Jos en halua semmoisiin kinkereihin osallistua, niin tekeekö se musta RIKOLLISEN?

Oikeastaan yksinäisyys ei nykyisin taida olla niinkään harvinaista! On kai olemassa lausumaton sopimus, että ystävyydet kuuluvat lähinnä tiettyyn ikään tai elämänvaiheeseen, siis siihen, kun ei ole Pyhää Perhettä. Kun on perhe, niin sitten eletään sen kautta. Tiedän sellaisia perheitä, jotka eivät liikahda kodista mihinkään, eivätkä edes lastensa anna tuoda ystäviä sinne, kun se 'häiritsee'. Eli en kai mä sitten niin outolintu ole. Siellä häissä yksi miehen serkuista visersi kaikkea siitä, kuinka tekee kavereiden kanssa sitä ja tätä [taisi olla 24-vuotias] ja minä ajattelin, että juu juu, siinäpä puhut VIELÄ. Odotas, kun alkaa 30 lähestyä ja perheytyminen täydessä vauhdissa.

Tyytymättömät

Hassulta tuntuu kuin koko alkukesän lämmintä vonkunut väki nyt ruikuttaa helteillä. 'On liian kuuma!' sanoo yksi. 'Mitään ei jaksa tehdä', säestää toinen. Kolmas toivottaa helteet helvettiin ja tahtoo kylmää. Sitten kun se tulee, niin siitä valitetaan. Oli niin tai näin, niin Suomen ilmasto on p-ka. Jossain muualla [missähän, oikeasti] olisi niin paljon parempi!

Mun mielestä sää on sellainen asia, ettei siihen oikeastaan voi itse vaikuttaa, joten siitä nyt ei ainakaan kannata peliverkkareita repäistä. Mutta samapa tuo mulle, saahan sitä valittaa. ;) Olen itsekin joskus valittavainen.. vaikkakaan en säästä.

Meillä mies on hölkännyt, vaikka on helle! Eilen veti 7 kilometriä kuin tyhjää vaan. Kyllä hän tosin juokin paljon vettä juoksun kaveriksi. Hölkkä on yksi sellainen urheilulaji, jota en ole koskaan oikein oppinut. En 'osaa' juosta oikein sillä mielellä, että juoksisin pitkän lenkin. Korkeintaan joskus saatan juosta postilaatikolle, jos sataa.. Mulle juoksu on sellaista pyrähtelyä, jotenkin ei tunnu luonnolliselta, että sitä jatkaisi kilometritolkulla. :) Tunnen itseni jollain lailla teennäiseksi, jos yritän juosta pitempiä matkoja. Mies on hyvä juoksija, hänellä on tekniikka kunnossa.

Mua helle ei haittaa, mutta jostain syystä olen nyt lämpimällä nähnyt paljon pahoja unia! Johtuisiko siitä, jos vaikka jossain vaiheessa yötä on kuuma nukkua peiton alla? Yhdessä unessa oli Tony Halme! :( Se oli aika kauhea uni. Siinä T.H. oli kai joku ihan viittä vaille rikollinen ja kauhean väkivaltainen [mahtaako olla kaukana todellisuudesta tuo uni sittenkään..]. Karua jos perussuomalaiset alkavat jo dominoida unianikin.. :) Olen kai oikeasti ollut vähän surullinen ja ahdistunut tämän politiikan äärioikeistolaistumisen johdosta. Keväällä olin tosi hämmästynyt kun yhdessä harrastuspiirissä oli MYÖSKIN persu, ja sellainen joka oikein toi sitä esiin. Itse en koskaan puhu politiikasta vieraammille ja siksi tuon naisen (!) tapa ilmaista asiat järkytti. Yleensä sellaista ei käy jossain harrastusympyröissä.

Toisessa unessa joku korsto [ei kuitenkaan T.H.] kävi kimppuuni takaapäin, kun olin kävelyllä!! Suklis parkaisi unessa ja potkaisi sitä tyyppiä. Mutta ei käynyt selväksi kumpi voitti 'matsin', koska heräsin! Mies sanoi, että olin VINKUNUT unissani ja sätkähdellyt! :( Vähän noloa, VINKUA - ihan kuin porsas teuraspukilla! :(

Yössä imurin laulu soi..

Olenkin nyt tehnyt perinteisen siivon kahdessa päivässä, yleensä menee kolme! Olen siivoillut myös öisin. Silloin on viileämpää ja keskittyminen on helpompaa. Päivisin aina tuntuu kuin olisi muka joku into tehdä jotain muuta kuin siivonkia. Viime yönä lopettelin siivousurakat tuossa n. klo 3. :) Hih, onneksi asumme omakotitalossa. Kerrostalossa varmaan naapurit tulisivat hulluksi kun joku imuroiämyröi keskellä yötä!

1 kokonainen vuorokausi ja hirviöyden hetki koittaa!

Niin se on, tähän on tultu! :) Mua ei pitele helle, kyllä silloinkin voi ahtaa. :)