Suunnitelma huomista varten

Aion lötkähtää tuonne pihalle biksut päällä ja antaa auringon hyväillä talven kalventamaa nahkaa. Vähän tietty arveluttaa tuo suunnitelma, kun meidän pihalla on kauheasti sekä itikoita että murkkuja! Ettei vain Suklis päätyisi parempiin suihin! :( Eli SYÖDYKSI.

Verkostoista

Lupiini kirjoitti kommenttiosastossaan siitä, kuinka yllättävät ihmiset voivat olla tuttavia keskenään esim. Facebookissa. Mietin taas tätä omaa maailmaani, omaa kokemustani.. :( Mulla ei ole paljonkaan 'ristiin meneviä' kaveruuksia. No, jätetään vähättely: niitä ei ole YHTÄÄN. Huomaa aika selkeästi Facebookkelissakin, että mulla on 1. wanhat kaverit [kouluajalta], 2. opiskelukaverit, 3. harrastuskaverit 4. sukulaiset ja 5. miehen työkaverit vaimoineen. Niiden ryhmien välillä ei ole mitään yhteisiä ihmislinkkejä, vaikka luulisi että pitäisi olla. Toisaalta mun Facebook-kontaktien määrä on tällä hetkellä kai n. 25.. en nyt tähän hätään muista paljonko tarkalleen. Jos puhuttaisiin vaikka 100 tai 200 facebooktuttavasta, niin silloin kai voisi jo jotain yhteyksiä ilmetä. Ehkä.

Mä olen aina ollut sellainen ihminen, jolla on ystäviä, jotka voi olla ystäviä MUN kanssa, mutta en näe esim. jotain miehen työkaverin vaimoa luomassa keskustelua jonkun opiskeluaikojen tuttavani kanssa. Itselläni on kai jotain HENTOISIA, ohuita yhteyksiä hyvinkin erilaisiin ihmisryhmiin. Toisaalta kai kaikilla on? Eri asia sitten kuinka paljon tekemisissä tahtoo olla eri ryhmien kanssa.

Mulla ei sukulaisista ole fb-listattuina muita kuin Siukku ja Siukuntyttö A. Serkkuni piileskelevät kaikki joko joidenkin tekoidentiteettien takana tai sitten he eivät ole edes listattuina. Ei siksi että mulla paljon serkkuja olisikaan, kummaltakin puolelta laskettuna yhteensä 3. Yksi serkku isän puolelta, kaksi äidin. Jipii.

Hassua kuinka joillakin facebookia koskaan kokeilemattomillakin ihmisillä voi olla siitä hurjan jyrkät mielipiteet. Esim. Äetmuorin mielestä se on ihan 'turhaa'. No, jos nyt voi pitää turhana mitään tapaa pitää yllä ihmissuhteita, jotka muuten kai näivettyisivät ihan kokonaan esim. suurten etäisyyksien takia? Sitten yhden kaverini mies on sitä mieltä, että fb on kakaroita varten. Tämä mies on itse 35 ja on vakuuttunut siitä että fb:ssa kaikki ovat n. 15-20 -vuotiaita. Mielipidettä ei muuta se, että hänen vaimonsa on siellä. Ja mä. Ja hänen siskonsa. Eikä meistä kukaan ole teinityttö enää. ;)

Lakanat koneessa, pää kuumana

Kirjoittelen tätä ja aina välillä työnnän viileät sormeni tukkaan, hieron päänahkaa - pää tuntuu KUUMALTA! Pesukone on päällä, siellä puhtaaksi jylmäytyy lakanat. On kätevää pestä pyykkeliä yöllä, koska silloin kuivauskaapin ja pesukoneen aiheuttama kuumuus ei tunnu niin kauhealta. Pidän kodinhoitohuoneen oven kiinni.. suljen kuumuuden sinne!

"Ihanaa!"

Mua on alkanut ärsyttää Facebookissa eräs asia. Listasin tuossa puoli vuotta sitten yhden ihmisen kaverikseni. Oikeastaan hän on miehen työkaverin vaimo ja tuli tavallaan 'vahingossa' tai 'kaupan päällisiksi' lisättyä, kun seurassa oli puhetta facebookista ja kaikki tietysti sanoivat, että nyt lisätään toisemme.. No niin, lisäsin siis tämän Minnan. Ja nyt mua on alkanut ärsyttää [vain hiukan, onneksi] se että hänen JOKA AINOA tilapäivityksensä on tyyliä 'ihana päivä/olipa ihanaa/kaikki on ihanaa'. Nyt tietysti joku miettii että jaahas, Suklispa on KATEELLINEN, kun tuosta hermostuu! Sukliksen oma elämä on niin surkeaa, ettei kestä toisten onnea!

Kyse ei ole siitä ettenkö kestäisi toisten onnea, mutta tuollaisessa 'ihanuudessa' on jo melkein jotain karmivaa! Mun mielestä se ei voi olla totta. Olen itsekin parisuhteessa onnellinen, mutta kyllä mies silti mua jurppii joskus. Tietysti on sellaisia ihmisiä, jotka 'paljastaa' tai antaa itsestään Naamakirjassa tosi vähän ja kai sekin on ymmärrettävää, jos kavereita on esim. 200. Ei kai silloin halua kirjoittaa, että mulla on kankkunen, oli eilen tyhmä riita miehen kanssa jne. Vaikka onko tuossakaan nyt mitään hävettävää, sehän juuri on elämää. Siis se, ettei kaikki aina kiillä kauniisti.

Ongelma vaan on se, että itse olen Facebookissa sellainen, että yritän kertoa huonoa ja hyvää, iloa ja surua. Sitten se pistää miettimään, jos listatuissa kavereissa joku vain elää tuollaista 'ihanaa' elämää - antaako silloin itseään turhaan? Pitäisikö itsekin alkaa vetää jotain roolia?

No, tämä on vaan pikku juttu, otin vaan puheeksi kun olen tällainen toivoton blogilörppö, joka kirjoittaa aina siitä mikä nyt milloinkin mieleen sattuu juolahtamaan!

Oikeastaan on surullista että kun tuollainen systeemi on kehitetty [Facebook siis] niin se EI auta ihmisiä syventämään ihmissuhteitaan. Tutuista ei tule kavereita, eikä kavereista ystäviä. Väline on vain väline, eikä itsessään ihmeisiin pysty.

Suklis laatii listan

Tein tuossa kauppalappua! Kun täytyy huomenna - tai siis oikeastaan jo TÄNÄÄN, kun on jo ½ tuntia eletty torstaita, hihi - käydä kauppassa! Kaikenlaista siihen listaan tuli, sellaistakin jota en ensin tajunnut listata. Niin kuin nyt Alku-karkit. Niitä on Citymarketissa, mutta ei ole esim. täällä paikallisessa K-kauppelissa! Näin niitä viimeksi siellä. Ne ovat hyviä!

Sitten ajattelin, että neekerinpusuja tahdon ostaa. Ne ovat aika huokeita Cittarissa. Ja makuvaihtoehtoja on! Prismassa on nimittäin vaan niitä mansikanmakuisia! Meillä on niin, että mies tykkää banaaninmakuisista suukoista ja mä vaniljasta. Tai sitten mokasta. Mutta vani on varma valinta.

Leivontaa varten tarvitsen munia ja maitoa ja voita.

1!

Kokonainen vuorokausi enää! LÄÄH! :)

Piileskellen

Minulla on Facebook. Joihinkin vanhoihin kavereihin haluaisin pitää yhteyttä, mutta kainostelen tehdä aloitetta. Sitten joiltakin PIILESKELEN ihan tarkoituksella! Tämä juuri on outoa mussa. Pelkään kai että olemalla tekemisissä JOIDENKIN vanhojen tuttujen kanssa päätyisin taas siihen samaan jamaan jossa olin heidät tuntiessani! Kuin heillä olisi VOIMA ja joku valta mun yli pyyhkäistä nämä kuluneet vuodet pois ja tehdä musta taas se sekoileva partygirl. :( Ja sitä Suk-Suk-Suklis ei tahdo! :( Siksi piileskelen.

Facebook on siitä jännä, että joihinkin vanhoihin tuttuihin, joiden kanssa haluaisin olla tekemisissä en voi ottaa yhteyttä juuri siksi, kun he on myös yhteyksissä noihin ei-haluttuihin kontakteihini! :( Jos teen itseni näkyväksi näille toivotuille, niin pian olen sitä myös ei-toivotuille. :( Ja sitä taas en tahdo, joten mökötän yksin.

En tajua miksi kuvittelen joillain ihmisillä olevan sellaisen mahdin mun yli. En kuitenkaan ole monessa mielessä se persoona, joka olin joskus kauan sitten. Paljon on vettä virrannut. Mutta .. ihan kuten perheissä jäsenillä on 'roolit' [perheen pelle, perheen vastuunkantaja, perheen vauva jne.], niin ihan samalla tavalla vanhojen tuttujen kanssa voi olla roolit. :(

Mutta enkö usko mulla olevan voimaa olla oma itseni..? Vieläkään..?

Osittain tietysti myös häpeän.. itseäni ja elämääni, kun ei musta tullut pärjäävää ihmistä ja olen tällainen maaseudulla asuva villasukankuluttaja-joutilas-työtönlortti. Sekin on yksi syy olla omillaan. Kun ei halua ihmisten sääliä tai pilkkaa. :(

Olin tänään kauppoissa, minä ja muut kaltaiseni joutomiehet. Näin lihavan naisen istuvan huohottaen kauppakeskuksen puisella penkillä. Sitten oli deekun näköinen kaveri menossa Alkoon. Mietin pitäisikö itsekin käydä, mutten mennyt. Viime aikoina olen huomannut alkoholin kulutukseni olevan KASVUSSA. Mikään hälyttävä se tilanne ei ole, mutta nyt olen kuukauden aikana jo kahtena päivänä juonut 1-2 lasillista punaviiniä ruoan kanssa tai vierailulla. Se on ylimääräistä, siitä se helposti lähtee määrä kasvuun. Ja sitten huolestuin kun mietin jos jouluksi ostaisin jonkun pienen pullon kermalikööriä. SEKIN on nimittäin uutta, uusi ajatus. Ennen en ole koskaan sitä edes miettinyt, mulle on riittänyt se 1 lasi punaviiniä jouluruoan kanssa.

Helposti alkaa alkoholin virta kasvaa ja voimistua, jos ei sitä vahdi! Sitten pian onkin ihan deekiksellä. Päätyy joksikin juoppomummoksi. :(

8 kokonaista vuorokautta - -

JOULUMÄSSYYN! :) 8 ei enää ole ihan toivoton tilanne, oikeastaan se on suhteellisen hyvä. Leivontajutut on vielä ihan ilmassa! Olen lukenut leivontablogeja ja kuolannut kaikelle.. ihanalle! Tavallaan tekisi mieli tehdä pipareita pienen taikinallisen verran, mutta meillä menee niitä TOSI vähän! Kai siksi kun on joulun herkkua muuten niin paljon. Luin myös aika jännän vaaleiden piparkakkujen ohjeen.. sellaiset saattaisivat myös olla hyviä.

Joulunahan mulla on 3 mässypäivää! :) Aatto, päivä ja Tapsulin päivä.

Ylikiltti Naamakirjassa?

Mulla on alkanut olla ongelmia Facebookin kanssa. Kun on niitä FarmVillejä ja muita 'pelejä', joita jotkut siellä harrastavat.. ja sitten kutsuvat mut mukaan.. enkä KEHTAA kieltäytyä! Naurettava ongelma tämäkin. Sitten joudun laittelemaan ihmisille jotain 'lahjoja', omenapuita sun muita, vaikken ole tippaakaan kiinnostunut. Jotkut ottavat nuo pelit tautisen vakavasti, keräilevät jotain 'nauhoja' jne.. Sitten aina sanovat mulle, mitä milloinkin tarvitsevat. Olenko liian tiukkapipoinen, kun tuo häiritsee mua? Eihän se tietysti tavallaan vie paljoa aikaa pyöriä siinä FarmVillessä, mutta kun ei kiin-nos-tai-si niin yhtään! :(

Vai olenko taas ylikiltti? On vain vaikea sanoa joillekin ihmisille, että tuo sun niin kovasti rakastamasi touhu ei oikeastaan innosta mua. Tuntuu kuin siinä samalla vähän arvostelisi toista, vaikka sen sanoisi kuinka kiltisti? :(

Yhteen aikaan sain sähköpostitse myös joiltain ihmisiltä kaikkia kiertokirjeitä. Niihin en lähtenyt mukaan, sanoin syyksi, etten tunne 5/10/15 ihmistä, joille voisin tämän laittaa. Tosiasiassa nekin ärsyttivät. Joskus mun mielestä tuntuu melkein kuin ystävyydellä RAHASTAMISELTA tai siitä hyötymiseltä se, että laitetaan tutuille ja ystäville kaikkia sellaisia kutsuja/ehdotuksia, joista itse sitten hyödytään jotenkin. [Jos siis se tuttu lähtee niihin mukaan.] Mä en itse koskaan tee niin, en kehtaisi. Koska minusta se venyttäisi ystävyyttä kielteiseen, rahallisen hyödyn suuntaan. Taidan olla ihan toivoton seitkytlukulainen. ;)

Samasta syystä muistan loukkaantuneeni tosi paljon [vaikken näyttänyt sitä mitenkään!] kun yksi ihminen kutsui mut luokseen. Mulle syntyi vaikutelma iltateestä pienessä porukassa.. No, kyseessä olivatkin MEIKKIKUTSUT! Tautisen kalliita meikkejä.. Ostin kajalin ja häpesin, kun en voinut ostaa enemmän/kalliimpia.. Koska mulla ei ollut varaa! Oikeasti! Tunsin tavallaan itseni tosi petetyksi, että tämä ihminen kutsui mut kotiinsa vain tällaista varten. Jos joku suoraan sanoisi mulle, että järjestän tuppervaarikutsut, tuletko, niin sitten ainakin voisin heti sanoa ei kiitos. Mutta tuo oli vähän yllättävää, siksi olin aikas ällikällä lyöty. Onko tämäkin sitten tiukkapipoisuutta, kai naiset nykyään nauttii vaikka mistä pikkuhousukutsuista ja seksilelukutsuista jne.. Mutta mä en vaan pidä näistä rahan sotkemisesta sosiaalisiin tilanteisiin! Ostan mieluummin jutut kaupasta ja pidän ystävät ystävinä.

Suk-suk-sii-sii!

Suklis siivoaa taas ahkerasti! Tuntuu vähän tyhmältä turhia neliöitä nuohota, mutta tämmöistä tämä arki on.

Odotus sen kun lyhenee...

.. 4 kokonaista vuorokautta enää herkkuiluihin! Taidan leipoa miehelle valkosuklaa-mustikkamuffinsseja. Niistä en itse pidä, ne olisi miehelle vaan. Niin että sitten voin hyvin omintunnoin leipaista itselleni jotain mun herkkua. :)

Suklis Ottaa Yhteyttä!

Viime aikoina olen ollut aika kova kirjoittelemaan kirjeitä ja PALAUTTEITA. Esimerkiksi kävin yhdellä todella hyvällä grillillä viimeisen herkkuiluni aikana, ja kirjoitin sinne ylistävän palautteen ja pistin postiin! Sitten kirjoitin yhteen ristikkolehteen. Moitin erään ihmisen laatimia ristikoita ja kehuin yhden toisen tekemiä. :)

Joskus noista yhteydenotoista tulee hyvä olo. On kuin olisi yhteydessä maailmaan ja elossa. Minä olen aika paljon yksikseni näin arkisin [ja muutenkin], niin joskus voi tulla sellainen olo kuin ei olisi kunnolla edes OLEMASSA. Silloin pitää joko lähteä liikkeelle, käydä Isossa Kaupungissa tai Pikkukaupungissa, tai ainakin kotikunnan keskustassa. Toinen vaihtoehto on kirjoitella noita palautteita. Makeisfirmat tietysti kuulevat musta myös.. niille mulla onkin paljon asiaa!

Oikeastaan en enää tiedä voisinko varmasti väittää olevani IHMINEN.. siis jos joku ihminen vaikka tulisi luokseni ja sanoisi että sinä Suklis olet KETTU.. tai myyrä.. joku sellainen.. niin joskus kun on ollut paljon eristyksissä niin sen voisi melkein uskoa! :( Kyllä ihmisyys, ihmiselo, on kai semmoista että se pitäisi elää yhteydessä toisiin.

Feisbuuk-ällötys

Onkohan kellekään muulle käynyt niin, että on alkanut vieroa vanhaa tuttua Facebookin perusteella? Itse olen ajatellut, että noinkohan poistaisin itseni sieltä kokonaan. Aluksi se oli kiva lelu, mutta nyt se tuntuu vain ärsyttävältä. Lisäsin sinne itselleni 6 kaveria, sellaisia joiden kanssa nyt oikeasti olen tällä hetkellä tekemisissä jollain tasolla. No sitten sain tietää että tämähän on ihan VÄÄRIN.. :) Ihmiset oikeasti listaavat esim. lastentarha-aikojensa kavereita.. joiden kanssa ei siis olla viimeiseen 30 vuoteen oltu missään tekemisissä! Koska on statusta, jos on 100 kaveria feisbuukissa ja vain luusereilla on alle 10. Voi tsiisus!

No tuosta opiskeluaikojen kaverista: jotenkin vain tuntuu kuin feisbuuk olisi paljastanut hänestä sellaisia piirteitä, joiden olemassaolosta en ole joko tiennyt, tai sitten en ole vain havainnut niitä. Hänellä on joku ihme tapa laittaa jatkuvasti jotain kryptisiä (?) tilapäivityksiä, joiden tarkoitusta sitten ystäviksi listattujen pitäisi olla kyselemässä. Tyyliin "no mitäs tuo sitten tarkoitti, kun kirjoitit että punainen pallo on mahassa?" Se tuntuu jotenkin .. no, tyhmältä. Teennäiseltä. Sitten tuon ihmisen kommentit kavereilleen ovat parhaimmillaan sarkastisia, pahimmillaan ihan suoraan ilkeitä.

Tietysti joku nyt sanoo, että kirjoitettu teksti hämää, eikä tuo ihminen tarkoita olla ilkeä, se on vain huumoria. Se olisi helpompi uskoa jos sellaista kävisi vain muutaman kerran. Mutta sellainen jatkuva pikkukettuilu feisbuukissa on minusta tosi kummallista.

Alan ymmärtää senkin, että ystävyyksissä pääsee usein näkemään vain murto-osan toisen persoonasta. Sen jäävuoren huipun. Minun ystäväni voi olla aivan eri ihminen ollessaan muiden ystäviensä tai tuttujensa kanssa. Itse olen sillä lailla 'kokonaisvaltainen' ihminen, että en luultavasti VOISI olla jollekin ihmiselle henkilö a ja toiselle henkilö b.. olen aina se sama Suklis, kokonaisvaltaisesti. Mutta joillekin ihmisille ystävät palvelevat eri TARKOITUKSIA. Ja sen mukaan paljastetaan aina joku puoli persoonasta. Muut pidetään piilossa.

Tavallaan harmittelen sitä kun listauduin niin nopsaan feisbuukkiin. Jos olisin harkinnut vähän, niin olisin varmaan voinut ennakoida kaikkia näitä ongelmia. Sekin joskus ärsyttää, kun itse on jossain depiksessä ja haluaa vain maata peiton alla, niin sitten ihmiset kirkuvat feississä, että mitä sulle kuuluu, laita tilapäivitystä. :( Vaikka ei huvittaisi yhtään.