Olimme muuten möksällä pari päivää! Oikeastaan meidän olisi pitänyt olla siellä 3 päivää, mutta ekan yön jälkeen minä nousin kapinaan [kerrankin!] ja sanoin että tahdon KOTIIN täältä!
Se oli taas aivan hirveää. Möksä on vajonnut toisesta päädystään niin, että se lattia on oikeasti VINO. Niin vino, että sängyssä maatessa minä vyöräydyn väkisinkin miestä vasten, kun painovoima tekee tehtävänsä! Muutenkin meillä on ollut aika kauheat yöpymiset siellä: mies osti sellaisen pumpattavan, nukkumakäyttöön tehdyn ilmapatjan joka on suoraan sanottuna helvetillinen peti. Siinä on jotain ihmeen muhkuroita, joiden pitäisi MUKA hieroa selkää tai tehdä nukkuminen mukavaksi, mutta arvata sopii toimivatko ne niin! Ei! Jokainen nukuttu yö tuollaisella patjalla on varsinainen kidutus. Aamulla herätessä selkään koskee ja on väsynyt olo, koska uni on ollut parhaimmillaankin katkonaista. Taas nytkin heräsin yöllä useaan otteeseen ja olin oikein kipunoivan kiukkuinen koko tilanteesta!
Kerran mies oli yksin möksällä ja heräsi yöllä outoon kutisevaan tunteeseen ja sielläpä oli sänky täynnä jotain lintukirppuja! Suomessahan ei kai enää ole niitä ihmiskirppuja, mutta näitä lintukirppuja ON ja ne olivat tehneet hyökkäyksen miehen petiin... Siitä lähtien on räyhkä pitänyt sumuttaa jollain RAIDILLA aina ensimmäiseksi kun sinne on menty.
Olen siis niin.. kurkkuani.. myöten.. täynnä.. möksää! :(
Mies kumminkin taisi vaistota, että nyt olen jaksamiseni lopussa eikä yhtään valittanut siitä vaikka olimme 'vain' 2 päivää kolmen asemasta!
Olen ajatellut alkaa varovasti kysellä Siukulta, että mitä mieltä HÄN on koko tuosta möksäjutusta. Heillä on sinne ½ siitä matkasta mikä meillä on ja hänen miehensä tykkää joskus siellä olla, mutta Siukku ei juurikaan. Siukun lapsia ei möksä kiinnosta enkä kai voi heitä siitä syyttääkään...
Jos he haluaisivat pitää möksän niin voisivat sen lunastaa.. tai sitten sen voisi myydä, mitä siitä nyt sitten mahtaisi saadakaan: itikkainen paikka keskellä ei mitään, järvi metrisen syvyistä mutapohjaa.. Tuntuu vain niin hullulta maksaa kiinteistöverot, jätehuoltomaksut, tiemaksut, vakuutukset ym. paikasta, jossa tulee oltua vajaa viikko vuodessa!
Osittain tämä muutostahto, päätöksentekohalu on iästä johtuvaa! Tahtoisin selvittää tämän möksäasian - en enää tahtoisi lykätä sitä. Kolmikymppinen ei ole samanlainen kuin kaksikymppinen. Silloin sitä tuli monia päätöksiä lykättyä ja elettyä 'sitten kun'-elämää. Päätän tämän sitten kun olen valmistunut. Toteutan tämän sitten kun olen vähän vanhempi. Nyt alkaa tuntua siltä kuin se sitten kun olisikin nyt. Ei enää voi piillä sitten kunin takana.
Oikeastaan olisi sääli jos ihminen ei koskaan vanhenisi, vaan pysyisi tuollaisena sanotaanko 22-vuotiaana! Silloin menettäisi kokonaan tämän tunteen siitä, kuinka aikakäsitys [käsitys ajan riittävyydestä ja kulumisesta] muuttuu. Voin vain kuvitella miten se muuttuu sitten kun olen 50.. Vanhana varmasti osaa jo oikeasti tarttua hetkeen ja tehdä päätökset! Koska silloin on jo ajolähtö päällä! :)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste möksävalitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste möksävalitus. Näytä kaikki tekstit
lauantai 28. elokuuta 2010
tiistai 25. toukokuuta 2010
Peilit pirstoiksi?!
Nyt on taas huono vaihe menossa. En kestä peilejä, omaa peilikuvaa. Näytän omasta mielestäni LÄSKILTÄ, inhottavalta maitoa tuottavalta palkintoutarelehmältä.
Mies on sanonut, että etkö itse huomaa kuinka nuo tunteet tulevat AINA joko ihan juuri ennen mässyä, sen aikana tai heti sen jälkeen. Onhan se kai niin, silloin ne tulevat.
Peilin välttely saa joskus outoja aikaan. Tänäänkin huomasin kauppassa olevani tosi hassun näköinen, kun olin vaan sutinut tukan pannan taakse miten sattuu, kun niin olin peiliä vältellyt.. :) Hullu näky, ihan kuin töyhtöhyyppä ruokaostoksilla!
Pitäisi kai tehdä VAMPYYRIT ja hakata peilit pirstoiksi, missä vaan niitä sitten näkeekin! :) Hih! Siksiköhän vampyt ei kestä peilejä - näkeeköhän ne niistä inhottavan, veren turvottaman ahneen ITIKAN, läskin hyttysen?
Möksän välttelyä
On taas se aika vuodesta, kun 'pitäisi' raahautua möksälle itikansyötiksi. :( Vaan kun ei huvita, ei yhtään! Mitä tässä nyt tekisi. Jos jätän menemättä, niin Äetmuori pettyy kun emme tule siellä käymään. Jos menen, niin itse ahdistun/kärsin. Onko menemättä jättäminen ITSEKKYYTTÄ?
Mies vähän vihjaili, että ensi viikonloppunahan voisi olla hyvä aika möksähtää. Mutta mä en tahdo! Mies oli itsekseen möksällä vasta vähän aikaa sitten ja näyttää kai pahalta, jos hän taas menisi sinne yksin, tai jos emme menisi ollenkaan.
Iloitseeko joku oikeasti kesämökistä?? Kertokaas! Mun mielestä koko juttu on hullutusta. Kun miettii sitä kuinka paljon bentsiiniä siihen menee kun ajaa 400 km. Ihan mahdottomasti!! Se ei ole ekologista. Ja lisäksi jollain kesäkuumalla säällä n. 5 tuntia autossa [ilmastoimattomassa!] käy aika hyvin kidutuksesta.
Joku tietty sanoisi, että möksä on kiva, jos se on 100 tai siitä vähäisemmän kilometrimäärän takana. AI NIINKÖ? Silti siellä pitää siivota, silti siellä on hiirenp-kat odottamassa talven jäljiltä.. Tietysti jos se on ihan kuin toinen koti kaikin mukavuuksin ja muutenkin 'talomainen', niin sitten ei [välttämättä] ole hiirenp-kaa, mutta siivota pitää silti.. ja muutenkin, mitä JÄRKEÄ on sitten taas omistaa 2 kotia???
Koko kesämökkeily on kyllä ihan toisenlaisia ihmisiä varten kuin mua! Siirtolapuutarhahomman koen jotenkin mielekkäämpänä.. JOS siis olisin sellainen ihminen, joka tykkää viljelystä.. Mutta kun en mä onneton pidä siitä! Siirtolapuutarhamökit nyt ainakin on pieniä, niissä ei ole paljon kunnostamista tai siivoamista! Eikä niihin kerry romua sellaisia määriä kuin johonkin mökkiin!
Äetmuori sekaantuu kaikkeen möksässä ja sen hoidossa, hän on täynnä 'hyviä neuvoja'. En tajua miksi hän välittää, hän itse ei koskaan viihtynyt möksällä eikä omista siitä mitään. Silti hän sekaantuu, neuvoo, opastaa, utelee. Se tympii!
Kyllä kesämökkikiima on ihan sitä, kun tietyn sukupolven ihmiset Suomessa olivat vielä niin kiinni 'maassa', että kaupungistuminen oli heille vaikeaa! He halusivat istua kahdella tuolilla, eli asua kaupungissa [kun oli pakko työn vuoksi] ja sitten pitää omaa pientä maapaikkaa. Mutta nyt eivät ihmiset enää ole sellaisia! On syntynyt 1 tai 2 kaupunkilaista sukupolvea. Tai sitten sellaisia maaseutuihmisiä kuin minä, joille maaseutu on asuinpaikka enemmän kuin elämäntapa. Eihän mulla ole viljelyn kanssa mitään tekemistä vaikka maalla asunkin. Miksi mun pitäisi ajaa 400 km x 2 nauttiakseni 'maaseudun rauhasta' kun mä asun täällä jo?
Jäätelöarvio!
Viime mässäilyssä maistoin Ben & Jerry Baked Alaska-jäätelöä. Se on vaniljajäätelöä jollain vaahtokarkki'kastikkeella' ja seassa valkosuklaatijääkarhuja. :) Söötti idea! Kouluarvosanalla annan 8. Varmasti parasta vaniljajäätelöä mitä olen saanut vähään aikaan. Mutta.. mutta: mä en vain normaalisti tahdo syödä pelkkää vaniljajäätelöä.. en edes tuollaista herkullista, joka melkein menisi valkosuklaajäätelöstä paremminkin..
Jos söisin vaniljajäätelöä urakalla ja jos se olisi mun juttu, niin sitten ostaisin jatkossa tuota jäätelöä, sen verran hyvää se oli. Mutta näin Sukliksena sanon, että myönteinen kokemus saattoi jäädä tähän yhteen kertaan. Cookie dough ja B&J:n suklaabrownieilla höystetty suklaatijäätelö pysyvät suosikkeinani.
Mä muuten en huomannut että missä niitä vaahtokarkkeja oikein oli tuossa jäätelössä. Sähkövalossa silmä ei ainakaan näyttänyt niitä.. kai ne siellä sitten joukossa oli.. :) Herkullisen makeaa ja täyteläistä jädeä, vinkiksi vaan vaniljanystäville! Uskoisin aika monen ihmisen tykkäävän tästä esim. tuoreiden marjojen kanssa - mansikoiden?
Muutenkin mässinki meni ihan kivasti, en ole hamstraillut ja siitä olen iloinen.
Mies on sanonut, että etkö itse huomaa kuinka nuo tunteet tulevat AINA joko ihan juuri ennen mässyä, sen aikana tai heti sen jälkeen. Onhan se kai niin, silloin ne tulevat.
Peilin välttely saa joskus outoja aikaan. Tänäänkin huomasin kauppassa olevani tosi hassun näköinen, kun olin vaan sutinut tukan pannan taakse miten sattuu, kun niin olin peiliä vältellyt.. :) Hullu näky, ihan kuin töyhtöhyyppä ruokaostoksilla!
Pitäisi kai tehdä VAMPYYRIT ja hakata peilit pirstoiksi, missä vaan niitä sitten näkeekin! :) Hih! Siksiköhän vampyt ei kestä peilejä - näkeeköhän ne niistä inhottavan, veren turvottaman ahneen ITIKAN, läskin hyttysen?
Möksän välttelyä
On taas se aika vuodesta, kun 'pitäisi' raahautua möksälle itikansyötiksi. :( Vaan kun ei huvita, ei yhtään! Mitä tässä nyt tekisi. Jos jätän menemättä, niin Äetmuori pettyy kun emme tule siellä käymään. Jos menen, niin itse ahdistun/kärsin. Onko menemättä jättäminen ITSEKKYYTTÄ?
Mies vähän vihjaili, että ensi viikonloppunahan voisi olla hyvä aika möksähtää. Mutta mä en tahdo! Mies oli itsekseen möksällä vasta vähän aikaa sitten ja näyttää kai pahalta, jos hän taas menisi sinne yksin, tai jos emme menisi ollenkaan.
Iloitseeko joku oikeasti kesämökistä?? Kertokaas! Mun mielestä koko juttu on hullutusta. Kun miettii sitä kuinka paljon bentsiiniä siihen menee kun ajaa 400 km. Ihan mahdottomasti!! Se ei ole ekologista. Ja lisäksi jollain kesäkuumalla säällä n. 5 tuntia autossa [ilmastoimattomassa!] käy aika hyvin kidutuksesta.
Joku tietty sanoisi, että möksä on kiva, jos se on 100 tai siitä vähäisemmän kilometrimäärän takana. AI NIINKÖ? Silti siellä pitää siivota, silti siellä on hiirenp-kat odottamassa talven jäljiltä.. Tietysti jos se on ihan kuin toinen koti kaikin mukavuuksin ja muutenkin 'talomainen', niin sitten ei [välttämättä] ole hiirenp-kaa, mutta siivota pitää silti.. ja muutenkin, mitä JÄRKEÄ on sitten taas omistaa 2 kotia???
Koko kesämökkeily on kyllä ihan toisenlaisia ihmisiä varten kuin mua! Siirtolapuutarhahomman koen jotenkin mielekkäämpänä.. JOS siis olisin sellainen ihminen, joka tykkää viljelystä.. Mutta kun en mä onneton pidä siitä! Siirtolapuutarhamökit nyt ainakin on pieniä, niissä ei ole paljon kunnostamista tai siivoamista! Eikä niihin kerry romua sellaisia määriä kuin johonkin mökkiin!
Äetmuori sekaantuu kaikkeen möksässä ja sen hoidossa, hän on täynnä 'hyviä neuvoja'. En tajua miksi hän välittää, hän itse ei koskaan viihtynyt möksällä eikä omista siitä mitään. Silti hän sekaantuu, neuvoo, opastaa, utelee. Se tympii!
Kyllä kesämökkikiima on ihan sitä, kun tietyn sukupolven ihmiset Suomessa olivat vielä niin kiinni 'maassa', että kaupungistuminen oli heille vaikeaa! He halusivat istua kahdella tuolilla, eli asua kaupungissa [kun oli pakko työn vuoksi] ja sitten pitää omaa pientä maapaikkaa. Mutta nyt eivät ihmiset enää ole sellaisia! On syntynyt 1 tai 2 kaupunkilaista sukupolvea. Tai sitten sellaisia maaseutuihmisiä kuin minä, joille maaseutu on asuinpaikka enemmän kuin elämäntapa. Eihän mulla ole viljelyn kanssa mitään tekemistä vaikka maalla asunkin. Miksi mun pitäisi ajaa 400 km x 2 nauttiakseni 'maaseudun rauhasta' kun mä asun täällä jo?
Jäätelöarvio!
Viime mässäilyssä maistoin Ben & Jerry Baked Alaska-jäätelöä. Se on vaniljajäätelöä jollain vaahtokarkki'kastikkeella' ja seassa valkosuklaatijääkarhuja. :) Söötti idea! Kouluarvosanalla annan 8. Varmasti parasta vaniljajäätelöä mitä olen saanut vähään aikaan. Mutta.. mutta: mä en vain normaalisti tahdo syödä pelkkää vaniljajäätelöä.. en edes tuollaista herkullista, joka melkein menisi valkosuklaajäätelöstä paremminkin..
Jos söisin vaniljajäätelöä urakalla ja jos se olisi mun juttu, niin sitten ostaisin jatkossa tuota jäätelöä, sen verran hyvää se oli. Mutta näin Sukliksena sanon, että myönteinen kokemus saattoi jäädä tähän yhteen kertaan. Cookie dough ja B&J:n suklaabrownieilla höystetty suklaatijäätelö pysyvät suosikkeinani.
Mä muuten en huomannut että missä niitä vaahtokarkkeja oikein oli tuossa jäätelössä. Sähkövalossa silmä ei ainakaan näyttänyt niitä.. kai ne siellä sitten joukossa oli.. :) Herkullisen makeaa ja täyteläistä jädeä, vinkiksi vaan vaniljanystäville! Uskoisin aika monen ihmisen tykkäävän tästä esim. tuoreiden marjojen kanssa - mansikoiden?
Muutenkin mässinki meni ihan kivasti, en ole hamstraillut ja siitä olen iloinen.
perjantai 7. elokuuta 2009
Vaippa housuun ja menoksi!
Madonnan konsertissa joku älypää on käyttänyt VAIPPAA! Aikuinen siis! Ettei "missaisi mitään", eikä tarvitsisi vessajonotella. Voi pyhä jysäys. Nauroin tuota uutista lukiessa! Tavallaan kyllä harmittaa kun en itse päässyt konserttiin [ilman vaippaa kuitenkin!], koska tietysti se oli Helsingissä ja minä täällä. Pidin Madonnasta paljon joskus nuorempana.. Nyt näistä uusimmista en ole niin perillä. Vuoden 2000 tienoilla oli se Ray Of Light-albumi, joka oli aika henkistä.. sellaista millennium-tyyppistä juttua. Se Frozen-kappale vieläkin tuo niin hyvin mieleen sen ajan, vuosituhanteen vaihteen. Olin silloin niin levoton, että ihan pahaa teki.
Vuorokausirytmini on taas ihan sekaisin. Valvon johonkin aamuviiteen, kuuteen, sitten vasta menen nukkumaan. Kyllä aika kuluu kun ratkoo ristikoita ja lukee vanhoja tyttökirjoja. Joskus kuhkin tuossa pihalla silloin aikaisin aamusta. Loppukesän aamut ovat niin kauniita, eikä kukaan mua siellä tietenkään näe. Yhtenä aamuna söin pensaasta vielä raakoja mustaviinimarjoja ja sain masuni sekaisin, voi Suklis-parkaa! Söin niitä, koska olin ehtinyt kerätä niitä, ja sitten vaikka maistaessani tajusin ne vielä raaoiksi, niin en tahtonut hukkaankaan heittää. Säästeliäisyys tuotti ripulin!
Möksämäkätystä
Olemme menossa möksälle tässä vähän ajan päästä. Soitin Muorille ja kerroin. Harmittaa kun hänen pitää aina määräillä mitä möksällä pitää tehdä ja miten siellä pitää elää. Mä en pidä grillaamisesta [ei paljon huvita olla pitkää aikaa ulkona siellä itikoitten syötävänä ja muutenkin grilliruoka joskus närästää] vaan käytän usein sellaista retkikeitintä. Siitäkin Muorin piti valittaa, että miksi et grillaa, miksi et. Hohhoijaa.
Tavallaan vähän hullua, kun Muori ei 1. omista möksästä mitään 2. ei koskaan viihtynyt siellä 3. ei ole siellä käynyt viimeksi kuin vuosia sitten, niin kuitenkin täytyy sekaantua kaikkeen siellä. Se määräilynhalu on jotain sairasta.
Muori haluaa että tekisin testamentin. Hän pelkää että heitän veivini ja mies kanssa, ja että miehen veli alkaa käydä möksällä ja haitata Siukkua + Siukun perhettä. Jos en olisi niin ärtynyt, niin NAURAISIN päälle. Varmaan joo miehen veli sinne vääntäytyisi itikoitten syötäväksi keskelle korpea! Varmaan miehen vanhemmat ja veli oikein kieli pitkällä odottaa, että kuolisimme vaikka jossain auto-onnettomuudessa, kun möksälle pääseminen on sellainen JACKPOT-PERINTÖ, ettei sitä voi vastustaa! :)
Yksinäisyys-MÄSSY
Seuraavan MÄSSYn olen yksin täällä kotona! Miehellä on nimittäin kurssitusta sen viikonlopun. On se tietty ikävää, mutta sitten kun olen yksin niin voin leipoa IHAN mitä vain, siis sellaista mistä itse tykkään ja mies ei. Tiramisukakku siintää unelmissain.. tai sitten joku kinuskijuttu. Ne on sellaisia, että ne ei miehelle mene yhtään, mutta itse taas tykkään niistä kovin. Mutta itse teen tiramisun käyttäen sokerikakkupohjaa, en niistä aidon reseptin vaatimista kekseistä niin perusta!
Seuraavaan MÄSSYyn on 7 kokonaista vuorokautta.
Vuorokausirytmini on taas ihan sekaisin. Valvon johonkin aamuviiteen, kuuteen, sitten vasta menen nukkumaan. Kyllä aika kuluu kun ratkoo ristikoita ja lukee vanhoja tyttökirjoja. Joskus kuhkin tuossa pihalla silloin aikaisin aamusta. Loppukesän aamut ovat niin kauniita, eikä kukaan mua siellä tietenkään näe. Yhtenä aamuna söin pensaasta vielä raakoja mustaviinimarjoja ja sain masuni sekaisin, voi Suklis-parkaa! Söin niitä, koska olin ehtinyt kerätä niitä, ja sitten vaikka maistaessani tajusin ne vielä raaoiksi, niin en tahtonut hukkaankaan heittää. Säästeliäisyys tuotti ripulin!
Möksämäkätystä
Olemme menossa möksälle tässä vähän ajan päästä. Soitin Muorille ja kerroin. Harmittaa kun hänen pitää aina määräillä mitä möksällä pitää tehdä ja miten siellä pitää elää. Mä en pidä grillaamisesta [ei paljon huvita olla pitkää aikaa ulkona siellä itikoitten syötävänä ja muutenkin grilliruoka joskus närästää] vaan käytän usein sellaista retkikeitintä. Siitäkin Muorin piti valittaa, että miksi et grillaa, miksi et. Hohhoijaa.
Tavallaan vähän hullua, kun Muori ei 1. omista möksästä mitään 2. ei koskaan viihtynyt siellä 3. ei ole siellä käynyt viimeksi kuin vuosia sitten, niin kuitenkin täytyy sekaantua kaikkeen siellä. Se määräilynhalu on jotain sairasta.
Muori haluaa että tekisin testamentin. Hän pelkää että heitän veivini ja mies kanssa, ja että miehen veli alkaa käydä möksällä ja haitata Siukkua + Siukun perhettä. Jos en olisi niin ärtynyt, niin NAURAISIN päälle. Varmaan joo miehen veli sinne vääntäytyisi itikoitten syötäväksi keskelle korpea! Varmaan miehen vanhemmat ja veli oikein kieli pitkällä odottaa, että kuolisimme vaikka jossain auto-onnettomuudessa, kun möksälle pääseminen on sellainen JACKPOT-PERINTÖ, ettei sitä voi vastustaa! :)
Yksinäisyys-MÄSSY
Seuraavan MÄSSYn olen yksin täällä kotona! Miehellä on nimittäin kurssitusta sen viikonlopun. On se tietty ikävää, mutta sitten kun olen yksin niin voin leipoa IHAN mitä vain, siis sellaista mistä itse tykkään ja mies ei. Tiramisukakku siintää unelmissain.. tai sitten joku kinuskijuttu. Ne on sellaisia, että ne ei miehelle mene yhtään, mutta itse taas tykkään niistä kovin. Mutta itse teen tiramisun käyttäen sokerikakkupohjaa, en niistä aidon reseptin vaatimista kekseistä niin perusta!
Seuraavaan MÄSSYyn on 7 kokonaista vuorokautta.
maanantai 1. kesäkuuta 2009
Kellarin kätköistä
Tulimme sieltä möksältä vasta noin puoli kaksitoista yöllä! Oli niin kuuma päivä tuo sunnuntai, että ajattelimme olevan viileämpää ajaa iltasella. Muttei se paljon vaikuttanut! Aika hurjia lämpötiloja näyttivät matkan varrella olevat mittarit. Tienpintakin melkein 50 astetta, ilman lämpötila paikoitellen yli 30. Jo oli!
Mies nautti kyllä möksäilystä, mä en niinkään. :( Tosin itikoiden suhteen tilanne oli nyt tavallista helpompi. Tämä helleviikonloppu tuli niin aikaisin [toukokuussa!] ettei ne inisijät kai vielä ole aktivoituneet. Tuossa sunnuntaina niitä alkoi jo olla.. muttei kauhean paljon. Tajusin silloin lauantaina, kuinka erilaista olisi käydä siellä möksällä, jos ei aina tarvitsisi kammota niitä itikoita. Ja oli sekin mukavaa, kun mies ei joutunut laittamaan sitä tavallista sentin kerrosta ötökkäestoaineita itseensä.. :) Koko möksä nimittäin niitä laittaessa lemuaa estolta, enkä silti tiedä auttaako ne paljon. Jos mies tekee jotain ulkotyötä, niin aina on kauhea musta pilvi itikoita ympärillä, veteli hipiään offia tai ei!
Kävimme katsomassa Äetmuoria. Mä en tiedä mistä se johtuu, mutta aina siellä vieraillessa mulle tulee kauhea LÄSKIFIKSAATIO, alan miettiä vain sitä kuinka lihava olen. Suoraan sieltä Muorin luota menimme Prismaan ja ostin numeron 42 (!!!!) sortsit! Mies repi hiuksiaan ja todisteli, että mä hukun niihin, mutta sitäkö olisin kuunnellut! Ei, kun ostin vaan. Ja tietysti ne OLI liian isot, aivan liian isot, mutta kuten sanottu Muorin luona ollessa mulla on aina sellainen olo kuin painaisin 300 kiloa.
Muorin parvekkeen ikkunoissa on nykyisin lasitus. Täytyy sanoa, että en muuten pidä sellaisesta yhtään. Kesäisin se systeemi on kuuma kuin joku kasvihuone! Varmaan syksyllä se on sitten kiva, kun on lämmintä pitkään, mutta kesäisin niistä laseista on vain haittaa.
Muori oli penkonut kellarikomeroaan ja löytänyt mun teiniaikaisen asun, hameen ja puseron. Hän aikoo lähettää ne Kummityttö A:lle, Siukun tyttärelle siis! Olin hiukan että hei haloo??!!?? A. ei missään nimessä tule mahtumaan niihin ja se on selvä! Mies katsoi Muoria ihan avoimen ällistyneenä, mutta hän vaan vaahtosi kuinka niistä A. saa hyvän asun itselleen! Voi tsiii-sus! Ensinnäkin ne on tosi vanhat vaatteet.. mun teiniajoista kun on jo IKUISUUS! Ja siksi toiseksi, A. ei edes vaatekauppojen aikuisten puolelta ole aikoihin löytänyt vaatteita, hän on niin iso. Ostaa isojen tyttöjen puolelta jostain. Lisäksi A. on 10-15 senttiä pitempi kuin minä.
Sitä vaan pelkään, että A. loukkaantuu jos Muori laittaa sinne vaatetta, joka on selkeästi aivan liian pientä. Ottaa pahassa lykyssä sen vaan ilkeänä vihjauksena painostaan. :( En tiedä tekeekö Muori sitä tahallaan [ilkeyttään] vai onko se hänellä hyväntahtoista [A. on lihava, osoitetaas hänelle vaatteiden avulla oikein kuinka lihava onkaan, että kauhistuu ja alkaa laihikselle!] vai onko se oikeasti jotain tietämättömyyttä [Muori ei tajua A:n kokoa]. En jaksa uskoa tuohon viimeiseen vaihtoehtoon, koska aina Muori vaahtoaa kuinka lihava A. on. Hän syyttää siitä Siukkua, Siukun miestä H:a hän ei edes mainitse, ei kai miehen odoteta mitenkään osallistuvan lasten kasvatukseen?
Muorista on vanhemmiten tullut vähän sellainen outo näissä vaateasioissa. Hän saattaa antaa mulle jotain ikivanhoja vaatteita mukaan, joissa on aito kasarikuosi. Tai sitten hänen säästämiään vaatteita jostain vielä kauempaa.. Hän ei mielellään heitä mitään roskiin. Mitenköhän tuo luonteenpiirre tulee vanhemmiten vahvistumaan..? Pelottaa ajatella. Mulla ei sinänsä ole mitään retrovaatteita vastaan, mutta rajansa kaikella! Kerran hän antoi Isukin vanhan villatakin mulle, joka oli pesussa kutistunut ja lisäksi siinä oli reikiä! :( Jippii!
Mies sanoi huomanneensa, että aina Äetmuorin luona käynnin jälkeen skitsoan painosta ja ulkonäöstä. Häntä se suututtaa, hän kerran sanoi että kaikki se hänen näkemänsä edistys mikä mussa tapahtuu talven aikana ihan kuin taantuu ja katoaa parissa päivässä siellä Kotseudulla Muorin läheisyydessä.
Möksän huussin katto vuotaa! Sekin mua joskus sapettaa, kun se on niin laho koko systeemi ja mätänevä puu tuoksahtaa! Lupiini tuossa edellisen postauksen kommentissaan sanoi inhoavansa "mökin hajua" ja niin inhoan mäkin! Tuossa lauantaina lisäksi tuli kauhia määrä savua sisään kun mies pisti takkaan tulet. Ja ei siellä ole taas aikoihin takkaa poltettu, joten tietty kaikki savu tuli sisään. Kyllä kirvelsi Sukliksen näköelimiä!
Nuo lääkkeet on tainneet siinäkin mielessä auttaa, että olen kuitenkin vähän kärsivällisempi, enkä murjottanut möksällä tai muutenkaan murissut mitään. Viime kesänä oli vieteri aika kireällä, nyt oli jotenkin helpompaa. Ei raivonkarjahduksia, ei ahdistuksen ulinaa! :)
Herkkuhamsteri!
Löysin matkalta semmoisen jonkun pikkumakeisfirman vaniljatoffeen. Semmoinen pikku laatta, 2 x 3 senttiä. Ostin, ajattelin kokeilla sitä MÄSSYssä! Muori laittoi mukaan meille sitä Fazerin uutuussuklaata, pähkinäkrokanttia. Kun ei vaan olisi sulanut ihan mössöksi matkalla! Oli niin tautisen kuuma!
Enää 4 kokonaista vuorokautta herkkuiluun. ;)
Mies nautti kyllä möksäilystä, mä en niinkään. :( Tosin itikoiden suhteen tilanne oli nyt tavallista helpompi. Tämä helleviikonloppu tuli niin aikaisin [toukokuussa!] ettei ne inisijät kai vielä ole aktivoituneet. Tuossa sunnuntaina niitä alkoi jo olla.. muttei kauhean paljon. Tajusin silloin lauantaina, kuinka erilaista olisi käydä siellä möksällä, jos ei aina tarvitsisi kammota niitä itikoita. Ja oli sekin mukavaa, kun mies ei joutunut laittamaan sitä tavallista sentin kerrosta ötökkäestoaineita itseensä.. :) Koko möksä nimittäin niitä laittaessa lemuaa estolta, enkä silti tiedä auttaako ne paljon. Jos mies tekee jotain ulkotyötä, niin aina on kauhea musta pilvi itikoita ympärillä, veteli hipiään offia tai ei!
Kävimme katsomassa Äetmuoria. Mä en tiedä mistä se johtuu, mutta aina siellä vieraillessa mulle tulee kauhea LÄSKIFIKSAATIO, alan miettiä vain sitä kuinka lihava olen. Suoraan sieltä Muorin luota menimme Prismaan ja ostin numeron 42 (!!!!) sortsit! Mies repi hiuksiaan ja todisteli, että mä hukun niihin, mutta sitäkö olisin kuunnellut! Ei, kun ostin vaan. Ja tietysti ne OLI liian isot, aivan liian isot, mutta kuten sanottu Muorin luona ollessa mulla on aina sellainen olo kuin painaisin 300 kiloa.
Muorin parvekkeen ikkunoissa on nykyisin lasitus. Täytyy sanoa, että en muuten pidä sellaisesta yhtään. Kesäisin se systeemi on kuuma kuin joku kasvihuone! Varmaan syksyllä se on sitten kiva, kun on lämmintä pitkään, mutta kesäisin niistä laseista on vain haittaa.
Muori oli penkonut kellarikomeroaan ja löytänyt mun teiniaikaisen asun, hameen ja puseron. Hän aikoo lähettää ne Kummityttö A:lle, Siukun tyttärelle siis! Olin hiukan että hei haloo??!!?? A. ei missään nimessä tule mahtumaan niihin ja se on selvä! Mies katsoi Muoria ihan avoimen ällistyneenä, mutta hän vaan vaahtosi kuinka niistä A. saa hyvän asun itselleen! Voi tsiii-sus! Ensinnäkin ne on tosi vanhat vaatteet.. mun teiniajoista kun on jo IKUISUUS! Ja siksi toiseksi, A. ei edes vaatekauppojen aikuisten puolelta ole aikoihin löytänyt vaatteita, hän on niin iso. Ostaa isojen tyttöjen puolelta jostain. Lisäksi A. on 10-15 senttiä pitempi kuin minä.
Sitä vaan pelkään, että A. loukkaantuu jos Muori laittaa sinne vaatetta, joka on selkeästi aivan liian pientä. Ottaa pahassa lykyssä sen vaan ilkeänä vihjauksena painostaan. :( En tiedä tekeekö Muori sitä tahallaan [ilkeyttään] vai onko se hänellä hyväntahtoista [A. on lihava, osoitetaas hänelle vaatteiden avulla oikein kuinka lihava onkaan, että kauhistuu ja alkaa laihikselle!] vai onko se oikeasti jotain tietämättömyyttä [Muori ei tajua A:n kokoa]. En jaksa uskoa tuohon viimeiseen vaihtoehtoon, koska aina Muori vaahtoaa kuinka lihava A. on. Hän syyttää siitä Siukkua, Siukun miestä H:a hän ei edes mainitse, ei kai miehen odoteta mitenkään osallistuvan lasten kasvatukseen?
Muorista on vanhemmiten tullut vähän sellainen outo näissä vaateasioissa. Hän saattaa antaa mulle jotain ikivanhoja vaatteita mukaan, joissa on aito kasarikuosi. Tai sitten hänen säästämiään vaatteita jostain vielä kauempaa.. Hän ei mielellään heitä mitään roskiin. Mitenköhän tuo luonteenpiirre tulee vanhemmiten vahvistumaan..? Pelottaa ajatella. Mulla ei sinänsä ole mitään retrovaatteita vastaan, mutta rajansa kaikella! Kerran hän antoi Isukin vanhan villatakin mulle, joka oli pesussa kutistunut ja lisäksi siinä oli reikiä! :( Jippii!
Mies sanoi huomanneensa, että aina Äetmuorin luona käynnin jälkeen skitsoan painosta ja ulkonäöstä. Häntä se suututtaa, hän kerran sanoi että kaikki se hänen näkemänsä edistys mikä mussa tapahtuu talven aikana ihan kuin taantuu ja katoaa parissa päivässä siellä Kotseudulla Muorin läheisyydessä.
Möksän huussin katto vuotaa! Sekin mua joskus sapettaa, kun se on niin laho koko systeemi ja mätänevä puu tuoksahtaa! Lupiini tuossa edellisen postauksen kommentissaan sanoi inhoavansa "mökin hajua" ja niin inhoan mäkin! Tuossa lauantaina lisäksi tuli kauhia määrä savua sisään kun mies pisti takkaan tulet. Ja ei siellä ole taas aikoihin takkaa poltettu, joten tietty kaikki savu tuli sisään. Kyllä kirvelsi Sukliksen näköelimiä!
Nuo lääkkeet on tainneet siinäkin mielessä auttaa, että olen kuitenkin vähän kärsivällisempi, enkä murjottanut möksällä tai muutenkaan murissut mitään. Viime kesänä oli vieteri aika kireällä, nyt oli jotenkin helpompaa. Ei raivonkarjahduksia, ei ahdistuksen ulinaa! :)
Herkkuhamsteri!
Löysin matkalta semmoisen jonkun pikkumakeisfirman vaniljatoffeen. Semmoinen pikku laatta, 2 x 3 senttiä. Ostin, ajattelin kokeilla sitä MÄSSYssä! Muori laittoi mukaan meille sitä Fazerin uutuussuklaata, pähkinäkrokanttia. Kun ei vaan olisi sulanut ihan mössöksi matkalla! Oli niin tautisen kuuma!
Enää 4 kokonaista vuorokautta herkkuiluun. ;)
perjantai 29. toukokuuta 2009
Lista
Mies kirjoitti sellaisen listan, jonka avulla osaamme pakata kamoja sinne möksälle. Siitä tavaralistasta tuli hirveän pitkä ja se jo tavallaan vähän ahdistaa mua! Kun on kuitenkin kyse vaan viikonlopusta. Mies aina pakkaa niin paljon tavaraa, että auton perän luulisi siitä vajoavan jo.. :) Sitten palatessa on kova purkaminen!
On taas semmoinen olo, kun ei viitsisi! Viime yönä tuli kauhea masennus, sellainen oikein syvä alho. Olin ihan paniikissa, mutta sitten tajusin että se voi johtua tuosta edessä olevasta koitoksesta. Alitajuisesti [ja ylitajuisesti] stressaan sitä ja sitten se näkyy myös noin!
Miksi musta aina tuntuu siltä, kuin mun olisi PAKKO mennä möksälle? Miksi en osaa ajatella omia halujani ja tarpeitani yhtä tärkeinä kuin muidenkin? Jättäisikö mies menemättä möksälle, jos mä pyytäisin? Ei. Miksi mun siis täytyy olla aina se, joka joustaa? Lisäksi olen allerginen sille hyttysten "myrkylle", sille jota ne ihmiseen pistävät samalla kun imevät verta. Saan ylisuuret paukamat, muistuttavat lähinnä ampiaisten pistoja.
Joskus muutenkin tuntuu kuin pitäisi alkaa johonkin kiltin kapinaan! Kun on aika hyytävää nähdä niitä 'uhrautuvaisia' naisia kuusikymppisinä, miten katkeria he ovat ja miten salassa vihaisia siitä, ettei omat uhraukset koskaan kirvottaneet muissa mitään uhrausintoa esiin. En halua itse olla sellainen.
No tätä möksäviikonloppua en kuitenkaan voi enää pakoilla, kun olen Muorille kertonut, että olemme tulossa! :( Mutta seuraavaa harkitsen jo vakavammin. Ihan turha pilata kokonaista viikkoa sillä, että mua ahdistaa ja tuntuu inhottavalta. En VOI sille mitään, että olen 'kaupunkilainen': mulla on oltava siisti sisävessa, allergisena ihmisenä mun kodin on oltava siisti [ja siksi sitä puunaankin], ja mä haluan että on lämmintä. Onko tämä nyt sitten sen merkki, että olen ihmisenä täysi p-ka? Miksi nuo asiat olisi yhtään sen huonompia tai tyhmempiä ominaisuuksia kuin vaikka halu syödä pöydältä, jonka päällä hiiret on vipeltäneet?
Olisiko Suomessa muuten YHTÄÄN möksää, jos tämän maan kaikki kiltit naiset löisivät nyrkkiä pöytään..? ;)
Tuo siisteysjuttukin. On se totta, että allergian takia huonepölyn määrää pitää yrittää hillitä. Mutta voin myös myöntää ihan suoraan sen, että nautin siisteydestä. Juu, ampukaa vaan aamunkoitteessa. Ja en tajua mitä järkeä on jättää siivo väliin vaikka vuodeksi, jos sitten sen jälkeen saa paikkoja jynssätä ja kuurata jollain painepesurilla puhtaaksi, kun ei muuten saasta lähde. Ällöttävää! Mutta jokainen eläköön tavallaan, minä vaan en sellaisesta tykkää omassa kotona. Ihan samoin inhoan ajatustakin sotkuisesta keittiöstä ja p-kaisesta mikroaaltouunista. Miten hitossa ihmiset VOI tunkea sen ruokansa sinne mikroon, jos seinät ja katto on täynnään vanhoja koppuraisia ruokaroiskeita? Kun joillekin on sen mikrokuvun käyttö niin ylivoimaisen vaikeaa..
Möksässä on paha nukkua, koska olen aina ihan tukossa aamulla herätessäni! Siellä ei ole imuria, eikä paikkoja yksinkertaisesti saa niin puhtaaksi kuin toivoisi. Sitten muutenkin inhottaa, kun koko elämäni on sellaista siivonkia täällä KOTONA.. että sitten pitää mennä möksälle ja alkaa sama homma siellä! :( Ja kun siellä siivotessa miettii vain sitä, että kuitenkaan täällä ei olla kuin lyhyt aika, joten kannattaako tämä..? Vai olisiko parasta vain kärsiä liasta ne lyhyet ajat. En tiedä miksi, mutta mut valtaa usein möksällä sellainen apatia ja tarmottomuus. Siellä on ulkona niin paljon verenhimoisia hyttysiä, ettei siellä oikeasti voi olla.
Mä yksinkertaisesti olen epäsuomalainen. Kun en pidä mökkeilystä enkä pihahommista. Enkä jättitaloista.
Luin joku aika sitten venäläisistä, jotka ostaa mökkejä Suomesta. Ei he harkitsekaan ostamista, ellei ole kaikki mukavuudet. Miksi hitossa meidän täytyy täällä elää kuin jossain kivikaudella.. Äh, ärsyttää kaikki!
Sitten mua on alkanut pistää vihaksi koko mies-nais -puhe! Huomaako ihmiset oikeasti, kuinka PALJON ovat valmiita katsomaan sormien välistä miesten touhuja? Yksi kesä olin kaveripariskunnan möksällä [voi hyvä helvetti sentään!] ja siellä kaverin äiti, koulutukseltaan lääketieteen tohtori, ihan vakavalla naamalla väitti, että mies (!) 'tarvitsee' sellaisen 'oman tilan', esim. autotallin, josta sitten tulee hänen valtakunta. Voi tsiisus sentään. Vai ''tarvitsee' sellaista 'mies'! No mites jos minä naisena sanon, että itse tarvitsen, näin NAISENA, tuollaisen 15 neliötä omaa tilaa kodin alakerrasta? Käytettäväksi mulle ihan kuten haluan? Kun NAINEN tarvitsee sellaisen.
Äetmuori ja monet muut naiset myös suhtautuu miehiin hellän suvaitsevasti, 'miehen' täytyy päästä luonnon helmaan toteuttamaan miehisyyttään ja naisen on vaan mentävä mukaan ja alistuttava ja hoidettava huolto. Entäs jos minä 'naisena' nyt vaan vaadin kaupunkilomaa itselleni? Shoppailua, tuntikausien seisomista kemppareissa ja vaatekaupoissa, ah ihanaa. Mun NAISEUS nyt vaan vaatii sitä..
Ja paskanmarjat! Naiset ne kyllä pitää saakelin hyvää huolta siitä, ettei YKSIKÄÄN mies ikinä kasva aikuiseksi! Ikuisia pikkupoikia, kun ensin äidit hoivaa ja huoltaa ja sitten vaimot astuu remmiin. Lopuksi homman perii tytär, kun piinatusta vaimosta on aika jättänyt.
Naisilta ei siedetä läheskään sellaista itsekkyyttä ja lapsellisuutta kuin miehiltä! Jos naiset eläisivät kuten miehet, niin tuomion pasuuna soisi korkealla äänellä! Kuinka moni mies kirjoittaa vaimonsa suvulle synttärionnittelukortit? Kuinka moni nainen KEHTAA leuhkia sillä, että ei osaa laittaa ruokaa? Toisinpäin homma taas sujuu oikein hyvin. Vaimon on ihan 'normaalia' hoitaa miehensä suvun onnittelukortit ja mies leuhkikoon kyvyttömyydellä keittiössä. Kun 'naiset' katsos on niin sosiaalisia ja välittävät ihmissuhteista [varmaan, kun miehiä ei koskaan rohkaista välittämään niistä!] ja 'miehet' nyt on luonnostaan keittiössä tumpeloita, pikkuraukat.
Krääääääh! [Sukliksen raivonkarjaisu!]
OK. Möksäviikonloppu tapahtuu nyt, mutta seuraavan ajankohtaa en ala lupailla! Mulle riitti.
Projekti Murskatkaa Kiltteyden Kahleet alkaa!
Niin, no sen verran vaan, että ei tuo vuodatus nyt mun miestäni vastaan ole, kyllä tässä on kyseessä yleinen trendi yhteiskunnassa! Ja se on säälittävää, koska elämme jo 2000-lukua. Taitaa naisasia olla sellainen asia, että joka sukupolven on otettava se esiin ja tapeltava tasan samat ennakkoluulot ja sodat kuin edellinenkin teki. :(
Mies on muuten täydellisyys, mutta tuo mökkeily vaan rassaa mua. Toisaalta tässäkin on taas hyvä mahdollisuus oppia jotain itsestään, eli siis se että en osaa ilman ajatustyötä ajatella itseäni ja omia tarpeitani yhtä tärkeiksi kuin muiden. Pistän muut edelle ja uhraudun ja vihamielistyn. Lopputulos: katkera vanha ämmä. :(
Namihimo
Makeakin himottaa, kuten aina kun olen erityisen hermostunut jostain. 7 kokonaista vuorokautta MÄSSYYN! Olen jo vähän miettinyt leivontaa.. Mokkapaloja ei ole ollut aikoihin. Nyt ei oikein ole mielessä mitään sellaista uutta juustokakkureseptiä, jota tekisi mieli kokeilla.
Viime MÄSSYSSÄ ostin Fazerin keksicrisp-suklaalevyn ja siitä meni puolet! Keksicrisp on nyt taas suosikkiasemassa, Fazerin Omarin ja sinisen sekoitus on liian imelää sittenkin.
Pitäisi varmaan kirjoittaa vähän palautetta Brunbergille niistä suukoista: tahtoisin markkinoille sellaisen neekerinpusu-paketin, jossa olisi vaikka kaikkia niitä makuja! Neljän tai kahdeksan pusun boksi, kaikilla mauilla. Kun on se vähän turhauttavaa ostaa kuusi samanmakuista, jos taloudessa kukaan muu ei juuri siitä mausta pidä. Mä olen kova kirjoittelemaan makeisfirmoille palautteita. :) Annan ruusuja ja risuja, tarpeen mukaan! Vähän aikaa sitten kirjoitin Fazerille.
On taas semmoinen olo, kun ei viitsisi! Viime yönä tuli kauhea masennus, sellainen oikein syvä alho. Olin ihan paniikissa, mutta sitten tajusin että se voi johtua tuosta edessä olevasta koitoksesta. Alitajuisesti [ja ylitajuisesti] stressaan sitä ja sitten se näkyy myös noin!
Miksi musta aina tuntuu siltä, kuin mun olisi PAKKO mennä möksälle? Miksi en osaa ajatella omia halujani ja tarpeitani yhtä tärkeinä kuin muidenkin? Jättäisikö mies menemättä möksälle, jos mä pyytäisin? Ei. Miksi mun siis täytyy olla aina se, joka joustaa? Lisäksi olen allerginen sille hyttysten "myrkylle", sille jota ne ihmiseen pistävät samalla kun imevät verta. Saan ylisuuret paukamat, muistuttavat lähinnä ampiaisten pistoja.
Joskus muutenkin tuntuu kuin pitäisi alkaa johonkin kiltin kapinaan! Kun on aika hyytävää nähdä niitä 'uhrautuvaisia' naisia kuusikymppisinä, miten katkeria he ovat ja miten salassa vihaisia siitä, ettei omat uhraukset koskaan kirvottaneet muissa mitään uhrausintoa esiin. En halua itse olla sellainen.
No tätä möksäviikonloppua en kuitenkaan voi enää pakoilla, kun olen Muorille kertonut, että olemme tulossa! :( Mutta seuraavaa harkitsen jo vakavammin. Ihan turha pilata kokonaista viikkoa sillä, että mua ahdistaa ja tuntuu inhottavalta. En VOI sille mitään, että olen 'kaupunkilainen': mulla on oltava siisti sisävessa, allergisena ihmisenä mun kodin on oltava siisti [ja siksi sitä puunaankin], ja mä haluan että on lämmintä. Onko tämä nyt sitten sen merkki, että olen ihmisenä täysi p-ka? Miksi nuo asiat olisi yhtään sen huonompia tai tyhmempiä ominaisuuksia kuin vaikka halu syödä pöydältä, jonka päällä hiiret on vipeltäneet?
Olisiko Suomessa muuten YHTÄÄN möksää, jos tämän maan kaikki kiltit naiset löisivät nyrkkiä pöytään..? ;)
Tuo siisteysjuttukin. On se totta, että allergian takia huonepölyn määrää pitää yrittää hillitä. Mutta voin myös myöntää ihan suoraan sen, että nautin siisteydestä. Juu, ampukaa vaan aamunkoitteessa. Ja en tajua mitä järkeä on jättää siivo väliin vaikka vuodeksi, jos sitten sen jälkeen saa paikkoja jynssätä ja kuurata jollain painepesurilla puhtaaksi, kun ei muuten saasta lähde. Ällöttävää! Mutta jokainen eläköön tavallaan, minä vaan en sellaisesta tykkää omassa kotona. Ihan samoin inhoan ajatustakin sotkuisesta keittiöstä ja p-kaisesta mikroaaltouunista. Miten hitossa ihmiset VOI tunkea sen ruokansa sinne mikroon, jos seinät ja katto on täynnään vanhoja koppuraisia ruokaroiskeita? Kun joillekin on sen mikrokuvun käyttö niin ylivoimaisen vaikeaa..
Möksässä on paha nukkua, koska olen aina ihan tukossa aamulla herätessäni! Siellä ei ole imuria, eikä paikkoja yksinkertaisesti saa niin puhtaaksi kuin toivoisi. Sitten muutenkin inhottaa, kun koko elämäni on sellaista siivonkia täällä KOTONA.. että sitten pitää mennä möksälle ja alkaa sama homma siellä! :( Ja kun siellä siivotessa miettii vain sitä, että kuitenkaan täällä ei olla kuin lyhyt aika, joten kannattaako tämä..? Vai olisiko parasta vain kärsiä liasta ne lyhyet ajat. En tiedä miksi, mutta mut valtaa usein möksällä sellainen apatia ja tarmottomuus. Siellä on ulkona niin paljon verenhimoisia hyttysiä, ettei siellä oikeasti voi olla.
Mä yksinkertaisesti olen epäsuomalainen. Kun en pidä mökkeilystä enkä pihahommista. Enkä jättitaloista.
Luin joku aika sitten venäläisistä, jotka ostaa mökkejä Suomesta. Ei he harkitsekaan ostamista, ellei ole kaikki mukavuudet. Miksi hitossa meidän täytyy täällä elää kuin jossain kivikaudella.. Äh, ärsyttää kaikki!
Sitten mua on alkanut pistää vihaksi koko mies-nais -puhe! Huomaako ihmiset oikeasti, kuinka PALJON ovat valmiita katsomaan sormien välistä miesten touhuja? Yksi kesä olin kaveripariskunnan möksällä [voi hyvä helvetti sentään!] ja siellä kaverin äiti, koulutukseltaan lääketieteen tohtori, ihan vakavalla naamalla väitti, että mies (!) 'tarvitsee' sellaisen 'oman tilan', esim. autotallin, josta sitten tulee hänen valtakunta. Voi tsiisus sentään. Vai ''tarvitsee' sellaista 'mies'! No mites jos minä naisena sanon, että itse tarvitsen, näin NAISENA, tuollaisen 15 neliötä omaa tilaa kodin alakerrasta? Käytettäväksi mulle ihan kuten haluan? Kun NAINEN tarvitsee sellaisen.
Äetmuori ja monet muut naiset myös suhtautuu miehiin hellän suvaitsevasti, 'miehen' täytyy päästä luonnon helmaan toteuttamaan miehisyyttään ja naisen on vaan mentävä mukaan ja alistuttava ja hoidettava huolto. Entäs jos minä 'naisena' nyt vaan vaadin kaupunkilomaa itselleni? Shoppailua, tuntikausien seisomista kemppareissa ja vaatekaupoissa, ah ihanaa. Mun NAISEUS nyt vaan vaatii sitä..
Ja paskanmarjat! Naiset ne kyllä pitää saakelin hyvää huolta siitä, ettei YKSIKÄÄN mies ikinä kasva aikuiseksi! Ikuisia pikkupoikia, kun ensin äidit hoivaa ja huoltaa ja sitten vaimot astuu remmiin. Lopuksi homman perii tytär, kun piinatusta vaimosta on aika jättänyt.
Naisilta ei siedetä läheskään sellaista itsekkyyttä ja lapsellisuutta kuin miehiltä! Jos naiset eläisivät kuten miehet, niin tuomion pasuuna soisi korkealla äänellä! Kuinka moni mies kirjoittaa vaimonsa suvulle synttärionnittelukortit? Kuinka moni nainen KEHTAA leuhkia sillä, että ei osaa laittaa ruokaa? Toisinpäin homma taas sujuu oikein hyvin. Vaimon on ihan 'normaalia' hoitaa miehensä suvun onnittelukortit ja mies leuhkikoon kyvyttömyydellä keittiössä. Kun 'naiset' katsos on niin sosiaalisia ja välittävät ihmissuhteista [varmaan, kun miehiä ei koskaan rohkaista välittämään niistä!] ja 'miehet' nyt on luonnostaan keittiössä tumpeloita, pikkuraukat.
Krääääääh! [Sukliksen raivonkarjaisu!]
OK. Möksäviikonloppu tapahtuu nyt, mutta seuraavan ajankohtaa en ala lupailla! Mulle riitti.
Projekti Murskatkaa Kiltteyden Kahleet alkaa!
Niin, no sen verran vaan, että ei tuo vuodatus nyt mun miestäni vastaan ole, kyllä tässä on kyseessä yleinen trendi yhteiskunnassa! Ja se on säälittävää, koska elämme jo 2000-lukua. Taitaa naisasia olla sellainen asia, että joka sukupolven on otettava se esiin ja tapeltava tasan samat ennakkoluulot ja sodat kuin edellinenkin teki. :(
Mies on muuten täydellisyys, mutta tuo mökkeily vaan rassaa mua. Toisaalta tässäkin on taas hyvä mahdollisuus oppia jotain itsestään, eli siis se että en osaa ilman ajatustyötä ajatella itseäni ja omia tarpeitani yhtä tärkeiksi kuin muiden. Pistän muut edelle ja uhraudun ja vihamielistyn. Lopputulos: katkera vanha ämmä. :(
Namihimo
Makeakin himottaa, kuten aina kun olen erityisen hermostunut jostain. 7 kokonaista vuorokautta MÄSSYYN! Olen jo vähän miettinyt leivontaa.. Mokkapaloja ei ole ollut aikoihin. Nyt ei oikein ole mielessä mitään sellaista uutta juustokakkureseptiä, jota tekisi mieli kokeilla.
Viime MÄSSYSSÄ ostin Fazerin keksicrisp-suklaalevyn ja siitä meni puolet! Keksicrisp on nyt taas suosikkiasemassa, Fazerin Omarin ja sinisen sekoitus on liian imelää sittenkin.
Pitäisi varmaan kirjoittaa vähän palautetta Brunbergille niistä suukoista: tahtoisin markkinoille sellaisen neekerinpusu-paketin, jossa olisi vaikka kaikkia niitä makuja! Neljän tai kahdeksan pusun boksi, kaikilla mauilla. Kun on se vähän turhauttavaa ostaa kuusi samanmakuista, jos taloudessa kukaan muu ei juuri siitä mausta pidä. Mä olen kova kirjoittelemaan makeisfirmoille palautteita. :) Annan ruusuja ja risuja, tarpeen mukaan! Vähän aikaa sitten kirjoitin Fazerille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)