Paisti!

Mies kurkkasi jalkoväliä ja tikkejä todeten, että tuohan on ihan kuin sidottu paisti! :) -Leikkuusta toipuminen on sujunut hyvin, toisaalta eipä noita tikkejäkään taida olla kuin pari. Tähän asti olen jaksanut suihkutella aina niitä vessakäyntien yhteydessä, mutta nyt en enää taida viitsiä. Veren tulo lakkasi sekin sunnuntaina.


Tuntuu tosiaan että pienen asian hoitaminen [sen patin poisto siis] paisui aika suhteettomiin mittoihin. Nyt en tosiaan enää aio itseäni hoidattaa, jos vielä tulee jotain talipatteja, niin OLKOOT! :( En silti tajua niiden ilmaantumisen mekanismia. En tosiaankaan syö arkisin mitenkään rasvaisesti - sellaisestahan normaalisti tali pukkaa pintaan, esim. finnien muodossa - enkä siis anna mitään 'polttoainetta' tuommoisille pateille. Ja takuulla peseydyn hyvin, en ole likainen.

Veitsen alle elokuussa!

Häpyhuulipatti leikataan sitten elokuussa, elokuun alussa! Siihen asti pitää odotella. Siitä tuli kirje mulle tuossa pari päivää sitten.. No, pääasia tietysti, että asia ETENEE, vaikka sitten hitaastikin. Vähän vaan harmittaa sellaiseen isoon opetussairaalaan, erikoislekurille meno.. Ehkä olisi ollut parempi, jos se vain olisi leikattu terveyskeskuksessa? MIKSI siinä muka 'pitää' olla erikoislekuri, en tajua?? No, ei kai auta kuin luottaa itseä viisaampien päätöksiin, hehe.

Oli taas sellaisia esitäytettäviä esitietolomakkeita oikein kirje pullollaan! Kaikkea mahdollista ne kyselee.

Lei-lei-leivontaa..!

Lupasin sitten miehelle tehdä Baileyskaakun! Ostin sitä varten jo mascarponejuuston viime kauppareissulla. Sen lisäksi teen korvapuusteja. Olen ollut tosi mietteliäänä, että teenkö [kuten tavallista] myös rahkapullia, mutta nytpä en taida tehdä. Olen huomannut, etten kuitenkaan pidä niistä niin paljon kuin ihanista, fariinisokeria tihkuvista korvapuusteista.

0 kokonaista vuorokautta - -

- - enää! ;) Olen todella ylpeä itsestäni, että en ole ainakaan MITÄÄN suklaata ostellut kotiin. Jäätelöhamstraukseen tosiaan syyllistyin ja se ei ole kiva. :( Mutta onhan sekin jotain, ettei kaikkea hamstraa, vaan 'vain' jotakin! Pitää ajatella positiivisesti! Lääh, slurps, noin 23 tuntia ja 45 minuuttia H-hetkeen! ;)

Lääkäriin tieni vie..

Pääsiäismässy oli ja meni! Ihan hyvissä merkeissä se meni, vaikka ensin pelkäsin.. kun suklaatimunia oli niin paljon ja itse olen ahne, niin olihan siinä mahdollisuus kokea tosi paha olo. Mutta en vaan kokenut! Otin kai aika rauhallisesti sitten.

Minulla on nyt kehittynyt melkein riippuvuus Pirkan pakastettuun tiramisukakkuun! :( Ensin ajattelin vain kokeilla sitä, mutta nyt sitä täytyy sitten olla kai jo joka mässyilyssä! :(

Parhaat yllätysmunat on muuten mielestäni sellaisia, joissa on joku järjellinen ylläri. Sellainen, josta hyötyy kaikenikäiset! Esim. nyt sellaisia ylläreitä olivat pikkuinen jääkaappimagneetti [Muumiyllätys-munasta!] ja sitten pikkuinen pyyhekumi [en enää muista mistä munasta se tuli]. Tuollaisista on oikeasti hyötyä! Jääkaappimagneetti varsinkin on söpö, Muumien Mörkö!

Söimmekin bää-siäislounaan Mäkkärillä silloin sunnuntaina! Hehe, tosi hyvää oli, vaikka ei kai varmaan kovinkaan monen mieleinen juhlalounas. Viime vuonna tein sellaisia karitsan ulkofilerullia [täytteenä valkosipulia, fetaa yms.] ja ne olivat hyviä, mutta jotenkin liian.. lihaisia! Tarkoitan nyt sitä, että yksi rulla varmaan painoi jo vaikka mitä .. ja melkein pelkkää lihaa! Mies tykkäsi niistä kyllä.

Jännitys tiivistyy

Tänään on muuten sitten Se päivä, kun menen näyttämään häpyhuulipattia lääkärille! :( Hiukan hermostuttaa kyllä. Se patti ei ole todellakaan lähtenyt mihinkään itsestään. Toivoin kyllä, että niin kävisi. Patti on nyt kipeä, jos sitä painaa päältä. Sivuilta se ei juuri kipuile. EIKÄ se ole kipeä siksi, että olisin sorkkinut sitä ja ärsyttänyt..! Huh, tuntuu melkein kuin se olisi kasvanut entisestään, jos mahdollista. Tietysti voi olla, ettei se ole kasvanut vaan että luulottelen vain! Kiva se ei joka tapauksessa ole. Suklis elää nyt tuomion tunnelmissa..!

Ostospöllö

Menin taas vähän munaamaan itseni. :( Tilasin UFFin nettikaupasta 2 käsilaukkua. Siellä on kanta-asiakkaille ollut sellainen kevätkampanja, jossa saa postimaksutta tilata kaikkea. Tilasin tosiaan ne laukut ja sitten eilen sain Matkahuollosta emailia.. jossa oli sen paketin tunnusnumero yms.

Heheh, itse kun en ole kertaakaan aiemmin tilannut MH:n kautta mitään, niin luulin että se tunnus onkin siinä sellainen saapumisnumero, jolla sen voi käydä noutamassa paikallisesta pisteestä! Ja menin sinne sen numerosarjan kanssa! Mh-pisteen täti kokeili sitä tietokoneeseen 2 kertaa ja sanoi, ettei se sovi, että sen täytyy olla virheellinen.

No minä läksin kotiin.. pettyneenä tietysti! Sitten avasin tietsikan ja aloin vähän katsella. Höh, ei se numero ollutkaan mikään saapumisnumero..! Vaan ihan vain seurantanumero, jolla sitä paketin kulkua voi seurata netissä! Se onkin vasta nyt lähtenyt liikkeelle! Hiukan hävettää, kun menin säätämään sinne Mh-pisteeseen nyt tuosta ja kohta joudun sitten sinne uudestaan noutamaan sitä pakettia, kunhan se oikeasti saapuu. :(

Kotikirurgi

Nyt onkin ikävämpi postaus! Ehkä olen päästänyt tämän karkaamaan kokonaan käsistä - en tiedä, tuntuu kuin suhteellisuudentajuni olisi kadoksissa! Tavallaan TIEDÄN, etten (kai) voi olla syöpäsairas [koputetaan puuta!] ja vaivakin on tuttu muista yhteyksistä. Mutta silti, on se mahdollisuus....! :(

No niin, seuraa noloa vuodatusta! Mulla on .. voi jee, no niin, siis ulommassa häpyhuulessa joku patti! :( Se ei näy hyvin, mutta hiukan kuitenkin. Sellainen n. peukalonpään kokoinen, pyöreähkö, ei kipeä.. Mulla on ollut ennenkin patteja [yksi kaulan/niskan alueella] ja yksi vyötäröllä. Tuollaisia samanlaisia siis. Ne ovat jotain 'rasvapatteja'. Se vyötäröllä ollut leikattiin pois. Ihan paikallispuudutus, terv. keskuksessa tekivät. Kaulan ja niskan alueen patti aina joskus tuntuu 'uinuvan', en tiedä mihin se menee, se vain 'katoaa' aina ajoittain ja sitten joskus taas tuntuu. Hieroja sanoi sen olevan sellainen rasvapatti myös.

Häpyhuulen patti tuntuu samalta. Mutta - mutta - entäs jos se on SYÖPÄ?? Joku kasvain. :( Ja pahinta on nyt tässä se, kun en tiedä oikeasti mitä tehdä! Jos menen lääkäriin, niin vaihtoehtojahan on tasan kaksi [jos siis se on rasvapatti!]. Joko se leikataan, tai sitten ei. Jos se leikataan, niin voi hitto vieköön! Se on jotenkin niin noloa! [Ja EI, mun mielestä esim. papa-kokeen ym. gynekologisen tutkimuksen tekoa ei voi verrata tähän, koska papa-koe on ihan normaaleille naisille tehtävä normaali juttu, mutta joku patti on nolo!]

Olen ajatellut odottaa.. odottaa, jos 'rasvapatti' - jos se semmoinen on - menisi taas unille, eli katoaisi vähän kuin itsestään. Mutta kuinka pitkään kannattaa odottaa?

Näytin sen miehellekin, hän tunnusteli sitä [se muuten ei ollut kiihottavaa, mitenkään! Ei mulle eikä varmasti hänellekään] ja tunsi sen, sanoi että mene lääkäriin! Helppohan se on sanoa.. Mies sanoi että hänen peräsuolivaivansa - verenvuoto sieltä siis - oli ihan yhtä nolo, mutta minun mielestäni se ei ole ollenkaan sama asia! Pateissa on jotain inhottavaa, kun taas verenvuoto suolesta taas on säälittävää, silloin ihminen on sairas ja kärsii kipua ja saa hoitoa.

No niin, mietin siis kovasti, että mitä tehdä. Miksi, MIKSI sen patin piti tulla juuri häpyhuuleen! Olisi nyt valinnut melkein minkä muun paikan tahansa. Ehkä se katoaa? Odotan vielä tämän viikon loppuun. Tekisin melkein mitä vaan, ettei tarvitsisi mennä sitä esittelemään sairaalaan. En nauttinut aiemmistakaan rasvapatti-esittelyistä, ja tämä nyt on ehdottomasti pahin.

Ja jos se on syöpä, niin voi ei! Joudunko johonkin isoon kamalaan leikkaukseen? Mies on sanonut, että syöpä voi kuulemma tulla melkein minne vaan. Ne ovat yleensä vain ne yleisimmät, joista puhutaan paljon - niiden suhteen on tietoisuutta ihmisten parissa.

Olin hetken aikaa jopa niin hullu, että harkitsin 'kotikirurgiaa'. Kotikirurgia tarkoittaa puudutusta [alkoholin avulla] ja sitten terävän keittiö- tms. työkalun käyttelyä. Olen kokeillut sitä kerran - revin vaalean, isohkon luomen pois kaulastani. Tiedän ettei niin 'saa' tehdä, mutta se vain ärsytti. Itsetehdyssä puudutuksessa on se huono puoli, että se vaikuttaa myös Sukliksen, kotikirurgin, käden tarkkuuteen. :( Mutta jos taas ei ota tarpeeksi, niin sattuu myös sitä enemmän. Luomesta tuli paljon verta, en olisi osannut kuvitella ollenkaan!

Tämä muuten ei sitten ole jotain kieroutunutta huumoria tms. Mieskin on jo oppinut tuntemaan tuon mun ilmaisun 'kotikirurgia' ja hänestä se on ihan hullua. Sen luomileikkauksen tein yöllä, koska tiedän että hän olisi vastustanut kovasti päiväsaikaan. Kirurgi tarvitsee työrauhansa, hehe! :) Mutta tuo patti on sen verran suuri ja syvällä - onhan se nyt paljon isompi kuin pinnassa oleva luomi! - ettei kotikonsti oikein kiinnostaisi..

Tämä viikko on armonaikaa, jos ei ole patti poissa sitten, niin kai siinä lääkäriin on otettava yhteys! Inhottaa vain jos soitan sinne ja kysyn neuvoa, niin sitten ne kuitenkin sanovat, että tule tänne.. :( Mulle riittäisi oikeastaan hyvin joku vakuutus puhe-elimessä, että ei se voi olla syöpä tai muutakaan vakavaa.

Yritän miettiä nyt jotain muuta.. Jotain hauskempaa! Onneksi muuten kaikki 'siellä' on terveen oloista.. se on positiivista..

Mässyostoksilla

Mietin mässyä! Ostin tänään Omar-pussin, kun kerran pääsin miehen autolla liikenteeseen! :) Ja voi mua paksupäätä, juuri viime postissa sanoin, että mä muka muistan tarkkaan missä on niitä virolaisia sonjaronja-toffeita! Hah hah, muistin ihan väärin, menin K-kauppaan ja meillä niitä sonjia ei tuossa ole.. S-marketissa tai Prismassa taas on näkynyt. Ehkä Prismassa - jos nyt muistan oikein..! Oli vähän pettymys kun menin sinne ja sitten ei ollutkaan.. :(

Ostin sellaisia mansikka-vaniljakeksejäkin. Ne ovat LU-keksejä, niissä on pieni vaaleanpunainen mansikka "täytepallero" päällä ja kahden keksin välissä siis sellainen vaniljanmakuinen täyte. Niin ja sitten ostin piparkakkujakin. Nekin ovat LU, perinteisiä.

Kotiin kun kerkisin, niin sittenpä jatkoin siivousta taas.

Ja 'enää' 3 kokonaista vuorokautta herkkuiluun! Keskityn siihen, tahdon unohtaa tuon patin! Tsekkaan tilanteen taas, kun menen kohta suihkuun..

Kuuro kuukautistelee

Kuukautiset alkoivat tänään - tai siis eilen, maanantaina. Nythän on tiistai. En ole syönyt primolutteja, niin kuukautinen tulee milloin tulee. :) Sitä ei koskaan tiedä. Se yllättää! Tulee 'yllätysvieras' niin sanotusti! Ikävä vieras tosin.. joka sotkee paikat.

Mulle kuukautisten alkaminen silloin 14-vuotiaana oli melkoinen suru. En osannut yhtään iloita siitä, se tuntui vain vaivalloiselta. Tietysti sikäli siinä oli helpotus, että Äetmuori ei sitten saanut mua raahattua gynekologille, minkä hän uhkasi tehdä, jos ei olisi alkanut 15-vuotispäivään mennessä. Meillä koulussa terveydenhoitaja sanoi, että 16-vuotiaana jos ei ole alkanut, niin sitten on syytä mennä lääkäriin, mutta Muori tiesi tietysti 'paremmin', niinkuin aina.

Nyt kun ajattelen asiaa, niin on aika ilmeistä MIKSI sekä kuukautinen että rintojen kasvu [olivat mun mielestä niin ikäviä juttuja. Miten olisin voinut pitää niitä minään muunakaan, kun en ollut tyytyväinen siihen naisen malliin [Muori], joka oli nenäni edessä joka päivä? Kai ajattelin että kuukautisten ja rintojen myötä painuisin pinnan alle, siihen samaan olemassaoloon kuin missä Muori mesoi.

Nyt huomaan Siukkuni toteuttavan aika tarkasti sitä naisenmallia, jonka Muori meille antoi. Kovaäänistä, perheen päättäjän roolia, lapsia vuoroin hemmottelevaa ja vuoroin tyrannisoivaa mallia. Tietystikään Siukku ei ole niin pihalla kuin Muori, hän on koulutetumpi ja vähemmän neuroottinen, mutta se malli on sama. Äiti Tietää Kaiken. Ihan kuten meillä kotona on myös Siukunmies H. syrjässä perheestä, eräänlainen ulkojäsen. Itse inhoan tuota naisenmallia, jos minusta tulee sellainen kuin Muori niin mut saa kyllä armomurhata siihen paikkaan. OIKEASTI!!

Taas on Muori mielessä, kun huomenna pitäisi soittaa viikottainen VELVOLLISUUSPUHELU. Kaiken muun hyvän lisäksi toinen korvani on ihan lukossa, on ollut jo pari päivää, joten en kuulen vain puolet siitä mitä normaalisti. :( Toisaalta tuo ei ole välttämättä ihan huono juttukaan huomista puhelua ajatellen. ;)

Ajattelin huomenna soittaa myös arvauskeskukseen, jos se ei ole siihen mennessä auennut. Kotikonstit olen jo käyttänyt loppuun. :( Tänään olimme miehen kanssa hakemassa hänen autoa korjaamolta [siihen vaihdettiin tuulilasi tällä kertaa, vaikka ihan vasta se oli korjaamolla jo ollut, silloin sitä HITSATTIIN!] ja koko päivän olen hokenut miehelle "mitä, mitä, sano uudestaan" kun en kuule kunnolla. :) Hassua, mutta myös tavattoman är-syt-tä-vää!

En tiedä miten pitkään pitäisi odottaa korvan avautumista, jos se on lukossa? Pitäisikö odottaa pitempään kuin pari päivää? Mulla vaan ongelma on se, että nyt sitten on alkanut kurkkuun sattua ja vähän päähän myös. Epäilen sen johtuvan tuosta korvalukosta. Muuten en siis ole yhtään kipeä, eikä flunssa ole tulossa tai mitään. En vaan kuule.. Syöminen ja muu on hankalaa, pureskelu tuntuu oudolta päässä ja vähän tasapainokin on ongelmallinen nyt! Hankalaa, kun huomenna alkaa taas SIIVONKI! Horjun täällä sitten imurin kanssa ja moppaan vaappuen, kun ei tasapainoaisti pelaa! :( Siivongista en voi tinkiä.. se on edellytys sille, että saan pitää herkkuiluni viikonloppuna!

Leivontamaraton!

Taitaa muuten tulla perjantaista superleivontapäivä! Yksi vanhempi sukulaistäti on tulossa käymään maanantaina.. joten nyt mun sitten täytyy leipoa SEKÄ ahmijaista varten ETTÄ sitä vierailua varten. ;) Ajattelin tehdä jotain appelsiinikakkua, jonka voisi sitten helposti päällystää vaikka appelsiinituorejuuston ja Flora Vanillan sekoituksella. Ja ehkä jotain tummaa suklaata raasteeksi päälle. Helppoja 'leivoksia' makeasta tykkäävälle tädille. :) Sitä appekakkua voisi pakastaa, nimittäin.. sieltä helposti ottaa esiin.. Kyökkipiika-Katilta löytyy tämmöinen kivankuuloinen ohje, jossa ei edes vatkainta tarvitse! Olen kyllä ennenkin tehnyt appekakkua, mutta siinä reseptissä oli kermaviiliä.. ja appemarmeladia antamassa sen appemaun! Se kakku on hyvää myös, mutta se ei oikein säily muodossa kun sitä kypsentää. Eli siis kun sen kumoaa vuoasta, se hiukan 'lässähtää', siksi ajattelin kokeilla nyt tätä..

Ikävää kun sattuu kurkkuun [ei sillä tavalla kuin flunssan kurkkukivussa, vaan eri lailla] ja korvaankin. :( Äh, pakko soittaa sinne arvauskeskukseen heti huomenna!! Aamusta!!