Minä, Suklis, olen oikeasti [kai?] oppimassa pois pahasta, aggressiivisesta politikoinnista! Mietin vain, kun en enää [oikeastaan] tunne persuraivoa. Tunsin sitä kyllä ennen, mutta nyt olen hillinnyt itseäni! Nimittäin olen oikeasti kai hyväksymässä sen, että tavallaan me VASEMMISTOLAISET olemme ehkä sittenkin syyllisiä siihen menneeseen jytkyyn! :( Olen miettinyt vasemmistolaisuuden nykytilaa, eikä se kovin rohkaisevalta vaikuta. Kun on kaikkia sellaisia entisajan juoksuhautoihin jähmettyneitä 'eiiii-eiiii-missään-nimessä-Natoa'-tyyppejä ym. :( Miten nämä ihmiset oikeastaan reagoi tämän yhteiskunnan köyhiin? Mitä KÖYHÄ piittaa jostain Natosta? Paitsi ehkä puoltaa sitä, kun ei tahdo, että hänen oma suomalainen poika alkaa tappajaksi. Mulle Paavo Arhinmäen pressakampanja oli se todellinen pettymys, kun ei poeka muusta kun Natosta jänkännyt. Kun mun silmään taas se oli selvää, ettei oikeastaan kukaan pressaehdokkaista kai kannattanut Natoa? Eva Biaudet kai siitä puhui kaikkein positiivisimpaan sävyyn.
Mun mielestä on herttileijaa samantekevää mennäänkö Natoon, oikeastaan KANNATAN sitä, koska kuten olen sanonut niin tahtoisin suomalaisilta aseet pois! Me olemme osoittaneet sen, ettemme tee niillä mitään hyvää! Suomalaisissa on joku outo väkivaltaan alttius. :( Siksi voisi olla parempi, että ulkomaalaisilla olisi ne aseet, siis ammattilaisilla. Osittain tätä kannatan siksikin kun vastustan Suomessa sitä asevelvollisuutta! Jotkut suomalaiset pojat ja miehet mua oikeasti ihmetyttää.. K O V A S T I... Kun heidän sairas ratkaisunsa asevelvollisuuteen on se, että ulotetaan se koskemaan vielä naisiakin! Juu justiinsa.. ja seuraavaksi lapsia, isovanhempia ja miksei vaikka kotikoiria ja kotikissoja. :( Kaikki aseisiin vaan, oikein hampaita myöten!
Mutta se siitä. Nyt mennäänkin aika uudelle alueelle, nimittäin KOSMETIIKKAAN! Tahdon vaan kertoa kokeiluistani ja aatoksistani..
Pölkkyripsis
Ostin muutama viikko sitten sellaisen Maybellinen One by one-mascaran. Mun täytyy kyllä sanoa, että olen kai Erilainen [Myöhäis]Nuori, kun en tykännyt siitä! Ensinnäkin väri: glam brown, mystinen ilmaus, kätki taakseen niin vaaleanruskean sävyn, ettei ripsiä juuri edes havainnut sen alta. Kumma juttu, että olen suosinut ruskeita ripsareita, kun ripseni on oikeasti mustat..? Mutta tähän asti käyttämäni ripsarit ovat olleet tummanruskeita, eivät mitään glam brown-hömpötyksiä! Sitten se mascaran muoto oli toinen ärsyttävä asia: kumma paa-aksu, paaaa-aaksu pötkilö, oikea PUNKERO ripsiväriksi! Näytti hyllyssä hyvältä, mutta käteen se ei oikein sopinut - ei siis ainakaan MULLE. :( Se avautuikin aika hankalasti. En huomannut ripsien laitossa oikeastaan mitään etuja verrattuna esim. Lumenen Sensitive Touch-mascaraan, jota tähän asti olen uskollisesti käyttänyt. Taidan jatkossakin pysytellä Lumenessa, koska en oikeasti tajua näiden hypetettyjen ja isolla rahalla mainostettujen ulkomaisten tuotteitten ideaa. Lumenella ainakin se ripsari sopii soman ergonomisesti kätöseen ja väri [tummanruskea] on sopiva. Ei taida aina olla ruoho vihreämpää aidan takana? ;)
Yleistä suklaaraivoa
Ilmeisesti Pandan valkosuklaakonvehtirasia olikin 'kausituote', kun sitä ei ole kauppoissa näkynyt sitten joulun! :( Joulun jälkeen alkoi meidänkin kookauppeli myydä sitä melkoisella alella pois! Ostin sitä silloin rasiallisen ja ihastuin! Mutten tajua, miksei Suomessa voisi vaikka koko talvi olla sukusesonkia? Kesällä tietty monissa kauppoissa voi olla mahdotonta myydä sukulaatia, kun kauppoissa on niin KUUMA, mutta ei luulisi talvella tämän vaivaavan? Kyllä meitä sukuholisteja piisaa, meitä kannattaisi MIELLYTTÄÄ päähänpotkimisen asemasta! Ja kauppat voisi oikeasti alkaa miettiä muutenkin niitä lämpötilojaan, jos siis ne estävät sukumyynnin? Koska ilmastonmuutos ei tästä ainakaan parane [olen itse iloinen siitä, etten ole enää 'kuvioissa' 100 vuoden kuluttua!] ja jotain ratkaisuja sen tiimoilta on tehtävä. Myös kauppojen. ;)
Viime aikoina on myös ollut aikas mielenkiintoisia uutuuksia namimarkkoinoilla. ;) Maistoin viime mässingissä Ingmanin Creamy-sarjaan tullutta uutuutta, suolapähkinää ja 'englantilaista' [?] kinuskia sisältävää n. litran kotipakkausta. No: mä en juuri maistanut niitä suola..pähkinöitä juuri lainkaan, jotain pähkinämurua siellä täällä oli, muttei juuri suolaista. Ja kinu oli ihan tavallista kinuskia, tai toffeeta, sano sitä miksi vaan.. Eli: tavanomainen tuotos, kouluarvosanalla n. 7-8 luokkaa.
Sukulaateista olen maistellut Pandan Kinuskimuru-patukkaa ja sen siskoa, Pähkinämurua. Mun mielestä kumpikaan ei ollut oikein maiston arvoinen. Kinuskimuru oli ihan kuin Maraboun Daim-patukka.. :( Halpa ja uudelleen lämmitetty versio siitä! Pähkinäisessä siskossa taas jotenkin häiritsi tumman sukulaatin ja pähkinärouheen yhdistelmä - se ei vain natsannut tähän kuluttajaan.
Nyt ihan uutuutena olen ostanut Rainbow-sarjan valkosukulaatin, jossa pitäisi olla muiden pähkylöiden lisäksi vielä pistaasiakin, meidän talouden suosikkia! :) Ostin levyllisen ja syötin miehelle jo vähän etukäteen.. no, hän ei siitä niin perustanut - ei kai ollut kyllin pistaasia! Mutta minäpä maistan sitä ensi viikonloppuna, kun on taas lupa SYÖDÄ! :)
Kuntoiluvimmassa!
Nykyisin olen taas alkanut jumppata aika raskaasti. :( Ja sitten siihen on lisätty ruumiinkuritukseksi aika rankkoja kuntopyöräsessioita. Mutta minkäs teet: ei ole LÄSKILLÄ tässä maailmassa ihmisarvoa, joten pakko on linjoista kantaa [kohtuutonta?] huolta. ;)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suklaa-arvostelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suklaa-arvostelu. Näytä kaikki tekstit
maanantai 27. helmikuuta 2012
maanantai 7. kesäkuuta 2010
Kouluarvosanoja
Nyt on taas nuorisolla koulut päättyneet. Jotkut tahtoisivat Suomeen lyhyen kesäloman, mutta minusta on aina ollut hieno juttu, että meillä on PITKÄ kesäloma! Eikä se ole tainnut haitata suomalaislasten oppimista yhtään...! En käsitä miksi meidän kesäloma pitäisi lyhentää esim. yhteen kuukauteen. Lapsen ja nuoren mielen kehitykselle on tärkeää olla kunnolla vapaalla. Sehän voi lisätä luovuuttakin!
Nuorisokulttuuri on muuttunut aika jännällä tavalla sitten mun nuoruuden. Siinä on sekä hyviä että huonoja puolia. Kummityttö A. juuri kertoi [hällä loppui peruskoulu nyt], että heidän kevätjuhlassa ysiluokkalaiset olivat parkuneet sitä, kun nyt joutuu kavereista eroon. A:kin oli. No sitten minä säälittelin ja sanoin, että ainahan voitte pitää luokkakokouksia. A. vaan totesi, että ei hän oikeastaan tule ollenkaan ikävöimään luokkaansa, paria tyyppiä vain! -Niin, siis tuo itkeskely, jota A. [ja monet luokkakaverinsa] tuntuvat harrastavan hyvinkin usein... Se on erottava tekijä mun nuoruudesta. KUKAAN nimittäin ei minun aikanani ysiluokalta päästessä parkunut.. :) Ei yksikään! Melkein koko luokka jatkoi suoraan samalla miehityksellä T:n lukioon.. vain kolme ihmistä [mä, S. ja D.) menimme toiseen lukioon. Eli mulla kai se olisi ollut suurin aihe parkua, tai S:llä tai D:llä, koska meille se merkitsi ihan vieraisiin oloihin menoa. Mutta sitä ei vaan pitänyt minään - sitä ajatteli, että se kuuluu tähän elämänvaiheeseen.
A. & kumppanit muutenkin tuntuvat suosivan vähän sellaista terapiajargonia puheessaan - se oli meille ihan vierasta. Esim. meillä saattoi ystävyksillä olla riita ja sopiminen - A. puhuu 'ihmissuhteen selvittämisestä'. IHMISSUHTEEN! :) Meillä saattoi joku seurustella tai 'kulkea' jonkun pojan kanssa - A:n kaverit puhuvat 'parisuhteessa' olosta. :)
Tavallaan on tietysti hyvä, että ihmiset näyttävät tunteensa.. itse en ole aina siihen pystynyt! Mutta.. mietin vaan, että näyttävätkö nämä tunteensa.. vai NÄYTTELEVÄTKÖ niitä? Siinä on aika iso ero, nimittäin.. Tuntuu joskus kuin A kumppaneineen oikein nauttisi sellaisesta tunteissa vellomisesta, niiden suurentelusta ja keinotekoisesti luomisesta. Kai se on tätä tämän päivän tositeevee-kulttuuria.. Kaikkihan noissa BB-ohjelmissa, Supermalli haussa, Idolsissa ym. vetistelevät, juonittelevat, ja sitten vuoroin taas kiroavat ja ovat niin kovista.. Kai se suodattuu katsojiin, varsinkin nuoriin. Ja sitten he alkavat ajatella, että elämässä KUULUU koko ajan olla jotain draamaa päällä, parkumista tai rakkaudenpurkausta, vihaa potenssiin kymmenen ja tykkäämistä potenssiin sata.
No se siitä.. Toivottavasti A. saa elämässään kuitenkin toteuttaa itseään, VALITA elämänsä suunnan itse. Miksi meidän suvussa vaan on niin paljon pomottavia vanhempia, en tajua. :(
Suklaat arvostelussa..
Maistoin sitä Lidlistä löytyvää Schogetten marzipan-levyä! Kouluarvosanalla nelosesta kymppiin annan .. YSIN! :) Pidin tästä tuotteesta. On kivaa, kun suklaapalat ovat valmiiksi irti toisistaan - säästyy laiskalta taittamisen vaiva. Tumma suklaa sopi minusta hyvin tämän aika löysähkön marsipaanitäytteen kanssa. Muuten olisin antanut kympin, mutta mielestäni tuo täyte oli ehkä hitusen liian löysää. Mukava löytö kuitenkin tämä tuote ja mun, marsipaanifanin, ehdotonta herkuttelumateriaalia!
Sitten se Fazerin Geisha Dreamy Caramel oli myös todella hyvä elämys! Yllätyin oikein, kun yleensä olen saanut pettyä näissä 'tuunataan uusiksi vanha tuote'-suklaissa. Tuo Dreamy Caramel oli makeampaa kuin perinteinen geisha, muttei kuitenkaan imelää. Mun mielestä tämä oli onnistunut uusi versio. Ostan varmasti uudestaan.. ja arvosana voi olla vaikka täysi 10! :) Kuitenkaan tämä ei tarkoita vanhan geishan hylkäämistä! Molemmat ovat hyviä.
Suklis ostaa suuveden!
Ostin tuossa pari päivää sitten LISTERINE suuveden! Sellaisen violetin.. 'total care'-jutun, jonka pitäisi suunnilleen pitää hampaat valkoisina, pitää hammaskivi poissa, pitää karies kaukana, siivota koti, haravoida lehdet, kunnostaa kesämökin katto jne..! Eli siis kyseessä on suoranainen ihme-eliksiiri seitsemän euron hinnalla.
Ostin sitä.. ja kokeilin! HUH, on tymäkkä maku! Varmasti toimiva liemi, mutta en yksinkertaisesti voi käyttää sitä joka hampiharjauksen yhteydessä! Se maku on niin väkevä, että se alkaa.. etoa! Mies kokeili sitä myös tänä iltana ja oli myös, että huh huh.. Kai tuollaisia silti pitäisi yrittää aina käyttää, tuokin Listerine tutkitusti [?] auttaa, jos sitä 2 x päivässä käyttää. Mutta mulle yksikin kerta päivässä on liikaa! Taidan käyttää sitä vain silloin tällöin.
Mässytunnustus:
Yhdessä vaiheessa oli vähän huono olo! Etova siis! EN kuitenkaan oksentanut.. mutta olo oli silti huono. Veikkaan että se johtui runsaasta jäätelön syömisestä. Maistoin sitä Carte D'Or Texas Pecan-jäätelöä.. söin sitä paketillisen! :( Ja hassu juttu on, että en edes pitänyt siitä.. ei se ollut sellainen kunnon kinuskijäätelö kuin toivoin! Pähkinää kyllä oli.. No, taisi olla liikaa syödä paketillinen, vaikken kerralla sitä koko paksua mättänytkään sisuksiini.
Nuorisokulttuuri on muuttunut aika jännällä tavalla sitten mun nuoruuden. Siinä on sekä hyviä että huonoja puolia. Kummityttö A. juuri kertoi [hällä loppui peruskoulu nyt], että heidän kevätjuhlassa ysiluokkalaiset olivat parkuneet sitä, kun nyt joutuu kavereista eroon. A:kin oli. No sitten minä säälittelin ja sanoin, että ainahan voitte pitää luokkakokouksia. A. vaan totesi, että ei hän oikeastaan tule ollenkaan ikävöimään luokkaansa, paria tyyppiä vain! -Niin, siis tuo itkeskely, jota A. [ja monet luokkakaverinsa] tuntuvat harrastavan hyvinkin usein... Se on erottava tekijä mun nuoruudesta. KUKAAN nimittäin ei minun aikanani ysiluokalta päästessä parkunut.. :) Ei yksikään! Melkein koko luokka jatkoi suoraan samalla miehityksellä T:n lukioon.. vain kolme ihmistä [mä, S. ja D.) menimme toiseen lukioon. Eli mulla kai se olisi ollut suurin aihe parkua, tai S:llä tai D:llä, koska meille se merkitsi ihan vieraisiin oloihin menoa. Mutta sitä ei vaan pitänyt minään - sitä ajatteli, että se kuuluu tähän elämänvaiheeseen.
A. & kumppanit muutenkin tuntuvat suosivan vähän sellaista terapiajargonia puheessaan - se oli meille ihan vierasta. Esim. meillä saattoi ystävyksillä olla riita ja sopiminen - A. puhuu 'ihmissuhteen selvittämisestä'. IHMISSUHTEEN! :) Meillä saattoi joku seurustella tai 'kulkea' jonkun pojan kanssa - A:n kaverit puhuvat 'parisuhteessa' olosta. :)
Tavallaan on tietysti hyvä, että ihmiset näyttävät tunteensa.. itse en ole aina siihen pystynyt! Mutta.. mietin vaan, että näyttävätkö nämä tunteensa.. vai NÄYTTELEVÄTKÖ niitä? Siinä on aika iso ero, nimittäin.. Tuntuu joskus kuin A kumppaneineen oikein nauttisi sellaisesta tunteissa vellomisesta, niiden suurentelusta ja keinotekoisesti luomisesta. Kai se on tätä tämän päivän tositeevee-kulttuuria.. Kaikkihan noissa BB-ohjelmissa, Supermalli haussa, Idolsissa ym. vetistelevät, juonittelevat, ja sitten vuoroin taas kiroavat ja ovat niin kovista.. Kai se suodattuu katsojiin, varsinkin nuoriin. Ja sitten he alkavat ajatella, että elämässä KUULUU koko ajan olla jotain draamaa päällä, parkumista tai rakkaudenpurkausta, vihaa potenssiin kymmenen ja tykkäämistä potenssiin sata.
No se siitä.. Toivottavasti A. saa elämässään kuitenkin toteuttaa itseään, VALITA elämänsä suunnan itse. Miksi meidän suvussa vaan on niin paljon pomottavia vanhempia, en tajua. :(
Suklaat arvostelussa..
Maistoin sitä Lidlistä löytyvää Schogetten marzipan-levyä! Kouluarvosanalla nelosesta kymppiin annan .. YSIN! :) Pidin tästä tuotteesta. On kivaa, kun suklaapalat ovat valmiiksi irti toisistaan - säästyy laiskalta taittamisen vaiva. Tumma suklaa sopi minusta hyvin tämän aika löysähkön marsipaanitäytteen kanssa. Muuten olisin antanut kympin, mutta mielestäni tuo täyte oli ehkä hitusen liian löysää. Mukava löytö kuitenkin tämä tuote ja mun, marsipaanifanin, ehdotonta herkuttelumateriaalia!
Sitten se Fazerin Geisha Dreamy Caramel oli myös todella hyvä elämys! Yllätyin oikein, kun yleensä olen saanut pettyä näissä 'tuunataan uusiksi vanha tuote'-suklaissa. Tuo Dreamy Caramel oli makeampaa kuin perinteinen geisha, muttei kuitenkaan imelää. Mun mielestä tämä oli onnistunut uusi versio. Ostan varmasti uudestaan.. ja arvosana voi olla vaikka täysi 10! :) Kuitenkaan tämä ei tarkoita vanhan geishan hylkäämistä! Molemmat ovat hyviä.
Suklis ostaa suuveden!
Ostin tuossa pari päivää sitten LISTERINE suuveden! Sellaisen violetin.. 'total care'-jutun, jonka pitäisi suunnilleen pitää hampaat valkoisina, pitää hammaskivi poissa, pitää karies kaukana, siivota koti, haravoida lehdet, kunnostaa kesämökin katto jne..! Eli siis kyseessä on suoranainen ihme-eliksiiri seitsemän euron hinnalla.
Ostin sitä.. ja kokeilin! HUH, on tymäkkä maku! Varmasti toimiva liemi, mutta en yksinkertaisesti voi käyttää sitä joka hampiharjauksen yhteydessä! Se maku on niin väkevä, että se alkaa.. etoa! Mies kokeili sitä myös tänä iltana ja oli myös, että huh huh.. Kai tuollaisia silti pitäisi yrittää aina käyttää, tuokin Listerine tutkitusti [?] auttaa, jos sitä 2 x päivässä käyttää. Mutta mulle yksikin kerta päivässä on liikaa! Taidan käyttää sitä vain silloin tällöin.
Mässytunnustus:
Yhdessä vaiheessa oli vähän huono olo! Etova siis! EN kuitenkaan oksentanut.. mutta olo oli silti huono. Veikkaan että se johtui runsaasta jäätelön syömisestä. Maistoin sitä Carte D'Or Texas Pecan-jäätelöä.. söin sitä paketillisen! :( Ja hassu juttu on, että en edes pitänyt siitä.. ei se ollut sellainen kunnon kinuskijäätelö kuin toivoin! Pähkinää kyllä oli.. No, taisi olla liikaa syödä paketillinen, vaikken kerralla sitä koko paksua mättänytkään sisuksiini.
Tunnisteet:
jäätelöarviot,
koulumuistot,
kummityttö,
MÄSSYraportti,
suklaa-arvostelu
keskiviikko 13. toukokuuta 2009
Kommunismini rapistuu?
Meillä on miehen kanssa joskus poliittisiakin keskusteluja. Tuossa äskettäin minä sanoin että haluaisin suuret yhtiöt "sosialisoida", toisin sanoen että valtio omistaisi ne. Mies oli ihan äimänä ja sanoi, ettei hän voi uskoa mun sanoneen tuota tosissaan! Sitten hän piti pitkät jutut kaikesta valtion omistajapolitiikasta ja yhtiöiden tarpeesta tehdä voittoa ja palkkakustannuksien vaikutuksista yms. yms.
Mä en tiedä mistä se johtuu, mutta joskus kun esittelen omia ajatuksiani [no vaikka siis niiden yhtiöiden ottamisesta valtio-omistukseen], niin sitten mies sanoo jotain jonka jälkeen alan pitää sitä omaa ajatustani ihan tyhmänä. :( Joskus minusta tuntuu kuin en sittenkään tietäisi paljon liike-elämän laeista. :( Joskus miehen kanssa puhuttuani mulle tulee epätoivo!! Tuntuu että on PAKKO olla joku poliittinen ratkaisu [=kommunismi] joka takaisi ihmisille oikeudenmukaisuutta! Siis sitä, että yksi ihminen ei nosta törkyeläkettä, esim. 50 000 euroa kuussa, ja että vanhukset saisi raskaan työnsä jälkeen edes lääkkeet hankituksi ilman penninvenytystä!
Mies vitsaili tuosta mun ajatuksesta, että olet tainnut vapun aikaan kuunnella liikaa niitä kommunistilauluja. Mutta kun niissä on oikeasti ajatusta! Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen työläisen [ja myös alaluokan ihmisen kuten mä] elämä on mennyt ihan mahdottomaksi! En nyt tässä omaa kohtaloa voihki, vaan niitä jotka on pätkätyössä ja niitä, jotka irtisanotaan! Ja sitten tosiaan ihan vanhuksia. Joskus on niin surullista kun apoteekissa näkee niitä tosi pienellä eläkkeellä olevia vanhuksia, kun niillä ei ole mihinkään varaa. :( Mä näen niitä usein, koska aivolääkkeen ja lisäravinnepakkomielteen vuoksi ramppaan apteekissa ihan riittävän tiheään.
Joskus on tosi tuskaa yrittää selittää omia ajatuksia ihmisille! Kun ei niille voi sanoa sanaa KOMMUNISTI! Koska kuvittelevat, että kommunistit [kaikki ne] vihaa pienten ja keskisuurten yksityisyrittäjien kastia, ja mä en oikeasti vihaa! Pikemminkin lasken ne yhdeksi "meistä"! Vaikeaa on nimittäin niilläkin!
En mä tiedä.. :( Ehkä olen väärässä poliittisesti. En osaa sanoa! En tiedä onko mieskään oikeassa (hän on siis demari). Mutta sen tiedän ettei Äetmuorin perussuomalaismielipiteet ainakaan ole oikeita enkä aina lämpeä Siukun kokoomuslaisuudellekaan kauheasti. Vaikka se on hänellä semmoista vasemman laidan kokoomuslaisuutta kyllä!
Oikeastaan olen kommunisti, mutta yksinäinen sellainen! En varmaan koskaan liity puolueeseen. Koska minusta he eivät aina ole OIKEITA kommunisteja hekään! Mulle kommunismi on rauhanaate ja se tarkoittaa myös sitä, että me emme saa nimitellä tai haukkua ihmisiä, jotka ovat kanssamme eri mieltä. Pikemminkin pitäisi olla ystäviä yli puoluerajojen! Kommunisti ei saa syytellä fasistiksi kaikkia, jotka ajattelevat eri lailla! Eikä kommunisti saa olla riidanhaluinen. Kommunisti ei saa palvoa Neuvostoliiton diktatuurin muistoa, koska tappamista ei voi oikeuttaa ja siellä tapettiin ihmisiä ihan ilman syytä. Sekä pistettiin leirille. Tietty siellä oli myös hyviä puolia, mutta noita huonoja ei saa painaa villasella!
Oikeastaan olen rauhan ihminen vielä enemmän kuin kommunisti! Mä olen miettinyt sellaistakin, ettei mulle olisi mikään vaikeus paeta vaikka Ruotsiin tai Viroon pakolaiseksi, jos täällä alkaisi sota. Mä en usko pystyväni tappamaan ihmistä, vaikka se olisikin 'vihollinen'! Mua oksettaa KAIKKI tappaminen! Miten se voisi olla oikein, vaikka valtio olisi sodassa? Olen sen verran buddhalaisuuteen kallellaan, etten voi sitä ymmärtää.
Mies on tässä asiassa vähän eri mieltä, hän hyväksyy puolustussodan, eli siis jos joku hyökkäisi tänne niin sitten pitää puolustautua. Mutta ei hän sitä tuomitse, etten mä tahdo sotia. Hänestä se on aika tyypillistä naisille, kuulemma, siis sodan vastaisuus. Mies itsekin halveksii kaikkia suur-Suomi ajatuksia. :) Mutta talvisodan hän ymmärtää! Kai minäkin tavallaan, mutta en silti tiedä tahtoisinko tappaa.. Ehkä korkeintaan voisin olla joku sairaita tai vanhoja hoitava.. tai sitten Ruotsi kutsuisi. :) Suklis uisi sinne! :) Tai kai sitä voisi jotain väestönsuojelua tehdä.
Mulla oli yhdessä vaiheessa ystävä joka sanoi ettei koskaan voisi seurustella miehen kanssa, joka on käynyt intin. No mun mies on käynyt, vieläpä AUK:inkin, mutta tämä ystäväni sanoi että mies on sitten poikkeus, hän on niin järkevä eikä machoile. Se oli tavallaan hieno kunnianosoitus. Sittemmin tuo ystäväni löysi itselleen mieleisensä miehen, mutta mies suoraan sanottuna pätki tätä ystävääni turpiin. Se suhde päättyi siihen. Sitten tämä ystäväni lopetti opintonsa ja palasi takaisin synnyinseudulleen jonnekin ihan pimeimpään Savoon! Hän asuu vieläkin yhdessä vanhempiensa kanssa.
Miksi nyt sitten kerroin tuosta ystävästä?? Olen vähän rönsyilevä tänään. Niin, tuo ystävä muuten lopetti opinnon sen jälkeen kun oli ikään kuin jäänyt kiinni aika törkeästä plagioinnista! En tiedä suositeltiinko hälle eroa vai oliko se omasta aloitteesta. Hänellä oli muutenkin vähän ongelmia.
Paras valkosuklaati!
Mietin viime MÄSSYä! Kyllä jämpti on niin, että Ritter Sportin pähkinöillä höystettyä valkosuklaatia ei voita mikään. Pirkalla on vähän sama idea valkosuklaatissaan, eli pähkinöitä on ja valkosuklaata, mutta se ei ole läheskään Ritterin veroista! Eroa on kuin yöllä ja päivällä. Yritin nyt viimeksi oikein makustella että tietäisin MIKÄ se ero on! Löysin kaksi eroavaisuutta.
1. Ritterin valkosuklaa on yksinkertaisesti maukkaampaa kuin Pirkan mauton versio
2. Ritterissä pähkinöissä on joku lievä hunajainen, RAPEA tuntu, kun Pirkassa pähkinät tuntuu jotenkin löttösiltä, kuivilta tai aneemisilta!
Mä en tiedä mistä se johtuu, mutta joskus kun esittelen omia ajatuksiani [no vaikka siis niiden yhtiöiden ottamisesta valtio-omistukseen], niin sitten mies sanoo jotain jonka jälkeen alan pitää sitä omaa ajatustani ihan tyhmänä. :( Joskus minusta tuntuu kuin en sittenkään tietäisi paljon liike-elämän laeista. :( Joskus miehen kanssa puhuttuani mulle tulee epätoivo!! Tuntuu että on PAKKO olla joku poliittinen ratkaisu [=kommunismi] joka takaisi ihmisille oikeudenmukaisuutta! Siis sitä, että yksi ihminen ei nosta törkyeläkettä, esim. 50 000 euroa kuussa, ja että vanhukset saisi raskaan työnsä jälkeen edes lääkkeet hankituksi ilman penninvenytystä!
Mies vitsaili tuosta mun ajatuksesta, että olet tainnut vapun aikaan kuunnella liikaa niitä kommunistilauluja. Mutta kun niissä on oikeasti ajatusta! Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen työläisen [ja myös alaluokan ihmisen kuten mä] elämä on mennyt ihan mahdottomaksi! En nyt tässä omaa kohtaloa voihki, vaan niitä jotka on pätkätyössä ja niitä, jotka irtisanotaan! Ja sitten tosiaan ihan vanhuksia. Joskus on niin surullista kun apoteekissa näkee niitä tosi pienellä eläkkeellä olevia vanhuksia, kun niillä ei ole mihinkään varaa. :( Mä näen niitä usein, koska aivolääkkeen ja lisäravinnepakkomielteen vuoksi ramppaan apteekissa ihan riittävän tiheään.
Joskus on tosi tuskaa yrittää selittää omia ajatuksia ihmisille! Kun ei niille voi sanoa sanaa KOMMUNISTI! Koska kuvittelevat, että kommunistit [kaikki ne] vihaa pienten ja keskisuurten yksityisyrittäjien kastia, ja mä en oikeasti vihaa! Pikemminkin lasken ne yhdeksi "meistä"! Vaikeaa on nimittäin niilläkin!
En mä tiedä.. :( Ehkä olen väärässä poliittisesti. En osaa sanoa! En tiedä onko mieskään oikeassa (hän on siis demari). Mutta sen tiedän ettei Äetmuorin perussuomalaismielipiteet ainakaan ole oikeita enkä aina lämpeä Siukun kokoomuslaisuudellekaan kauheasti. Vaikka se on hänellä semmoista vasemman laidan kokoomuslaisuutta kyllä!
Oikeastaan olen kommunisti, mutta yksinäinen sellainen! En varmaan koskaan liity puolueeseen. Koska minusta he eivät aina ole OIKEITA kommunisteja hekään! Mulle kommunismi on rauhanaate ja se tarkoittaa myös sitä, että me emme saa nimitellä tai haukkua ihmisiä, jotka ovat kanssamme eri mieltä. Pikemminkin pitäisi olla ystäviä yli puoluerajojen! Kommunisti ei saa syytellä fasistiksi kaikkia, jotka ajattelevat eri lailla! Eikä kommunisti saa olla riidanhaluinen. Kommunisti ei saa palvoa Neuvostoliiton diktatuurin muistoa, koska tappamista ei voi oikeuttaa ja siellä tapettiin ihmisiä ihan ilman syytä. Sekä pistettiin leirille. Tietty siellä oli myös hyviä puolia, mutta noita huonoja ei saa painaa villasella!
Oikeastaan olen rauhan ihminen vielä enemmän kuin kommunisti! Mä olen miettinyt sellaistakin, ettei mulle olisi mikään vaikeus paeta vaikka Ruotsiin tai Viroon pakolaiseksi, jos täällä alkaisi sota. Mä en usko pystyväni tappamaan ihmistä, vaikka se olisikin 'vihollinen'! Mua oksettaa KAIKKI tappaminen! Miten se voisi olla oikein, vaikka valtio olisi sodassa? Olen sen verran buddhalaisuuteen kallellaan, etten voi sitä ymmärtää.
Mies on tässä asiassa vähän eri mieltä, hän hyväksyy puolustussodan, eli siis jos joku hyökkäisi tänne niin sitten pitää puolustautua. Mutta ei hän sitä tuomitse, etten mä tahdo sotia. Hänestä se on aika tyypillistä naisille, kuulemma, siis sodan vastaisuus. Mies itsekin halveksii kaikkia suur-Suomi ajatuksia. :) Mutta talvisodan hän ymmärtää! Kai minäkin tavallaan, mutta en silti tiedä tahtoisinko tappaa.. Ehkä korkeintaan voisin olla joku sairaita tai vanhoja hoitava.. tai sitten Ruotsi kutsuisi. :) Suklis uisi sinne! :) Tai kai sitä voisi jotain väestönsuojelua tehdä.
Mulla oli yhdessä vaiheessa ystävä joka sanoi ettei koskaan voisi seurustella miehen kanssa, joka on käynyt intin. No mun mies on käynyt, vieläpä AUK:inkin, mutta tämä ystäväni sanoi että mies on sitten poikkeus, hän on niin järkevä eikä machoile. Se oli tavallaan hieno kunnianosoitus. Sittemmin tuo ystäväni löysi itselleen mieleisensä miehen, mutta mies suoraan sanottuna pätki tätä ystävääni turpiin. Se suhde päättyi siihen. Sitten tämä ystäväni lopetti opintonsa ja palasi takaisin synnyinseudulleen jonnekin ihan pimeimpään Savoon! Hän asuu vieläkin yhdessä vanhempiensa kanssa.
Miksi nyt sitten kerroin tuosta ystävästä?? Olen vähän rönsyilevä tänään. Niin, tuo ystävä muuten lopetti opinnon sen jälkeen kun oli ikään kuin jäänyt kiinni aika törkeästä plagioinnista! En tiedä suositeltiinko hälle eroa vai oliko se omasta aloitteesta. Hänellä oli muutenkin vähän ongelmia.
Paras valkosuklaati!
Mietin viime MÄSSYä! Kyllä jämpti on niin, että Ritter Sportin pähkinöillä höystettyä valkosuklaatia ei voita mikään. Pirkalla on vähän sama idea valkosuklaatissaan, eli pähkinöitä on ja valkosuklaata, mutta se ei ole läheskään Ritterin veroista! Eroa on kuin yöllä ja päivällä. Yritin nyt viimeksi oikein makustella että tietäisin MIKÄ se ero on! Löysin kaksi eroavaisuutta.
1. Ritterin valkosuklaa on yksinkertaisesti maukkaampaa kuin Pirkan mauton versio
2. Ritterissä pähkinöissä on joku lievä hunajainen, RAPEA tuntu, kun Pirkassa pähkinät tuntuu jotenkin löttösiltä, kuivilta tai aneemisilta!
Tunnisteet:
kommunismi,
politiikka,
rauhanaate,
sota,
suklaa-arvostelu
sunnuntai 8. maaliskuuta 2009
Karkkianalyysi
Ne CandyKing-laarista löytyvät minipääsiäismunat eivät ole hyviä! Täytteet on olleet aika äklöjä, tosi raskaita ja mausteisia. Oikeastaan vain yksi, maitosuklainen krispitäytteinen, on ollut laatuisa! Krääää-äääääh!! (Sukliksen raivonkarjaisu!) Mutta ei se oikeastaan haittaa, paljon muuta hyvää tässä on jo saatu niin, että masu on täynnä. :)
Olimme tänään Mäkkärillä syömässä, otin sellaisen New York Special-jutun.. kanapihvillä! Oli ihan herkkua, mutta niukasti oli kastiketta eli kastia. :( Mies valitti samaa! Minusta nuo Mäkin great tastes of America-jutut ovat vähän.. huijausta.. ne maistuvat kaikki melkein samalta! Mutta kinuskisundae oli namia, kuten aina. Mies otti semmoisen lakritsaflurryn jälkiruoksi, minä aina sanon että se muistuttaa ihan SINITARRAA! ;) Sinitarraa ei varmaan edes enää myydä - vai myydäänkö en ole ainakaan nähnyt - sillä minun lapsuudessa monet kiinnitti julisteita seinälle. Sellainen levy harmaansinistä juttua, siitä otettiin pieniä palasia, pyöriteltiin pallosiksi ja ne pallot liimasivat julisteet seinään. Mutta tahrivat seinän myös. Eikä kiinnitys ollut superpitävä.
Jos nyt vertailen tätä herkuttelua lääkkeettömään, niin onhan tämä ehkä vähän hillitympää ollut. En esim. vedä sämpylöitä vain vetämisen ilosta. Ja leivonnainen kiinnostaa enemmän kuin suklaan lappaaminen naamaan. Missään vaiheessa ei ole ollut oksettava olo, hyvä niin! [Vaikka onhan tässä tietty vielä aikaa...]
Olimme tänään Mäkkärillä syömässä, otin sellaisen New York Special-jutun.. kanapihvillä! Oli ihan herkkua, mutta niukasti oli kastiketta eli kastia. :( Mies valitti samaa! Minusta nuo Mäkin great tastes of America-jutut ovat vähän.. huijausta.. ne maistuvat kaikki melkein samalta! Mutta kinuskisundae oli namia, kuten aina. Mies otti semmoisen lakritsaflurryn jälkiruoksi, minä aina sanon että se muistuttaa ihan SINITARRAA! ;) Sinitarraa ei varmaan edes enää myydä - vai myydäänkö en ole ainakaan nähnyt - sillä minun lapsuudessa monet kiinnitti julisteita seinälle. Sellainen levy harmaansinistä juttua, siitä otettiin pieniä palasia, pyöriteltiin pallosiksi ja ne pallot liimasivat julisteet seinään. Mutta tahrivat seinän myös. Eikä kiinnitys ollut superpitävä.
Jos nyt vertailen tätä herkuttelua lääkkeettömään, niin onhan tämä ehkä vähän hillitympää ollut. En esim. vedä sämpylöitä vain vetämisen ilosta. Ja leivonnainen kiinnostaa enemmän kuin suklaan lappaaminen naamaan. Missään vaiheessa ei ole ollut oksettava olo, hyvä niin! [Vaikka onhan tässä tietty vielä aikaa...]
Tunnisteet:
MÄSSYhavainnot,
mässyviikonloppu,
suklaa-arvostelu
maanantai 26. tammikuuta 2009
Närästää!
Närästys vaivaa suklaahirviötä, herkuttelijaa. Mietin ottaakko Rennietä vai ei - sen maku on joskus tosi ärsyttävä, joten täytyy kai koettaa sinnitellä ilman, krääääh!
On maistettu Fazerin pistaasipähkinä-suola -patukka, on maistettu Daim-patukkaa. Molemmat olivat minusta aika keskinkertaisia.. pidin enemmän tuosta Daim-patukasta. Fazerin pistaasipähkinä-suola-exclusive -patukka oli mitään sanomaton. Niukasti maistui pistaasi, suolaa en huomannut ollenkaan. Kouluarvosanoilla antaisin tuolle Daimille kasin ja pistaasiyritelmälle seiskan.
"Oksu" ei ole tullut! Ei ole ollut yhtään sellainen olo. :) Minusta voidaan nyt kyllä jo huoletta sanoa, että se itsenäisyyspäivän oksennusrieha oli yksittäistapaus, se oli poikkeus. Minun ei enää tarvitse pelätä oksuja, koska osaan olla kohtuullinen.
Herkutellessa joskus unet ovat aika hassuja. Näin unen työelämävalmennuksesta. Se oli vähän painajaisen puolelle menevä. :) En nimittäin unessa muistanut, moneltako minun piti aloittaa siellä paikassa. Vaihtoehdot olivat joko kello 11 tai 13 (siis siinä unessa) ja tietysti olin siellä väärään aikaan. Sitten sen paikan johtaja oli muuttunut ulkonäöltään ihan täysin! Oikeasti hän on aika pyöreä nainen ja sellaiset punertavat kiharat hiukset hänellä on myös, mutta tuossa unessa hän oli TIKKULAIHA ja sellaiset ihan pikimustat hiukset, poikatukka!
On maistettu Fazerin pistaasipähkinä-suola -patukka, on maistettu Daim-patukkaa. Molemmat olivat minusta aika keskinkertaisia.. pidin enemmän tuosta Daim-patukasta. Fazerin pistaasipähkinä-suola-exclusive -patukka oli mitään sanomaton. Niukasti maistui pistaasi, suolaa en huomannut ollenkaan. Kouluarvosanoilla antaisin tuolle Daimille kasin ja pistaasiyritelmälle seiskan.
"Oksu" ei ole tullut! Ei ole ollut yhtään sellainen olo. :) Minusta voidaan nyt kyllä jo huoletta sanoa, että se itsenäisyyspäivän oksennusrieha oli yksittäistapaus, se oli poikkeus. Minun ei enää tarvitse pelätä oksuja, koska osaan olla kohtuullinen.
Herkutellessa joskus unet ovat aika hassuja. Näin unen työelämävalmennuksesta. Se oli vähän painajaisen puolelle menevä. :) En nimittäin unessa muistanut, moneltako minun piti aloittaa siellä paikassa. Vaihtoehdot olivat joko kello 11 tai 13 (siis siinä unessa) ja tietysti olin siellä väärään aikaan. Sitten sen paikan johtaja oli muuttunut ulkonäöltään ihan täysin! Oikeasti hän on aika pyöreä nainen ja sellaiset punertavat kiharat hiukset hänellä on myös, mutta tuossa unessa hän oli TIKKULAIHA ja sellaiset ihan pikimustat hiukset, poikatukka!
sunnuntai 11. tammikuuta 2009
Väliaikatiedoite
Fazerin uusi Fazerina Caramel ei ollut maistamisen arvoinen! Pliisu esitys. Missä se creme brulee tässä oikein oli, kysyn vaan? Tuosta uutuudesta ei tykännyt mies enkä välittänyt minä. Ei se PAHAA ollut, mutta kouluarvosanoilla nelosesta kymppiin antaisin kuutosen. Välttävän siis!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)