Politiikkaa autoista

Niin, olen tässä siivoillut ja poliittisia miettinyt siinä sivussa! Imuri huutaa ja Suklis ideoi! Nytpä mua alkoi ärsyttää eräskin asia täällä MAASEUDULLA: nimittäin pihoissa rötköttävät, ruosteiset autonromut! Ette usko kuinka paljon niitä on. Ja kuinka yllättävissä paikoissa. Saattaa olla, että on ihan nuori ja työkykyinen pari taikka perhe, ja sitten vaan sellainen ruosterotisko pilaa pihaa ikuiset ajat! Joillakin niitä voi olla enemmänkin kuin vain yksi.

No, sitten aloin ajatella tätäkin asiaa. Mun mielestä pitäisi säätää joku LISÄVERO sellaisille, jotka antaa pihamaalla autonromun ruostua yli vuoden. Nimittäin eikö sen voisi kierrättää? Kyllä sellaisesta metallimäärästä nyt jotain järkevää saa kokoon! Jos ei muuta niin säilykepurkkeja! En ole varma, mutta tuntuu ettei se voi olla luonnollekaan hyvä, että ne siellä pihassa ruostuu. Niistähän voi valua jotain maahan.

Sitten toinen autoihin liittyvä juttu: mun mielestä autojen määrää ihmistä kohti on pakko varmaan alkaa rajoittaa. Ei olisi liikaa, jos 1 auto per henkilö olisi ehdoton maksimi. Tuntuu ihan hullulta, että tässä maailmantilanteessa jotkut KERÄILEVÄT autoja! Vaikka heillä olisikin siihen varaa. Ja museoautoilu on aivan hullu harrastus, samoin moottoripyöräilyt. Jälkimmäinen on vielä törkeän vaarallistakin.

Tässä vaan muutama mun ajatus. Ne ovat hiukan 'vihreitä' aatoksia näin punaiselta ihmiseltä kuin mä! :) Mutta on niissä se punainenkin puoli.

Tämä kaikki tuli oikeastaan mun mieleen, kun mietin Nokian Eloppia, sitä liskoa. Kun hänellä on kai liki 8 miljoonan euron vuositulo ollut. Mietin vaan, että sellainen summa on järjetön, ja mihin sen oikein voi käyttää? Viitsiikö tuollainen ihminen pörssissäkään enää pelata, kun se omaisuuden määrä on niin suuri, ettei sitä tavallinen ihminen edes käsitä? Tuottaako se enää nautintoa, jos vaikka osakekaupassa voittaa 500 000 euroa? Onko siinä käytännössä enää mitään EROA siihen tilanteeseen ennen sitä 500 000 euron voitto? :( Kun rahaa on vain niin tolkuttoman paljon. Sitten juuri tuollaiset ihmiset on niitä, jotka alkavat hankkia tyhmiä juttuja. Saattaa vaikkapa olla autokaupallisen verran autoja, tai kaksi, taikkas kolme huvivenettä. Mihin ihmeeseen ihminen muka tarvitsee niin monta? Luin joskus yhdestä arabiöljymiljonääristä, joka keräilisi jotain loistoautoja, niiden merkkiä en muista, mutta jotain törkeän kalliita. Sitten jotkut noista tilaavat autotehtaalta erityisauton, jossa on HOPEINEN pinta [siis ihan oikeaa hopeaa] tms. Tuollainen tuhlaus on jo aivan järjellä käsittämätöntä!

Mä olen siinä mielessä suvaitsevainen, että en pahastu siitä, jos joku nyt vaikka sattuu asumaan Lontoossa, Nykissä tai Hesassa jossain 400 neliön asunnossa keskeisellä paikalla. Mutta se on jo liikaa, jos samalla tyypillä on 10 autoa ja 5 venettä. Johonkin vaan on pakko vetää raja mitä tulee tuloeroihin. Mä olen valmis sallimaan rikkaille tietyt ylellisyydet, muttei KUKAAN ihminen tällä planeetalla voi hyvin omintunnoin nostaa liki 8 miljoonaa euroa vuodessa ja väittää sitä ansaituksi ja oikeudenmukaiseksi!

Tyyni, tyyni mieli

Minä, Suklis, olen oikeasti [kai?] oppimassa pois pahasta, aggressiivisesta politikoinnista! Mietin vain, kun en enää [oikeastaan] tunne persuraivoa. Tunsin sitä kyllä ennen, mutta nyt olen hillinnyt itseäni! Nimittäin olen oikeasti kai hyväksymässä sen, että tavallaan me VASEMMISTOLAISET olemme ehkä sittenkin syyllisiä siihen menneeseen jytkyyn! :( Olen miettinyt vasemmistolaisuuden nykytilaa, eikä se kovin rohkaisevalta vaikuta. Kun on kaikkia sellaisia entisajan juoksuhautoihin jähmettyneitä 'eiiii-eiiii-missään-nimessä-Natoa'-tyyppejä ym. :( Miten nämä ihmiset oikeastaan reagoi tämän yhteiskunnan köyhiin? Mitä KÖYHÄ piittaa jostain Natosta? Paitsi ehkä puoltaa sitä, kun ei tahdo, että hänen oma suomalainen poika alkaa tappajaksi. Mulle Paavo Arhinmäen pressakampanja oli se todellinen pettymys, kun ei poeka muusta kun Natosta jänkännyt. Kun mun silmään taas se oli selvää, ettei oikeastaan kukaan pressaehdokkaista kai kannattanut Natoa? Eva Biaudet kai siitä puhui kaikkein positiivisimpaan sävyyn.

Mun mielestä on herttileijaa samantekevää mennäänkö Natoon, oikeastaan KANNATAN sitä, koska kuten olen sanonut niin tahtoisin suomalaisilta aseet pois! Me olemme osoittaneet sen, ettemme tee niillä mitään hyvää! Suomalaisissa on joku outo väkivaltaan alttius. :( Siksi voisi olla parempi, että ulkomaalaisilla olisi ne aseet, siis ammattilaisilla. Osittain tätä kannatan siksikin kun vastustan Suomessa sitä asevelvollisuutta! Jotkut suomalaiset pojat ja miehet mua oikeasti ihmetyttää.. K O V A S T I... Kun heidän sairas ratkaisunsa asevelvollisuuteen on se, että ulotetaan se koskemaan vielä naisiakin! Juu justiinsa.. ja seuraavaksi lapsia, isovanhempia ja miksei vaikka kotikoiria ja kotikissoja. :( Kaikki aseisiin vaan, oikein hampaita myöten!

Mutta se siitä. Nyt mennäänkin aika uudelle alueelle, nimittäin KOSMETIIKKAAN! Tahdon vaan kertoa kokeiluistani ja aatoksistani..

Pölkkyripsis

Ostin muutama viikko sitten sellaisen Maybellinen One by one-mascaran. Mun täytyy kyllä sanoa, että olen kai Erilainen [Myöhäis]Nuori, kun en tykännyt siitä! Ensinnäkin väri: glam brown, mystinen ilmaus, kätki taakseen niin vaaleanruskean sävyn, ettei ripsiä juuri edes havainnut sen alta. Kumma juttu, että olen suosinut ruskeita ripsareita, kun ripseni on oikeasti mustat..? Mutta tähän asti käyttämäni ripsarit ovat olleet tummanruskeita, eivät mitään glam brown-hömpötyksiä! Sitten se mascaran muoto oli toinen ärsyttävä asia: kumma paa-aksu, paaaa-aaksu pötkilö, oikea PUNKERO ripsiväriksi! Näytti hyllyssä hyvältä, mutta käteen se ei oikein sopinut - ei siis ainakaan MULLE. :( Se avautuikin aika hankalasti. En huomannut ripsien laitossa oikeastaan mitään etuja verrattuna esim. Lumenen Sensitive Touch-mascaraan, jota tähän asti olen uskollisesti käyttänyt. Taidan jatkossakin pysytellä Lumenessa, koska en oikeasti tajua näiden hypetettyjen ja isolla rahalla mainostettujen ulkomaisten tuotteitten ideaa. Lumenella ainakin se ripsari sopii soman ergonomisesti kätöseen ja väri [tummanruskea] on sopiva. Ei taida aina olla ruoho vihreämpää aidan takana? ;)

Yleistä suklaaraivoa

Ilmeisesti Pandan valkosuklaakonvehtirasia olikin 'kausituote', kun sitä ei ole kauppoissa näkynyt sitten joulun! :( Joulun jälkeen alkoi meidänkin kookauppeli myydä sitä melkoisella alella pois! Ostin sitä silloin rasiallisen ja ihastuin! Mutten tajua, miksei Suomessa voisi vaikka koko talvi olla sukusesonkia? Kesällä tietty monissa kauppoissa voi olla mahdotonta myydä sukulaatia, kun kauppoissa on niin KUUMA, mutta ei luulisi talvella tämän vaivaavan? Kyllä meitä sukuholisteja piisaa, meitä kannattaisi MIELLYTTÄÄ päähänpotkimisen asemasta! Ja kauppat voisi oikeasti alkaa miettiä muutenkin niitä lämpötilojaan, jos siis ne estävät sukumyynnin? Koska ilmastonmuutos ei tästä ainakaan parane [olen itse iloinen siitä, etten ole enää 'kuvioissa' 100 vuoden kuluttua!] ja jotain ratkaisuja sen tiimoilta on tehtävä. Myös kauppojen. ;)

Viime aikoina on myös ollut aikas mielenkiintoisia uutuuksia namimarkkoinoilla. ;) Maistoin viime mässingissä Ingmanin Creamy-sarjaan tullutta uutuutta, suolapähkinää ja 'englantilaista' [?] kinuskia sisältävää n. litran kotipakkausta. No: mä en juuri maistanut niitä suola..pähkinöitä juuri lainkaan, jotain pähkinämurua siellä täällä oli, muttei juuri suolaista. Ja kinu oli ihan tavallista kinuskia, tai toffeeta, sano sitä miksi vaan.. Eli: tavanomainen tuotos, kouluarvosanalla n. 7-8 luokkaa.

Sukulaateista olen maistellut Pandan Kinuskimuru-patukkaa ja sen siskoa, Pähkinämurua. Mun mielestä kumpikaan ei ollut oikein maiston arvoinen. Kinuskimuru oli ihan kuin Maraboun Daim-patukka.. :( Halpa ja uudelleen lämmitetty versio siitä! Pähkinäisessä siskossa taas jotenkin häiritsi tumman sukulaatin ja pähkinärouheen yhdistelmä - se ei vain natsannut tähän kuluttajaan.

Nyt ihan uutuutena olen ostanut Rainbow-sarjan valkosukulaatin, jossa pitäisi olla muiden pähkylöiden lisäksi vielä pistaasiakin, meidän talouden suosikkia! :) Ostin levyllisen ja syötin miehelle jo vähän etukäteen.. no, hän ei siitä niin perustanut - ei kai ollut kyllin pistaasia! Mutta minäpä maistan sitä ensi viikonloppuna, kun on taas lupa SYÖDÄ! :)

Kuntoiluvimmassa!

Nykyisin olen taas alkanut jumppata aika raskaasti. :( Ja sitten siihen on lisätty ruumiinkuritukseksi aika rankkoja kuntopyöräsessioita. Mutta minkäs teet: ei ole LÄSKILLÄ tässä maailmassa ihmisarvoa, joten pakko on linjoista kantaa [kohtuutonta?] huolta. ;)

Kaksi Suomea, yksi osoite?

Otsikko tarkottaa sitä, että meidän taloudessa äänestetään sekä Haavistoa [minä], että Niinistöä [mies]! Eli nyt kun paljon puhuttu kahdesta Suomesta, jonka edustajat äänestävät eri ehdokkaita, niin meilläpä on sellainen kaksois-Suomi ihan kotioloissa, hehee! :)

Mutta oikeastaan en oikein jaksa uskoa tuohon 'kahden Suomen' juttuun! Kun kumpaakin ehdokasta nimittäin äänestetään niin laajoista piireistä tulevalla joukolla. Miehen työpaikallakin [jossa siis on samansuuruista palkkaa + samaa elintasoa nauttivat ihmiset] äänestetään MOLEMPIA. Sitten tiedän paljon pienituloisia, jotka äänestää Niinistöä.

Itse asiassa muuten tästä vaalista on tullut ihan pirtsakka - ainakin ihmiset on kiinnostuneita - mutta se KIIHKOILU ärsyttää. :( Itse en osaa nähdä esim. mun miestä jonain pahuuden ruumiillistumana, vaikka se Niinistöä äänestääkin - vaikka siis on demari aatemaailmaltaan! Ei asiat ole niin yksinkertaisia, että jos äänestän henkilöä X niin olen hyvis, ja jos ääni menee Z:lle, niin olen pahis! Toivoisin ihmisten muistavan tämän. En itsekään 'inhoa' Niinistöä, enkä pidä sitä onnettomuutena jos hän voittaa. Kumpikin ehdokas on ihan hyvä ja fiksu! Tuntuu typerältä riidellä tämmöisistä.. Koska elämme demokratiassa, niin siihen KANSAN valintaan on tyydyttävä, ja puolet äänestäjistä nyt on tahtoneet sen sun vastustamasi ehdokkaan toiselle kierrokselle.. Äänestääkö kansa siis 'väärin', vai? ;)

No ei sillä.. TOIVON Haaviston voittavan, koska mun mielestä hänellä on tärkeitä pointteja, esim. ihmisoikeuksien aktiivinen kannatus.. inhottaa, kun suomalaiset talousmiehet ei yhtään painosta esim. Kiinaa, tai Venäjää, kunnioittamaan vähemmistöjä ja ylläpitämään ihmisoikeuksia! Se mua jurppii.. Pumpataan vaan rahaa sellaisiin maihin, jotka p-kat nakkaa ihmisistä. :( On se kumma! Ei ole Venäjälläkään puhtaat jauhot pussissa tässä asiassa.. silti vaan ei sitä oteta esiin tarpeeksi! Uskon, että Haavisto ottaisi! Emme me voi välittää vain itsestämme, sen verran voimme tehdä MAAILMAN hyväksi, että puhumme ihmisoikeuksista, kun ne on meillä paremmin kunnossa kuin monessa muussa maassa! JOS miettisin VAIN Suomea, niin mistäs sitä tietää - saattaisin itsekin äänestää Niinistöä! Mutta Haavisto ajattelee maailmanlaajuisemmin!

Mies on joskus mua irvinyt, että mä äänestän Haavistoa koska hän ON homoseksuaali. ;) Hän ajattelee, että tahdon vähän kiusata.. eli pakottaa ihmisiä suvaitsevaisuuteen.. ;) Mutta se ei ole totta! Minä taas kiusaan miestä, että hän äänestää Niinistöä, koska Niinistö EI ole homo.. Mutta se piikki menee kyllä harhaan, koska mies ei ole ainakaan mikään homokammoinen - ONNEKSI. Itse asiassa tosi moni on hänen työpaikallaan [jossa siis suurin osa on insinöörejä, teknikoita ym. miesvaltaisia aloja edustavia] on sanonut, että ei tässä vaalissa olla valitsemassa itselle mitään elämänkumppania, vaan presidenttiä. Suomalainen mies on mainettaan fiksumpi ja parempi. Sen vaan sanon. Kun inhottaa joskus, kun miehiä vielä lyödään sillä, että ovat homokammoja.. eivät ainakaan nuoremmat enää ole!

Olen katsellut muutaman vaaliväittelyn, mutta nyt en enää katso.. ;) Koska olen kuitenkin jo äänestänyt ennakkoon, niin se tuntuu vähän turhalta. Ja aika paljon samaa niissä jankataan. Kai se on väistämätöntä sekin.

Harmittaa tosiaan sellainen loanheitto ja ihmisten poliittisten vakaumusten mollaaminen.. Miksi me suomalaiset olemme sellaisia? Karppauksenkin kanssa moni on mennyt sellaiseksi 'olet meidän puolella tai meitä vastaan'-juttuun. Onko se joku erityinen piirre suomalaisessa kansanluonteessa, kun ei kai tuo karppauksaan muualla ole saanut semmoista uskonnon asemaa kuin Suomessa? :( Sama tympeä ilmiö pressanvaalissa, hoh hoijaa..

Sunnuntaina, klo 00:01..

.. alkaa MÄSSÄYS! Minä se lankesin hiukan, kun oltiin Isossa Kaupungissa.. Kävimme elokuvissa katsomassa 'Varaston' - sitä muuten voi suositella, oli todella hyvä ja ajatuksia herättävä elokuvatus - ja sitten siinä oli matkan varrella pari ihanaa karkkikauppaa. ;) Löysin vähän suklaahamstrattavaa, Rovellin konvehteja! Ja oli siellä muitakin.. Ostin.. ja mies osti itselleen pikkukarkkeja. Niissä namikaupoissa - kävimme siis kahdessa - on tosi ihanat, suuret ja erilaiset valikoimat. Ei aina sitä ikuista kändiking-laareilua! Nyt sitten kelpaa odotella mässäystä.

Noita Rovellin konvehteja myytiin Tarjoustalossa - TaaTaa sukliskielellä ;) - isossa pussissa ennen joulua! Mutta niissä pussissa oli monia erilaisia makuja.. en tykännyt kovin niistä ihan kaikista, joten nyt oli kiva kun pystyin eri laareista itse valkkaamaan tahtomani maut. Ensin mies ei meinannut ostaa mitään, mutta sortui sitten ostamaan kaupassa numero 2! :) Olisi se vaan melkoista asua Isossa Kaupungissa, kun siellä on kaikki niin käden ulottuvilla. Mutta en usko, että sinne enää muutamme. :( Mies ei viihdy kerrostalossa.

Hih, huomenissa menen kauppaan - perjantaina siis - ja ostan kaikkia leivontatarpeita! Meinaan kinuskikaakun tehdä ja sitten punttaan taas pullaakin. Tulee muutama laskiaispullero, ja sitten perinteisiä korvabuusteja ja rahkapullia. En jaksa odottaa..! :)

Kuulumisia kylmästä

Mies on muuten SAIKULLA nyt! Hän on flunssassa! Mulla on ollut kovasti hommaa.. olen siivonnut talon taas, ja sitten olen lisäksi tehnyt ne hommat, jotka hän normaalisti tekee. Eli olen rahjustanut tuolla kylmässä hakemassa puuta sisälle puuvarastosta. Ärsytti kun huomasin, että mies on alkanut pitää jopa sitä puuvarastoakin jonain romuvarastona! Ei hänelle ole se riittänyt, että autotalli on jo ihan KATASTROFI [ei sinne paljon sekaan mahdu, ei edes pienehkö ihminen kuten Suklis-ystävänne!], vaan sama linja kohta kai jatkuu siellä vajan puolella. Eli puuvarastoon oli ängetty jotain hänen autonrenkaitaan! Kyllä tympi. Ei ole kivaa, kun ne kaikkein kätevimmin käsillä olevat puut on jemmattu hiton renkaiden ALLE! :( Kaiva niitä sitten siellä tulipalopakkasessa. Huh..

Siellä autotallissa kävin viimeksi pari päivää sitten kauhistumassa sen tilaa. :( Kävin, kun siellä on jotain videoitakin jemmattuna - sellaisia joita emme niin paljon katso - ja ajattelin kurkata jos siellä sittenkin olisi jotain katsottavaa, kun oli tylsä yö. Olipa tosi 'hauskaa' kun en edes pystynyt paikallistamaan missä ne laatikot on! Ja koko ajan sai varoa ja kävellä kummissa asennoissa, kun rojua on niin paljon. Mies on ihan mahdoton hamsteri, sen vaan sanon. Mun suklaahamstraus on paha juttu, mutta ainakin ne sukulaatit sieltä katoaa.. eikä jää vuosikausiksi roikkumaan ja kaikkien tielle. Miehen ON SIIVOTTAVA se autotalli, siitä ei nyt mihinkään pääse. Viimeistään kesällä, semmoisen ultimaatumin ajattelin pistää. Tai sitten minä teen sen, ja se tarkoittaa paljon jätesäkkejä ja reissuja kaikkiin kierrätys- ja lahjoitus- ja hyväntekeväisyyskohteisiin. Sekä KAATOPAIKALLE.. ;)

"Karjankasvattaja"

Juttelin Äetmuorin kanssa presidentinvaalista. Olin varma, että Soinia äänestää meidän Muori, kun on kovaksi persuksi yltynyt. Mutta EI!! Ja arvata sopii miksi ei?? Koska Soini on .... ta-daa. L Ä S K I ja näyttää sellaisena ihan karjankasvattajalta. Tämä siis suoraa sitaattia Muorilta. Voi hepuliskepulis ja ällitälli sentään!

Mä en voi TAJUTA, kuinka joku voi äänestää tai jättää äänestämättä ihmistä sen painon vuoksi! Onko mikään ihme, että mun suvussa kaikki naiset on painoskitsoja, kun meidän 'matriarkka' on oikeasti tässä suhteessa noin pimeä! No ei siinä mitään - hieno juttu tietysti, ettei Muori äänestä Soinia, mutta se syy on vain niin älytön. Melkein tuskastuin siitäkin, kun hän otti ihan itsestään selvänä sen, ettei 'kukaan' tietysti voi äänestää Haavistoa, koska hän on homoseksuaali. Hahaa, itse taas juuri ajattelin äänestää Haavistoa! Ensin mietin Arhinmäkeä, mutta hänen vasemmistolaisuutensa ei taida olla ihan samoilla linjoilla Sukliksen kommunismin kanssa, joten Arhinmäki ei sitten saa mun ääntä. Haavisto saa, koska vaikuttaa olevan sympaattinen ja tunteva ihminen ja tietää paljon. Lisäksi olen tykännyt hänen tyylistään noissa väittelyissä, hän ei ole sellainen JYRÄ, niin kuin voisi muutamasta muusta ehdokkaasta todeta! Minä en voi vähempää välittää onko presidentti homo, bi tai hetsku, kunhan on ihminen, jolla on sydän ja pää paikallaan!

Miksi muuten 'karjankasvattaja' olisi automaattisesti epäedustava? Miksi lihava ihminen ei voisi olla politiikan areenalla uskottava? Suomessahan tosin naispoliitikkojen kilojen kertymiset ja katoamiset uutisoidaan suorastaan uskonnollisella hartaudella, niin ettei kai meidän Muori ole ainoa kummajainen tässä suhteessa..

Sitten olen kuullut sanottavan, että mitä Haavisto presidenttinä tekisi, kun tulisi vaikka avec-kutsu ameriikkalaisten Valkoiseen taloon. Menisikö hän sinne 'homorakastajan' kanssa? Minä en tajua mikä ongelma tässäkin on. TOTTAKAI Haavisto ottaisi sinne mukaan elämänkumppaninsa! Amerikkalaisten tekisi ihan hyvääkin päästä homofobiastaan, koska heillä se tuntuu ajoittain olevan aika pahana.

Itselläni on presidentinvaalin suhteen nyt turnajaiskestävyys koetuksella. Enää en oikein jaksa katsella näitä viimeisiä tenttejäkään, kun olen tainnut saada yliannostuksen.. ;) Olen kuitenkin sen jo päättänyt, että Pekka Haavisto saa näissä vaaleissa ääneni. Hän ei ole täydellinen [hän ei ole kommunisti, eikä muutenkaan oikeastaan vasemmistolainen kovin kaksisesti], mutta hän on paras mahdollinen noista ehdokkaista.



Kyseessä on kyborgi!

Telkku on viime aikoina hemmotellut meitä 'wanhuksia' näyttämällä ROBOCOP-elokuvat. Nyt viime yönä tuli viimeinen, eli kolmososa. Yritin tihrustaa sitä näyttelijää, että onko se sama kuin kahdessa ekassa - minusta näytti ettei ollut! Ehkä tuon kolmosen juoni oli hiukan [!] kömpelömpi kuin ne kaksi aiempaa, mutta oli se silti aika.. järkyttävää...

Robocop on siis sellainen poliisi, josta otettiin hänen kuoltuaan jotain osia [aivot kai, naama] ja sitten tehtiin runko metallista. Eli kyseessä on kyborgi! Tietysti siinä on sitten joku tietokonekin yms. Nämä leffat oli kovaa kamaa joskus 20 vuotta sitten. Nyt ne ovat paikoin tökeröitä, mutta camp-hengessä katselen.

Kai ne jotenkin ovat muhun vaikuttaneet, koska olen nähnyt niistä jopa unia. :( Viime yönäkin näin taas yhden. Ei robo siinä ollut [onneksi], mutta elin jossain tulevaisuuden aika ankeassa kaupungissa, joka muistutti noiden elokuvien kaupunkia. jota markkinavoimat hallinnoi ja tyrannisoi.

10 tuntia.. :)

.. ja koittaa MÄSSYJÄINEN! Hiiiiii-ooooooo! Minä se ostin kauppasta Pandan valkosuklaakonvehtirasian! Se on aika pieni boksi, 145 grammaa, ja kaikki konvehdit ovat tosiaan valkosukulaatia. Minusta ajatus on mainio, saas nähdä miten toteutus on onnistunut. ;) Näinköhän täytyy oikeasti muuttaa mieltä Panda-firmasta, jota aina ennen olen haukkunut suorastaan raivoisasti?

Leivonnatkin alkaa olla jo valmiina, jääkaapissa tekeytyypi juustokakku ja kohta leivon miehelle muffinsseja.

Sotasankari ja sillivoileipä

Elämä ilman aivolääkkeitä ei ole helppoa. Toisaalta voi miettiä, onko se vain ei-helppoa, vai suorastaan sietämättömän vaikeaa. Joskus sitä kallistuu tuohon jälkimmäiseen. Mun on MIELETTÖMÄN hankalaa lähteä kotoa, kun olen nyt ilman lääkettä. On kaikkia kummallisia pelkoja. Lähinnä sellaisia ajatuksia, että näytän oudolta, käyttäydyn oudosti, ja mitä minä liikkeelle lähden - ihan kuin en 'ansaitsisi' sitä. Myös omaa menneisyyttään pohtii tosi eri tavalla ilman lääkkeitä kuin lääkkeillä. On jotenkin niin armoton.. ja taipuvainen masentumaan tai surullistumaan, kun miettii joitakin juttuja, jotka tavallaan eivät ole noin vahvojen reaktioiden arvoisia.

Huomaan jännittäväni ihmisten joukkoon menemistä yllättävän paljon. KUKAAN ei varmaan pitäisi Zuk-Zuk-Zuklista ujona, koska osaan [se on taito, opeteltu taito] jutella iloisesti ja pirteästi.. kuin ei mulla olisi huolta huomisesta.. mutta totuus on, että ihmisten seurassa pelkään ja olo on vauhko.

-Mistä muuten tulee sekin tunne, että MINUN yksin on kannateltava ihmissuhdetta? Jos joku ihminen, ystävä tai sukulainen, ei ole yhteydessä minuun, niin alan heti tuntea valtavaa syyllisyyttä ja otan yhteyttä. En näköjään pysty ajattelemaan ihmissuhdetta KAKSISUUNTAISENA tienä, tilana, josta kummallakin on joku vastuu. Ihmissuhdehan on tavallaan kuin lapsi, jolla on kaksi vanhempaa. Kumpikin on vastuussa siitä lapsesta. Ei voi olla niin, että vain toinen kantaa vastuun.

Äetmuori kertoo, eli sodasta ja sankaruudesta

Juttelin Muorin kanssa puhelimessa, hän muisteloi Vaaria, eli siis omaa isäänsä. Jostain syystä meille tuli puheeksi telkun ohjelma Isien sota, jossa sotasukupolven lapset kertovat aika järkyttäviä elämänkohtaloitaan. Isukit kun saattoivat olla 'sankareita' rintamalla [tai sitten eivät, täytyy kai muistaa että sielläkin oli suurin osa IHAN tavallisia ihmisiä, ei mitään toimintaelokuvatähtiä, ja ehkä sankaruus oli juuri sitä tavallisuutta..?], mutta kotiin palasi usein särkynyt mies, joka raivosi rikkonaisuuttaan kännissä, näki painajaisia, hajotti koko perheen elämän sen oman sotakokemuksensa vuoksi. Kai motto olisi voinut olla, että jos minä kärsin, niin sitten saa koko maailma kärsiä, oma perhe myös [ja etenkin]. Upeaa. Voin vaan sanoa, ettei se käsitys suomalaisesta valittamattomana ja 'kovan' sisukkaana kestäjänä ainakaan pidä paikkaansa!

Muori muisteli, että hän ei ollut varmaan kuin 10-vuotias, kun hänen isänsä kännissä tuli kotiin ja laittoi Äetmuorille sillivoileivän - ihan kuin Muori olisi ollut se seuraavan aamun krapulainen, eikä Vaari itse! - ja joskus kolmen aikaan yöllä alkoi jutella kuinka vaikeaa ja kamalaa oli sodassa ja ryssät sitä ja ryssät tätä. Muori siis joutui lapsena luopumaan yöunistaan ja kuuntelemaan tuurijuopon vuodatuksia. Muori ei tänä päivänäkään tunne siitä - tai ainakaan MYÖNNÄ - mitään suuttumusta, mutta MUA alkoi raivostuttaa kyllä. Jos Vaari olisi elossa, niin saattaisin sanoa hälle pari sanaa, vaikken periaatteessa riitelystä tykkääkään. Hänelle varmaan olisi uusi kokemus se, ettei joku pidäkään häntä 'reiluna miehenä' ja aivan mahtavana isänä. Vaan eipä se tietenkään enää mitään auttaisi, Vaarin pöllyttäminen siis, koska Muori on lapsuutensa elänyt eikä sitä enää saa takaisin. Tehty mikä tehty! Silti.. sanonpa vaan, että oli kyllä tavattoman itsekäs mies, tuo mun ihannoitu Vaarini. Moni voi olla aikuisiän suhteissa itsekäs, mutta viedä lapselta lapsuus - se on jo ihan toinen juttu, ihan toinen itsekkyyden taso. Olisi nyt vain mennyt nukkumaan päänsä selväksi, niin kuin me muut 'ei-sankaritkin' joudutaan tekemään känniemme jälkeen. Uskomaton pokka, herättää joku lapsi kuuntelemaan sitä whinetystä.

Tavallaan en yhtään ihmettele sitä, että niin moni kiihkeä stallari oli sotaveteraanin lapsi. Varmaan heitä kyllästytti se sodan jatkuva jauhaminen. Ei siinä mitään, sanon sen, jos ihminen haluaa jauhaa sodasta - ehkä joku jopa tarvitsee sitä puhumisen purkautumista - mutta ei sitä nyt LAPSEN kanssa pidä tehdä! Se on paitsi väärin, myös .. noloa. Olen vähän jutskaillut esim. kirjallisuuspiirin naisten kanssa, jotka ovat suuriin ikäluokkiin kuuluvia. Heidän isänsä puhuivat sodasta, mutta lähinnä veteraanikavereidensa kanssa! Perheen piirissä siitä eivät jotkut puhuneet ollenkaan! Yksi Pirkko sanoi isänsä kuulemma joskus sunnuntaiaamuisin lukkiutuneen työhuoneeseensa jonkun veteraanikaverinsa kanssa, ja siellä sitten tupakkaa poltettiin ja puhuttiin. Huom, ei muuten ryypiskelty kuitenkaan.

Näitä asioita kai miettii taas siksikin, kun itsenäisyyspäivä lähestyy. Mahtaako monikaan tajuta mitä sota on, mitä se tekee ihan syyttömille ihmisille, esim. lapsille? Yksi syy minkä takia minä vasemmistolaisena kannatan Natoa [siitä muuten monen kulmat nousee, hehe, hassua] on se, etten tahtoisi meidän SUOMALAISTEN enää koskaan joutuvan sotimaan, enkä tahdo meidän SUOMALAISTEN lasten joutuvan elämään kuten Muori! Niin, eikös tavallaan Suklis ole isänmaallisin kaikista, koska mietin meidän kansamme etua? :) Joku voisi sanoa, ettei kommunisti ole isänmaallinen, eikä Nato-kannattajakaan, mutta mä näen asian toisin. Mun mielestä meillä suomalaisilla on taipumusta väkivaltaan, ja siksikin olisi hyvä jos aseellisesta puolustuksesta huolehtisivat vaikka Nato-ihmiset, ammattilaiset, joilla on sellainen viileän professionaali suhde näihin juttuihin.

Suomalaisilla miehillä monesti menee överiksi, sitten kun ne tunteet pääsee ulos.. sitten päädytäänkin jollekin amokille! Olisi parempi, jos aseenkanto-oikeutta ei ollenkaan olisi, paitsi poliiseilla ja sotilailla [ja ne sotilaat siis voisivat olla ulkomaisia]. Se nyt ainakin on ihan hullua, että Suomessa alaikäinen voi saada aseenkantoluvan!! Mihin joku 16-vuotias sellaista tarvitsee, koulusurmiin vai? Hölmöä aseistaa teinejä. Pois aseet AINAKIN sellaisilta, sanon mä. Ihan turhaa on minusta vedota urheiluammuntaharrastukseen, mun mielestä nimittäin teini voi sitä harrastaa ilman omaa asettakin. Jos muka on pakko..

Mies on aika paljonkin eri kannalla mun kanssa näissä asioissa. Siis mitä tulee ammuntaan, asevelvollisuuteen [mies kannattaa sitä, mä en], Natoon, yms. Joskus meillä on näistä väittely, mutta onneksi se ei haittaa suhdetta. Vaarista kuitenkin olemme samaa mieltä siinä suhteessa, ettei omia kakkaisia kokemuksiaan pidä kaataa lapsen niskaan. Sellaista ei sankari tekisi. ;)

Hirviöistä ja hirviömäisyydestä

Olin kirjastossa ja lainasin sen 'Monster'-elokuvan, sen, jossa Charlize Theron esittää suomalaissukuista sarjamurhaaja Aileen Wuornosta! Kun se elokuva oli kunnolla päässyt alkuun, jähmettyi Suklis oikein telkkuruudun eteen.. se oli todella hyvä.. Kuulostaa lattealta sanoa näin, en vain löydä oikein muitakaan sanoja.

Olen aikaisemmin joskus täällä kirjoittanut elämästä kaupungin vuokra-asunnossa ja mitä se opetti. Siis siitä, että kun tarpeeksi elämä potkii päähän, niin jokainen romahtaa. Romahtamiskynnys voi olla yksilöllinen: toiselle 'riittää' yrityksen meneminen konkkaan, toiselle tarvitaan vielä päälle esim. lapsen itsemurha ja avioero. Mutta olennaista on, että 'kunnon' ihmiset ovat itse asiassa hyvin vähän erilaisia kuin 'kunnottomat sosiaalipummit ja slummiasukit'. Ero on niin pieni, että se on suorastaan PELOTTAVA. Joskus tuntuu kuin kyseessä olisi suorastaan onnenpeli. Sattuma.

Tuossa elokuvassa ei mässäillä murhilla. Siinä kerrotaan sellaisen naisen tarina, joka on joutunut huoraamaan 13-vuotiaasta lähtien ja jolla ei oikeasti ole mahdollisuuksia. Amerikkalainen yhteiskunta on tietysti vielä kovempi kuin suomalainen, mutta luulisi tällaisen leffan herättävän meidät suomalaisetkin huomaamaan kuinka tärkeä asia on hyvinvointivaltio, siis OIKEASTI hyvinvointivaltio, ja se että ihmisillä - kaikilla - on mahdollisuus työhön, toimeentuloon, ruokaan, ja asumiseen.

En tietenkään puolustele murhaamista, päinvastoin. Tuli vain niin avuton olo.. Murhat olivat väärin, mutta väärin on sekin, että muutamalla dollarilla 'huoran' ostanut mies kuvittelee olevansa oikeutettu hakkaamaan, nöyryyttämään ja tappamaan ostoksensa. Ensimmäinen murha oli ainakin selkeästi itsepuolustusta - se oli joko/tai-tilanne. Ne muut taas.. Wuornos vaikutti vauhkolta, jotenkin Charlize Theron onnistui välittämään sen epätoivoisen vauhkouden, pelon, inhon, vihan... Ei ihme, että hän Oscarin sai. Se tuli ansaitusti.

Lopussa minua melkein itketti.

En VOI hyväksyä sitä joidenkin ihmisten tapaa luokitella ihminen. Jos olet alkoholisti, olet aina se alkkis, toivoton luuseri. Jos asut kaupungin vuokratalossa, olet arvoton slummi-ihminen alwaysforever.. Jos olet huorannut, niin olet aina huora, kerran huora aina huora. Minusta kaikille pitäisi antaa toinen mahdollisuus, ja kolmas tai neljäskin! Ihminen on sitä mikä hän on tänään, ei sitä mitä oli eilen! Mikä siinä on, että itseään kristityiksi kutsuvat ihmiset ovat niin kitsaita tässä suhteessa, niin haluttomia antamaan anteeksi ja antamaan uuden mahdollisuuden! Vaikka eikös Biibelissäkin sanota, että 70 kertaa 7...?

Tuntui hirveältä kun se Aileen haki töitä ja yritti olla vilpitön ja rehellinen.. Yhdessä paikassa häntä pilkattiin, kun hän kuvitteli 'röyhkeästi' voivansa tulla sihteeriksi. Onhan se nyt ihan mahdoton ajatus! Toisessa paikassa ihmiset valpastui, kun kuulivat hänen prostituutiosta jääneen kiinni. Sellaiselle 'rikollistaustaiselle' [!] kun on töitä tarjolla vain hyvin rajoitetusti.

Mitä ihmettä ihminen voi tehdä, jos häneen suhtaudutaan noin? Miksi hyväosaisilla on vahva tarve nöyryyttää ja pompottaa epätoivoisia ja köyhiä? Saako siitä oikeasti niin hyvät kiksit, onko ihan pakko? :(

Minussa leffa herätti taas sen pienen pippurisen poliitikonkin henkiin. :) Oikeasti: epätoivoisiin tilanteisiin joutuneita ihmisiä pitäisi AUTTAA, ei tuomita. Ihminen on arvokas, ja ansaitsee tulla hyvin kohdelluksi, vaikka hän olisikin köyhä ja kouluttamaton. Miksi ihmisarvon pitäisi olla kiinni tutkinnoista, palkasta, omaisuuden määrästä? Kuinka joku KEHTAA kuvitella, että näin olisi? Usein vaaditaan kovia kokemuksia, ennen kuin ihminen herää.. ennen kuin hän huomaa, että olemme KAIKKI vain yhden askeleen päässä siitä halveksitusta ihmisjoukosta, jota sanotaan vähäosaisiksi..

En usko katsovani uudelleen tuota elokuvaa. Se yksi katsomiskokemus oli niin voimakas. En tahdo pilata sitä toisella katsomiskerralla. Palautan leffan kirjastoon ja toivon jonkun pumpulissa kasvaneen lainaavan sen. :)

Lainasin kirjastosta sellaisenkin kirjan kuin Elämää kahlitseva häpeä. Kirjoittaja on Ben Malinen. Onpa erikoinen nimi, Ben. :) Ei Suklis sellaiseen ole ennen törmännyt. Kirja oli monin paikoin kuin suoraan mun elämästäni. Onpa ainakin lohdullista, ettei tässä ihan yksin olla häpeämään kasvatettuja.

Hirviömäinen hamsteri

Olen taas hamstrannut. Vaikka kuvittelin jo sen vaiheen olevan ohi. No, ei näköjään ole. Joulu on nimittäin taas! Kaupoissa joulusuklaahyllyt ovat täyttyneet kaikilla herkuilla hyvillä, ja eilen Suklis-ystävänne osti laatikollisen Brunbergin tryffeleitä! Sitten näin siellä Prismelissä lisäksi pienen hyllyn, jossa oli jenkkilän tuotteita. Oli Butterfinger ja BabyRuth-suklaapatukoita. Ostin semmoiset mulle ja miehelle. Maistan sitten MÄSSYssä, johon on muuten 5 kokonaista vuorokautta! :) Ostin sellaisia peanutbuttercupsejakin. Yhden paketin, siinä on 3 kuppia. Mulla tosin on sellainen näkemys, että nuo herkut ei välttämättä ole mun makuun. Yleensä jenkeillä on kumma tapa sotkea suolaisia ja rasvaisia makuja makeaan, enkä ole oikein sitä ymmärtänyt koskaan. En tykkää Snickersistäkään, ja amerikkalaiset taitavat olla sellaista snickersmäistä herkuttelijakansaa. Mutta ostin, että saan sitten arvioida ne tuotteet.

Keskiviikkona tuli taas notkuttua Ison Kaupungin Stokkalla ja siellähän oli sellainen herkkukioski. :( Ostelin irtokonvehteja. Ikävä kyllä näin kävi.

Lidlissäkin alkaa jo olla joulusukulaatit esillä! Jotenkin tuntuu hullulta, kun on vasta lokakuun puoliväli. Mutta ainakin me suklaanystävät iloitsemme.

Koulutuspohdintaa

Soitan huomenna yhdelle ihmiselle, joka meidän perusturvayhtymässämme [mikä sana!] vastaa oppisopimuskoulutuksista. Soitan, että olisiko mun mahdollista päästä oppisopimuksella lähihoitajaopintoihin joko omaan kuntaan tai naapurustoon. Siitä työvoimapoliittisesta koulutuksesta ei ole vielä kuulunut mitään, enkä oikein jaksa uskoa tulevani valituksi, kun kerran niitä hakijoita on yli 70 ja otetaan 20.

Mannerheim, Kivipää

Meillä oli miehen kanssa taas vähän väittelyä. Tällä kerralla MANNERHEIMISTÄ! Hassua, ettemme ole koskaan aikaisemmin keskustelleet tästä aiheesta! [Vaikka toisaalta miksi olisimme? Pitääkö suomalaisessa parisuhteessa käydä keskustelu Mannerheimistä ennen sitoutumista?]

Oikeastaan kaikki alkoi siitä, kun minä aloin ihmetellä suomalaista 'patsaskulttuuria'. Minusta se on aika ankeaa ja yksiulotteista! Manneristahan on patsas Hesassa ja kai jossain muualla [Lahdessa?], ja ne ovat kai samanlaisia. Eli siis Marski hepan selässä. Sitten on näitä valtiomies ym. patsaita, joissa ukko istuu jollain tuolilla ja tähyää ylväästi kansan yli..

Niin, sanoin miehelle, että minusta Marskin patsaat ovat masentavia. Minä en 'vihaa' Mannerheimia kuten moni vasemman laidan ihminen kai tekee, mutta en myöskään koe häntä itselleni mitenkään läheiseksi 'suurmieheksi'. Itse asiassa sama juttu on KAIKKIEN presidenttien kohdalla! Minua häiritsee se, että Mannerheim kuvataan ratsailla, heppa kauniisti koottuna, ryhti hyvänä. Siinä kuvassa on tyyneys, rauha, ylevyys. Mutta se myös kutistaa sen ihmisen siitä idolista kokonaan pois!

Miksi Marskia ei voisi kuvata vaikkapa esiliina päällä ruoanlaitossa. Hän oli kai gourmet-ihminen. Minulla on kirjahyllyssä isoäidin peruja Mannerheimin siskon tekemä keittokirjakin, jossa Mannerilla oli kai sormensa pelissä! Se on muuten melkoinen ahmatin keittokirja se. Tyyliin ota kilo jauhoja.. jne.. ;) Vieläkin jotkut ruoat Suomessa - ravintoloissa siis - on nimetty Marsalkan mukaan! Joten - miksi ei essu? Mies ensin nauroi - ei, HIRNUI - ajatukselle, mutta sitten alkoi jotenkin ärsyyntyä. Meillähän mies äänestää demareita, ja meillä on mielipide-eroja sodasta, asevelvollisuudesta ja yleensä näistä 'miesten' asioista. No, hänestä ajatus Marskista essussa - tai vaikka ravintolapöydän ääressä herkuttelemassa, se oli toinen patsasideani - on jotenkin häpeällinen tai nolo. Minä en oikeasti tajua MIKSI? Miksi se on naurettavaa? Miksi on naurettavaa nauttia hyvästä ruoasta? MULLE Mannerheim on paljon humaanimpi ja kiinnostavampi ihminen herkkusuuna kuin jonain sotapäällikkönä! Parempi ihmiskunnan kannalta olisi jos suurempi osa ihmisistä omistautuisi herkkuilulle kuin tappamiselle.

Sitten meillä oli erimielisyys Mannerheimistä siinäkin mielessä, että minusta hän oli tavallaan vähän elitisti. Keisaripiireissä liikkunut, joka ei oikein tiennyt kansasta mitään. Mies taas koki, että Mannerheim tavallaan lunasti suomalaisuutensa sitten talvi- ja jatkosodassa.

No, eipä tämä nyt ollut niin vakava mielipide-ero, lähinnä kummastuttava vain. Mua ärsyttää se, että valtiomiehistä tehdään KIVIPÄITÄ [tämä on sukliskieltä ja tarkoittaa sellaisia patsaspönöttäjiä kuin nyt meillä nähdään] ja IHMINEN tislataan siitä seoksesta pois! Hitto vie, että pitää mies kuvata yhteenliimautuneena hevosensa kanssa! Patsastekijät ovat tehneet Mannerheimistäkin Kivipään, ei hän ole aito ihminen niissä möhkäleissä. Ehkä Marskin voisi kuvata niinkin, että häntä riuhtoisi kahteen eri suuntaan kotka [Venäjän symbooooli] ja leijona [se on Suomen symboooooli!]. Sekin olisi parempi kuin se hevosjuttu, ratsastajapatsas. Tai sitten hevonen voisi symboloida Suomen kansaa ja sen pitäisi VIKUROIDA! Tai kulkea kaula pitkällä, lonnien laiskasti. Tai sitten se hevonen voisi olla pieni, pullea ja sitkeä. Kuten shetlanninponi!

Lankeamus

Viime yönä ahmin. Vaikka ei siis vielä ole MÄSSY, ei vasta kuin viikon päästä. Mutta on sanottava, ettei se ollut 'paha' lankeamus. Lähinnä jogurttia ja semmoista. Mutta tietenkään mulla ei ollut 'lupa' siihen, joten siinä mielessä se oli paha. Oikeastaan me molemmat miehen kanssa syöpöttelimme, koska tulimme leffasta ja meillä oli hyvä mieli. No, se siitä, nyt olen tunnustanut. ;)

Maailman paras suklaakeksi

Muuten, viime mässystä opittua. Maailman paras suklaakeksi on varmaan Pepperidge Farmin sellaiset suklaakeksit.. isot, sitkaan mehukkaat, SUKLAISET..! Tuossa sivulla niistä on kuva, ne ovat pikkukuvassa vasemmalla, ruskeita keksejä... No, nyt tiedän ainakin miksi amerikkalaiset ovat kai maailman lihavin kansa. :( Olisin kai itsekin, jos pääsisin jatkuvalla syötöllä käsiksi näihin keksuihin. ;) On nimittäin suussasulavaa.. saa suomalaiset keksit vaikuttamaan ANEEMISILTA ja kuivilta kuin Saharan autiomaa! Pieni haitta tosin oli hinta. Maksoivat Lahden Prismassa yli 4 euroa, eikä paketti ollut iso. Hassua oli nähdä niitä Lahdessa, koska joskus niitä on ollut Stockmannilla, kun on amerikkalaisten herkkujen kausi. Mutta muualla ei! Ihme juttu, etten ole koskaan nähnyt niitä meidän suunnan Prismelissä, vaikka sentään käyn siellä joka viikko. :( Pitäisikö ehdottaa henkilökunnalle?

Huh, olin melkein helpottunut niiden keksujen loppumisesta.. :) Ne olivat LIIAN hyviä! Mies ei tykännyt niistä, kai ne oli liian rasvaisia/suklaisia hälle. Heh, no kaikkia ei voi miellyttää.

Suklis eli kesäänsä

Olen saanut selvyyden möksäkammooni. Minähän inhoan möksäkäyntejä: tingin aina mieheltä, että ollaan vain 5 päivää kun hän tahtoisi viikon, tai ollaan vain 2 päivää, kun hän haluaisi olla 4. Luulin aina sen johtuvan VAIN möksän surkeista oloista, kummista pikku öttiäisistä, joita kerran tuli sänkyyn [oliko ne linnuissa olevia kirppuja tai jotain, en tiedä vieläkään], möksän likaisuudesta ja mukavuuksien puutteesta. No, mies kuitenkin nyt kesällä meni ja osti ASUNTOVAUNUN! Ja nyt huomaan, että ei sinne synnynseudulle Savoon meno ole yhtään sen helpompaa vaunun kanssa kuin möksälle mennen. Eli kyseessä on sellainen asia, joka menee syvemmälle kuin mukavuuksien puutteeseen..

Kai mun täytyy myöntää olevani niin LAPSELLINEN ihminen, että ahdistun aivan tolkuttomasti Äetmuorin tapaamisesta. Tekee oikein pahaa myöntää, mutta näin se vain on. Se on se pohjimmainen juttu. Joku voisi sanoa, että etkös tuota aiemmin tiennyt. Vastaan rehellisesti, että EI, en tiennyt kuinka kaikenvoittava tuo ahdistukseni on.

Meistä ei tule mitään 'karavaanareita' kumminkaan, koska mies hankki sen vanhan vaunun oikeastaan metsästysreissujaan varten! Siis yöpymisiä ajatellen.. Se oli se varsinainen syy. Mutta mies-parka kai myös järkeili, että vaunun kera saisi mut helpommin houkutelluksi möksälle.

Olen muutenkin tänä kesänä huomannut, että suhteeni Muoriin on tosi outo, tarkoitan siis että se on aivan kohtuuttoman ahdistavaa mulle. Olen aina uskonut, että inhoan pitkiä automatkoja, enkä niistä tavallaan pidäkään.. mutta huomaahan sen eron tosi selvästi, kun menemme miehen vanhempien luo! Silloin olen kyllä ihan hymyilevä, rento ja innokaskin, eikä matka ahdista. Eli olen kai naamioinut haluttomuutta Muorin tapaamiseen sen autoiluinhoni taakse. Voi mua, kun itsellenikin olen valehdellut. :(

Nyt en vain tiedä kuinka tästä tilanteesta pääsisi pois. Kuinka voisin olla ahdistumatta niin paljon. Joskus olen miettinyt, että entäs jos sanoisin sen ihan suoraan Muorille. Siis sen, että ahdistun. Mutta en VOI. Tiedän 100% varmuudella, että se loukkaisi häntä kauheasti + hän ei ymmärtäisi + alkaisi leikkiä marttyyriä = Suklis joutuisi taas pyytelemään anteeksi 'omaa perusteetonta hulluuttaan'.

Äh.

Ei tähän oikein muutakaan voi sanoa!

Mulle syksy, kevät ja talvi ovat ne ihanimmat vuodenajat ja syykin on selvä: ei tarvitse mennä sinne Muorilaan...

Vapaaehtoisesti lapsettomia ei ole?

Ruotsin kruunupää Vickan saa vauvan! :) Minusta se on ihana uutinen, koska he ovat toivoneet vauvaa.. tai siis julkisuudessa sanoneet tahtovansa lapsen! Heheh ja oikeastaan kuuluu kruunupään TOIMENKUVAAN lisääntyä!

Siitä tuli mieleen muutama keskustelu jonka näin vapaaehtoisesti lapsettomien palstalla Elleissä. En mä noilla palstoilla pahemmin käy, kai siksi kun en suhtaudu asiaan mitenkään kauhean 'kiihkeästi' saati analyyttisesti.. mutta nyt kävin kuitenkin. Siellä pohdittiin sitäkin, kun eräs tunnetusti [kiihkeästi] vapaaehtoisesti lapseton Minttu 'Birdy' Hapuli sai lapsen n. 40-vuotiaana. Jotkut ovat jopa epäilleet, ettei vapaaehtoisesti lapsettomia edes ole. Ne kaikki viimeisetkin kuulemmas kääntävät takin ja pyöräyttävät penskat viimeistään vähän ennen menopaussia. ;)

Tavallaan minäkin vähän mietin tuota bloggaajaa, joka siis lisääntyi. Mietin sitä että miksi oman ratkaisun puolesta pitää olla niin julmetun puolustuskannalla? Luin tuota Siiveniskuja blogia aika pitkäänkin ja se lapsettomuusratkaisu tuntui todella kunnolla perustellulta ja mietityltä. Siinä oli jopa aika kärjekästäkin mammaklaanin kritiikkiä ja sellaista vastenmieltä perhe-elämää kohtaan. Sitten kun blogisti sai lapsen, niin sen hän kuittasi vain toteamalla, että universumia kauniimpi lapsi on syntynyt ja perhe voi hyvin. Ja ettei tarvitse ottaa yhteyttä, jos aikoo vaan haukkua tai uhkailla (!). Tavallaan tuli vähän - kummallisella tavalla - petetty olo, vaikka tiedän senkin, ettei kukaan meistä voi 'vaatia' toiselta nettikirjoittajalta mitään. Yhtä hyvinhän joku voisi vaikka olla pettynyt siitä, etten mä bloggaa joka päivä [hehe en kyllä usko sellaisia ihmisiä olevan]. Mutta silti. Ihmettelen sitä helppoutta, jolla joku itselle niin tärkeä ja olennainen osa persoonaa unohtuu tai unohdetaan. Jotenkin kai olisi toivonut jotain selitystä, ajatuskimaraa, pohdintaa.. mielenkiinnon vuoksi! Mutta sitä ei ollut. Muistelen tuon blogistin itse joskus sanoneen, että lapsettomuusratkaisua saa selitellä kyllästymiseen asti, mutta lapsen hankkiminen on niin itsestään selvä juttu, ettei sitä tarvitse perustella. Häntä se sapetti suuresti. Nyt hän teki itse juuri niin.

Ehkä me ihmiset olemme epäjohdonmukaisia alusta loppuun? Tarkoittaakohan tuo, että mullekin voisi esim. kommunismi olla jotain ohimenevää? Että jonain päivänä musta tulee joku kiltti kokoomuslainen..?? Tai... PERSU?? Mutta en usko, että niin voisi käydä. Jotenkin silti pelottaa, tuntuu pahalta. Koska jos oikeasti hylkäisin itselleni tärkeän aatteen, niin en voisi enää uskoa olevani minä.

Nyt joku sanoo, että lapsiasiaa ei voi verrata politiikkaan. Mutta mun mielestä VOI! Voi silloin, kun asia on analysoitu niin tarkoin, että se on osa maailmankuvaa. Jollekin lapsellisuus tai lapsettomuus voi oikeasti olla ideologinen valinta [esim. jotkut todella ympäristötietoiset vihreät voi kokea lapsettomuuden poliittiseksi valinnaksi ympäristön hyväksi]. Joku kiihkeä kristitty kokee, että lapsellisuus on PAKKO, koska jumala on määrännyt sen!

Onneksi pidän tätä blogia. Jos alan ihmeellisesti MUUTTUA maailmankatsomukselta, niin kai sitten päivitän tänne. Joku voi sitten mulle sanoa, että pistähän jarrua vähän, alkaa juttu mennä levottomaksi. Itse asiassa vähän jo onkin.. mietin tänään 1. kertaa kokoomuslaisen äänestämistä! Totta se on! Mutta sen tekisin vain kriisitilanteessa, eli jos pressanvaaleissa Soini ja Niinistö olisi vastakkain ja Soinilla olisi kovat kannatusprosentit. SILLOIN voisi olla pakko äänestää Saukkoa. Koska toinen vaihtoehto on vielä pahempi! Tai en tiedä onko se silloinkaan oikeutettua? Pitäisikö vain äänestää tyhjää? Auttaisiko se?

Mässyraportti:

Seuraavaan on 8 kokonaista vuorokautta aikaa.. Tai oikeastaan 9, koska ihan vielä ei ole torstai, mutta kohtahan on, kun puolen tunnin päästä vuorokausi vaihtuu.

Uutta ja vanhaa

On vähän yli 8 tuntia aikaa.. MÄSSYYN! Ja uskokoon kuka haluaa: tämä on eka 'tyypillinen' mässyttelyni sitten toukokuun alun!

Taisi joku kommenttiosastolla joskus ehdottaa, että kokeilisin karkkipäivää kerran viikossa. Ensin ajattelin sen olevan liian vähän mulle.. ;) Että tarvitsen sen 2 päivää.. Mutta itse asiassa intouduin kokeilemaan sitä - ja se toimi! Pidin siis sellaisen 'karkkihetken' kerran viikossa, että sallin itselleni yhden 'kohtauksen' [kohtauksella tarkoitan yhtäjaksoista n. tunnin mittaista syömishulluttelua] aina tähän asti. Huomasin sen riittävän myös! Pahinta on aina ollut se namin HIMO - nyt huomasin, että sen tyydyttämiseen riittää oikeasti vain sellainen yksi 'kohtaus', eikä enempää tarvittu.

Nyt on perinteisen mässäyksen aika pitkästä aikaa. Tarkoitus on vertailla oloja minimässyn ja tämän tällaisen perinteisen jälkeen. Jos olen kovin maassa henkisesti tai fyysisesti tämän jälkeen, niin sitten se on viimeistään merkki siitä, että karkkipäivä/karkkihetki kerran viikossa olisi nykyistä kannattavampi tapa toimia. Katsotaan!

Mutta nyt on aika KEHAISTA GB Glacen Tip Top-tuuttia! Siinä on maistuvaista ja täyteläistä vaniljajäätelöä ja sellainen kaakao'sydän'. Minusta kaakaotäyte oli lähinnä pehmeän, ilmavan oloista Dubbelnougattia, mutta mistäs mä mitään tiedän. Jos sanotaan, että kaakaotäyte, niin kaakaotäyte se on! Oikeasti, tässä on taas paras tuutti aikoihin. Ilmeisesti siinä tuutin kuorrutesuklaassa on jotain riisisuklaatakin.. siitä luin vasta nyt! Luulin aiemmin niiden olevan jotain popcorn-palasia! Kuva tuutista on tällä sivulla alimpana oikealla! Suklis antaa sille kouluarvosanan 9. Kymppi jää saamatta juuri noiden riisimurojen takia. :)

Olen muitakin uutuusjäätelöitä maistellut. Corneton Enigma [sukulaatijäätelöä kinuskitäytteellä] ei vakuuttanut. Sukujäde oli ihan liian - mautonta, tavanomaista, luonteetonta! Sen Enigman kuvaus löytyy muuten tuolta aiemmin linkatulta sivulta, alimpana vasemmalla. No, ekä joku muu tykkää siitä. :) Enigma saa arvosana 6.

Maailma mallillaan

Olin kipeänä vähän aikaa sitten. Oli kovin kipeä kurkku - ei voinut puhua eikä nauttia ruoastakaan. Hakeuduin arvauskeskukseen ja voi ITKU sitä menoa! Mulle kirjoitettiin lähete nielunäytteeseen. Sitten kun se olisi otettu, niin sitten JOSSAIN VAIHEESSA olisi saanut... hoitaja-ajan! Kuuntelin sitä juttua äimänkäkenä. Hoitajan aikaa olisi sitten ehkä seurannut [taas jossakin vaiheessa] lääkärinaika. JOS tuo mun tila olisi ollut vaikka antibiootteja vaativaa, niin lääkkeen saamiseen olisi siis saattanut kulua todella pitkä aika!

Mietin vaan, että tätäkö tämä hyvinvointiyhteiskunta on? Tätäkö ilmaiset terveyspalvelut? Lähdin terveyskeskuksesta, en mennyt nielunäytteeseen enkä jäänyt odottelemaan hoitajan aikaa [olisin varmaan saanut sen joskus ruskan aikaan]. Painuin kotiin ja paranin ONNEKSI itsekseen. Mietin vaan, että entä jos EN olisi parantunut itsekseni..?

Huvittaa ja raivostuttaa vuoron perään, kun kaikkialla voihkitaan köyhien olevan huonommassa kunnossa ja rapautuvan terveydeltään rikkaita nopeampaan. Sanotaan hienovaraisesti (!) rivien välistä, että köyhä on niin tyhmä, masentunut, kouluttamaton [hahaa!] ja päihdeongelmissa, ettei hän jaksa tai osaa pitää huolta terveydestään, tai kommunikoida älykkään + sivistyneen lääkärin kanssa samalla tasolla. Ai niinkö vai? Voisiko yksi syy köyhien matalampaan elinikään ja sairastelevuuteen olla se, kun hoitoa ei saa? Voisivatko arvoisat tutkijat ajatella tällaista ällistyttävää vaihtoehtoa?

Taitaa nykyisin terveys olla tuurista kiinni. Itse kuntoilen, en ole liikapaino, syön kevyesti ja kasvispainotteisesti. Tämä kyllä pitää mut arkisin kaukana lääkäreistä, mutta sitten KUN tulee joku virusperäinen juttu tms. niin voimaton siihen on ihminen, vaikka asuisi kuntosalilla! Sitten alkaa se merkitä pääseekö hoitoon vai ei. Ja missä vaiheessa. Ehtiikö yleiskunto mennä huonoksi, ehtiikö tulla jotain muita oireita.

Nyt aloittavaan hallitukseen en muuten toivoani pistäisi olojen parantajana. Kadun sitäkin, että äänestin Vasemmistoliittoa enkä mitään OIKEAA vasemmistopuoluetta - tarkoitan siis KOMMUNISTISTA. Olisi pitänyt vain äänestää. Vasemmistoliiton vasemmistolaisuus taitaa olla pelkkä muodollisuus. Oikeistoliitto, sanon minä! :)

Kasvavat pylväät

Jytkypuolue sai jytkyvoittonsa jytkyvaaleissa. Täytyy myöntää, että vaali-iltana tuli hoettua suorastaan eivoiollatottaa, uudestaan ja uudestaan. :( TIESIN gallupeista, mutta ajattelin, ettei kuitenkaan persujen voitto voisi olla näin suuri. Se oli. :( Mun ehdokas ei päässyt läpi.. Taivuin järjen äänen edessä ja äänestin Vasemmistoliittoa, vaikka se ei olekaan OIKEA kommunistinen puolue. Olisi varmaan pitänyt äänestää vieläkin vasemmalle, mutta aloin järkeillä, ettei ne kuitenkaan pääse läpi. :( Tyhmää järkeillä niin. Pitäisi aina äänestää kuten sydän sanoo!

Ensin tosiaan olin kuin puulla päähän lyöty, pettynyt ja vihainenkin. :( Mutta nyt olen ajatellut, että TÄTÄ juuri on demokratia. :( Tätä tulosta on kunnioitettava. Olisi sekin aika hullua vaihtaa kansaa, jos se äänestää 'väärin'? ;)

Niin keljuna juttuna kuin tätä pidänkin, niin mä muuten EN lähde kuitenkaan ihan tuomiopäivää julistamaan! Kokoomuksella ja keskustalla on yhteensä huimasti enemmän ääniä kuin persuilla. Eduskunnan isot puolueet edelleenkin yhdessä voivat lyödä persut, jos ne ehdottavat jotain hullua. Joten ihan turha nyt seinille kiivetä..

Vaali-iltana telkkarissa pylväät kasvoivat, nousivat, kohosivat, täyttivät ruudun. Suklis tuijotti sitä voimatta asialle mitään. Story of my life.

Sukututkijan murheet

Kun olen halunnut saada jotain muuta mietittävää kuin nuo vaalit, niin olenpa taas innostunut SUKUTUTKIMUKSESTA! :) Se vaan harmittaa, kun esim. Muorilta ei voi oikein kysyä mitään. Tai jos kysyy, niin pitää olla extra varovainen.

Minua harmittaa sekin, kun en ole satavarma siitä miten paljon kouluja äidinpuoleiset isovanhempani ovat käyneet! Kyse on siis ÄITINI vanhemmista, enkä heistä tiedä.. Syy: kun en VOI kysyä Äetmuorilta. Hän ottaa tuollaisen viattomankin kyselyn jotain kritiikkinä vanhempiaan kohtaan. Kai minä nyt hitto vie tiedän, ettei heillä mitään tohtorinhattuja ollut, mutta kiinnostaisi tietää ovatko he kansa- tai keskikoulun käyneitä? Tässähän ne vaihtoehdot oli, koska sen tiedän ettei kumpikaan ollut ylioppilas.

Muorilla on kummallinen tapa suhtautua näihin asioihin. Tietysti hän saattaisi mulle kertoa, mutta sitten saisin kuunnella pitkän saarnan tyyliin 'ei heillä ollut niitä mahdollisuuksia opiskella kuin teillä nykyajan ihmisillä..' Juu, ei varmaan ollut, mutta totta on sekin etteivät K-Mummi ja Vaari olleet mitään lukijatyyppejä muutenkaan!

Muori on nyt ollut intoa piukassa persujen voiton vuoksi, hän kun äänesti niitä. Ehkä vaali-ilossa uskaltaisin kysyä, hyvän mielen tunnelmissa hän voisi ehkä kertoakin? Ellei sitten suuttuisi lopullisesti.

Hakemusskitsoilua

Se yhteishakuun osallistumiseni poiki sellaisen selvityspyynnön siitä syystä, miksi haen harkinnanvaraisessa haussa. Huomenna on pakko pistää se postiin, koska torstai on viimeinen palautuspäivä. Olen lykännyt sitä tavallaan aika tyhmästä syystä. Minusta nimittäin tuntuu todella vaikealta KIRJOITTAA opiskelujeni ja työttömyyteni surkeasta historiasta edes muutamin sanoin. INHOAN sanoa millainen koulutus mulla on, se saa mut oksentamaan. Se kuulostaa niin p-kantärkeältä ja hyödyttömältä [mitä kumpaakin se myös ON]. Mutta kai on pakko.

En silti tiedä miten mun hakuprosessin käy! Jos harkinnanvaraisessa haussa meinaa päästä koulutuksiin, niin on pärjättävä pääsykokeessa TODELLA hyvin, paremmin kuin muut. Ja hoitoalan pääsykokeisiin kuuluu niitä matemaattis-loogisia tehtäviäkin, joissa olen s u r k e a ...!

3 kokonaista vuorokautta!!!!

HIII-IIIIIIIII! Suuri juhlahetki koittaa vain kolmen kokonaisen vuorokauden kuluttua! Olen ostanut pääsiäismunia varastoon. Myös sellaisia ihan ihan pieniä, jotka yleensä jurppivat minua, kun niissä on se foliokääre surkean pikkuruisen herkun peittona. Saa sormet tehdä paljon työtä pikku palkan eteen! :) Ostin niitä sellaisia Sorinin minimunia, niitä löysin Vapaa Valinnasta! Ihme juttu tavallaan, miten Vapaa Valinnasta maalta voi löytää juttuja, joita ei isoissa kaupunkikaupoissakaan välttämättä ole.

Paheen polulla, mutta iloisesti!

Hah haa, pidänpäs muuten viikonloppuna sittenkin MÄSSYN! :) Ensin ajattelin odottaa pääsiäistä, mutta sitten mies vähän vihjaisi, että olisi kiva jos leipoisin jotain taas - joten ei kun toimeen. ;) Siitä sain hyvän syyn. Oikeastaan en tajua MIKSI olin yhdessä vaiheessa niin jyrkästi sanoutumassa irti mässäilystä. Ettei sitä muka voisi itselleen sallia moneen viikkoon.. jne.. Aika tylsää elämää! Nyt on taas aika mukavat tunnelmat: leivon sitä suklaakääretorttua appelsiinitäytteellä ja luultavasti syön laivalta tuotuja sukulaateja! Ja onhan mulla kaappien kätköissä vielä muitakin suklaita. Sen tosin olen huomannut, että keksejä en ole oikeastaan hamstrannut - ne ovat kovin vähissä. Tänään ostin kauppasta pumpernikkeleitä, ne kun ovat mun suosikkeja ja voivat maistua viikonloppuna. Huomenna [tai siis tänään, eletäänhän jo perjantaita] pitää mennä silti vielä kauppaan, ostaa Omar-karkkeja ja leivonta-aineita. Kevään korvalla Keväällä mieli täyttyy uusista suunnitelmista, näin on myös SUKLIKSEN laita! Mietin sitä, että pitäisikö sittenkin vielä kerran (!) hakeutua työkkäriin? :( Tietysti mulla on se huono kokemukseni, mutta olen ajatellut, että jos vielä kerran.. Soitin sinne vähän aikaa sitten - kun kysyin niistä omaehtoisen opiskelun rahoitusmahdollisuuksista - ja siellä oli aika positiivisen kuuloinen mies, jonka puheille ehkä uskaltaisin. En tiedä miksi kaikki NAISET työkkärissä tuntuvat olevan varsinaisia riivinrautoja ja todella inhottavia. :( En voi sitä käsittää. Yleensä aina periaatteesta tahdon uskoa omasta sukupuolesta hyvää, miksi vain se niin harvoin kannattaa? Opiskeluhaavekin elää yhä! Melko varmasti haen tässä yhteishaussa. Haen, ja JOS pääsen kouluun, niin mietin rahoitusvaihtoehtoja sitten. Työkkäri ainakin sanoi, että vasta sitten kun/jos koulupaikan saa, niin tulee ajankohtaiseksi se heidän antamansa rahoitus. Jos taas en pysty rahoittamaan niitä, niin sitten kai täytyy jättää opintohaave sikseen. Tietysti mietin myös MUITA kouluttautumisvaihtoehtoja kuin sitä terveysalaa. En vain tiedä olisiko musta joksikin palkanlaskijaksi [=miehen kauhuvisio mua varten], koska en ole kaksinen matemaatikko. :( Mies sanoi, että palkanlaskennassa pitäisi olla matikkapäätä. Kyllä mä yksinkertaisimmat toimitukset klaaraan, mutta esim. lukiomatikassa meni monet asiat nk. 'yli hilseen'.... Vaa-vaa-vaalit! Harmittaa kun jäi tänään vaalitentti telkusta näkemättä! Kuulin sitten uutisista, että Soini oli HUUTANUT siellä! :) Ehkä nyt persujen kupla puhkeaa ja ihmiset näkee, etteivät ne ole muuta kuin rähjääjiä. Muutenkin mulla on alkanut olla sittenkin sellainen toiveikas olo. Olen alkanut ajatella, että kai moni gallupeissa voi sanoa äänestävänsä vaikka Aku Ankkaa, mutta kun tulee vaalipäivä niin saamme nähdä miten käy! Osa ihmisistä jää takuulla kotiin. Ja sitten kun ajattelevat, että persut kumminkin voittavat, väliäkö sillä annanko minä niille ääneni vai en - siinä on juuri meidän ei-persujen toivo! :) Eli oikeastaan kaikki on nyt kiinni meistä! Me juuri voimme torpata perussuomalaisen Suomen synnyn! Voimme tallata käärmeen munan ennen kuin siitä tulee käärme! Tuo tosin oli vähän värikkäästi sanottu, mutta totuutta siinä on mukana. Tietysti täytyy yrittää ymmärtää kaikenlaisia poliittisia näkemyksiä! Minusta vain tuntuu, ettei persuilla ole mitään konkreettista tarjolla ja heidän äänestämisensä olisi virhe.

Takapakkia

Eilen oli aika kauhea päivä. Olen nyt iloinnut aika paljon, kun olen tuntunut saavan syömiseen edes hiukan järkeä ja päivittäisiä kalorimääriä hiissattua edes vähän ylemmäs. Mutta eilen, eilen..!!!



Mulla on nyt pieni ongelma, pieni ja TYHMÄ, oikea todellinen Sukliksen ongelma siis. Ongelma, josta kukaan muu ei tekisi ongelmaa. No tässä se tulee! -Olin noin reilu vuosi sitten laivareissulla [24 h], miniristeilyllä, erään ystäväni ja hänen ystäviensä kanssa. Meillä oli ihan mukavaa. Nyt sitten tämä sama ystävä pyysi mua taas ja suostuin.



Meitä oli viimeksi hytissä 3. Nyt on 3 samaa kuin viimeksi [kaverini S, H. ja mä] ja sitten yksi neljäs. Nyt sitten koin paniikin, kun ystäväni ehdotti että mennään päivällä syömään yhdessä. Mulle se sopi, mutta sitten tämä 4. sanoi hoitavansa kaiken itse, varaavansa pöydän jostain ravintolasta ym.. Jotenkin aluksi oli kuitenkin idea se, että mietittäisiin + päätettäisiin se syömisasia yhdessä siellä laivalla.



Nyt mua huolestuttaa - nähtyäni sen 4. ihmisen kirjoittaman sähköpostin meille Facebookissa - että päädymme siihen laivan takuulla kalleimpaan gourmet-ravintolaan. :( Hän nimittäin sanoi olevansa vähän 'ravintolakriitikko' harrastuksekseen ja senhän yleensä tietää, että sellaiset ihmiset ei halua käydä tavallisissa ruokapaikoissa. :(



Jotenkin ahdistuin tuosta ihan mielettömästi. Olen katsonut sen gourmet-ruokalistan ja OIKEASTI, siihen syömiseen saa menemään aika pitkän pennin, varsinkin jos sitten on meininkinä ottaa alkuruoat, pääruoat, jälkiruoat, koko höskä ja viini tietysti myös. Mä tiedän ettei suurin osa ihmisistä TAJUA tätä huoltani, mutta sellaiset tajuavat, joilla oikeasti ei OLE rahaa. Ei yhtään! 0 euroa kuussa!



No niin siis stressaannuin ja kun stressaannun/ahdistun, niin silloin saatan reagoida syömällä. SÖIN eilen suunnilleen kaiken mitä kaapeista löytyi! Siis aivan uskomatonta. Söin lautasellisen korma-kanaa ja riisiä [pakastimesta], sämpylää, valmisruoan [yöks!] ja suklaata ynnä muuta. Sitten menin nukkumaan ja kun heräsin niin oli suu ja nielu .. OKSENNUSTA... aika täynnä. :( Se oli aika kauheaa, koska jouduin yskiskelemään saadakseni ilmatiet auki ja hengittääkseni taas normaalisti. Nyt mietin että entäs jos olisin kuollut siihen. :( Jos olisin oikeasti vaikka tukehtunut siihen ykään. Voi mikä loppu! :( Voi mikä hännätön häpeä! Olisi varmaan ollut miehelle 'kiva' selittää kaikille, että mihin se Suklis, terveenoloinen ihminen, tuosta vain kuoli.



Tavallaan mua kaduttaa se, että lähdin nyt tuohon laivareissu-hommaan mukaan. Juuri sen rahan menon vuoksi. Tämä 4. ihminen on meistä se, jolla on oikeasti iso palkka ja kokemukseni mukaan sellaiset ihmiset ei useinkaan tule ajatelleeksi, ettei kaikilla muilla ole samaa etua kuin heillä. Toisaalta en tahtoisi alkaa sekoilla siinä mitään, tyyliin ehdottaa jotain muuta kuin sitä gourmet-ravintolaa, koska en tahdo olla 'ilonpilaaja'. Tiedän sen merkitsevän aika paljon mun S-kaverille, että menisimme kaikki 4 yhdessä syömään.



Niin, mä muuten olen ainoa meistä jolla ei ole töitä.



Tässä on yksi sellainen työttömyyden murhe, jota ei kai kovinkaan moni ihminen tule ajatelleeksi. Se eristää. Ei yksinkertaisesti ole varaa samoihin rientoihin kuin työssäkäyvillä. Sitten siitä ei tahdo puhua, koska ei halua estää toisia nauttimasta siitä, että heillä ON rahaa. Tai saada heille syyllistä oloa.



Mä en muutenkaan taida oikein olla gourmet-ihminen. En nauti yhtään siitä, että ravintolassa tuodaan eteen joku 10 grammaan siivu veristä lihaa aseteltuna tähden muotoon ja se on sitten niin kauhean henkevää ja hienoa. En tiedä olisinko sellainen ihminen vaikka mulla olisi kaikki maailman raha - tuskinpa vaan.



Kummallisista asioista sitä saakin kunnon sätkyt aikaiseksi. No, tänään on kuitenkin ollut parempi päivä, olen paastonnut [rangaistus siitä eilisestä] ja olo on tasapainoisempi. Silti kuitenkin ajattelen, että tulevaisuutta koskien pitää varmaan jossain vaiheessa joskus avautua joko sille S-ystävälleni tai sitten laajemminkin ja olla rehellinen sen suhteen, että valitettavasti en voi ihan kaikessa elää samoin kuin he.



Tavallaan tietysti kurjaa jos ei edes kerran vuodessa olisi varaa tuollaiseen miniristeilyyn.



Poliittinen kommentaari



Onneksi en sentään ole leipäjonoissa. Kuuntelin eilen [yrjön maku suussa - se johtui sekä siitä aamuisesta syömisriehasta että poliitikkojen epärehellisyydestä] eduskunnan välikysymystä ja voi herranjumala niitä paksuja juttuja...! Vai että ei Suomessa tuloerot ole kasvaneet. No eihän ne, ei mitenkään. Yksi edustaja otti esiin senkin, että Björn 'Suurpääoma' Wahlroos maksaa enää n. 30% veroa, kun vielä joskus pari vuosikymmentä sitten maksoi yli 50%. Mutta mitäs tuosta. Oikeistolaistumisellahan ei ole mitään vaikutusta tähän. Ja kannattaa muuten katsoa KEITÄ B.W. tukee - keitä ehdokkaita siis + mistä puolueista - rahallisesti. Ja ketkä ovat vallankahvassa. Se joka maksaa saa omannäköistään politiikkaa.



Ja kun en tiedä tästäkään, että onko työllistämisen tukeminen [halvemman työvoiman takaaminen työnantajille] se Tapa tehdä uusia työpaikkoja. Koska mun silmiin näyttää siltä, että työnantajat käyttävät aika härskisti hyödykseen KAIKKI työelämään tehdyt joustot.. mutta EIVÄT niin, että palkkaisivat uusia, pysyviä ihmisiä! Esimerkiksi tuo työelämävalmennus mahdollistaa paikoin sen, että yritys saa ILMAISEKSI itselleen työntekijän, joka painaa 8 tuntia päivässä työttömyyskorvauksella. Ja sitten siitä ihmisestä pääsee viimeistään 3 kk:n kuluttua eroon. Ei se ihminen työllisty, mutta yrityksellä tulee hommat hoidettua ilmaiseksi. Näin tässä taas vähän aikaa sitten yhden tällaisen 'haetaan työelämävalmennettavaa'-ilmoituksen joka oli suorastaan käsittämätön röyhkeydessään. 8 h/päivä, ja työtehtäviä mun käsivartta pitempi lista. Ja sitten tietysti se 'emme palkkaa valmennettavaa jakson päätyttyä'. Työkkärit ovat kai yrittäneet valvoa tätä käytäntöä, mutta aina näitä väärinkäytöksiä silti ilmenee. Jotenkin siis EN usko, että työelämän joustot ainakaan automaattisesti toisivat niitä uusia pysyviä työpaikkoja, vaan luultavasti niitä käytetään niin, että firmat voivat parantaa tulostaan maksamatta työvoimakustannuksia. Sanoa sopii onko Suklis tässä kovinkaan väärässä!



Katainenkin paasasi siitä että yhteistä kakkua pitää kasvattaa. Ja että työ on parasta sosiaaliturvaa. Onhan se - mutta kun niitä töitä ei OLE! Ja työnantajan markkinat jylläävät. Eikö silloin ole aika härskiä antaa sellainen kuva, että ihmiset laiskuuttaan tai tyhmyyttään eivät vain VIITSI käydä töissä? Nykyisin työttöminä on niin paljon erilaisia ihmisiä aina peruskoulun keskeyttäneestä tohtorinhatulliseen, niin että jotenkin tuntuisi oudolta jos he kaikki olisivat vaan laiskoja ja t y h m i ä ... Tai ettei koko elämänsä ajan esim. levyseppähitsaajana olleella nelikymppisellä miehellä olisi työhaluja! Jos tulee kenkää irtisanomisten seurauksena, niin muuttuuko tuo ikänsä töitä painanut ihminen sillä sekunnilla laiskaksi, kun ei välttämättä saa uutta työpaikkaa? Yrityksethän ei mitenkään hingu 40+-ihmisiä palkkalistoilleen.



Urpilainen sai mut muuten melkein kyyneliin! :( Ei liikutuksesta vaan suuttumuksesta. Voi että! Tunnen myötätuntoa häntä kohtaan jne. jne., mutta ei hän osannut kylläkään pelata tätä tilannetta vasemmiston eduksi. Ei ollenkaan! Uskottavuus nollan luokkaa. :( Heinäluoma oli parempi. Muutenkin nyt tuntuu kuin vasemmisto olisi hampaaton. Siksi kai persut nousevat. Ei kai sille enää mitään voi, saavat ne sen vaalivoittonsa. Mutta seuraavissa vaaleissa sitten häviävät kun kansa näkee, ettei se Soinin Suomi ole yhtään nykyistä parempi!

Perussuomalaisten Suomi?

Suklis on viime aikoina ollut huolestunut, erittäin huolestunut, tästä perussuomalaisten yhä kasvavasta kannatuksesta. Kuulin autoradiosta, että hurjan moni haluaisi persut jo HALLITUKSEEN!!! Tulee joskus ihan sellainen olo, kuin olisin tullut tänne maapallolle jostain Saturnuksesta. Tarkoitan nyt sitä, että en tajua, ei tiedä, missä välissä tämä persujen massiivikannatus on syntynyt ja mitä sen takana on. :( Tuntuu kuin olisin ihan irti tästä todellisuudesta. En ole huomannut mitään! Tuntuu kuin Suomi muuttuisi ihan tässä ja nyt, minä vain olen siitä kehityksestä [?] ulkona.

Tavallaan olen pettynyt siihen, ettei moni vasemmistolaisestikaan ajatteleva oikein reagoi tähän! Miksi ei? Eikö nyt pitäisi tehdä jotain, jotain vastakampanjointia? Mutta tuntuu kuin kaikki olisivat nostaneet kätensä pystyyn persujen edessä. :( Näin kuvan Timo Soinista ja siinä hän näytti jotenkin maaniselta. :( Se oli lehtikuva.

Olen kuitenkin uskollinen aikaisemmalle päätökselleni enkä tahdo suuttua politiikasta. Nyt vain kai on tällainen aika. Mutta mistä tämä muutos kertoo? Miksi suomalaiselle köyhälle ei kelpaa sosialismi ja kommunismi? Miksi pitää vetää niin huimasti oikealle?

Kuuntelin tuossa torstaina eduskunnan kyselytuntiakin ja tunsin sellaisen valtavan epätoivon.. juuri näistä köyhien perheiden lapsilisistä. Samalla vaivaa ja ällistyttää poliitikkojen röyhkeys. Ja sitten se, että lyövät rumpua jos jotain tukea on korotettu 30 centtiä..

Ehkä mun pitäisi puhua enemmän ihmisten kanssa politiikasta. Ehkä sitten pysyisin kärryillä näissä muutoksissa. Olin kirjallisuuspiirissä taas tällä viikolla ja siellä oli lyhyt sananvaihto luokkayhteiskunnasta. Hassua miten jotkut ihmiset kuvittelevat, että Helsingissä on luokkayhteiskunta, mutta sitten simsalabim sitä EI ole maalla. ;) Näin siellä jotkut järkeilivät. Minä muuten en aloittanut sitä keskustelua, se nousi siitä käsitteillä olevasta romaanista, jossa tavallaan oli jännite rikas-köyhä. Eli romaani siis kuvasi rikkaiden perheiden elämää katsottuna näiden rikkaita palvelevien silmillä.

Enkä oikein ole varma siitäkään käsitänkö luokkayhteiskunnan ihan samalla tavalla kuin tuossa piirissä ihmiset sen ymmärtävät. Se on mun mielestä enemmän kuin vain sitä, että joku syntyy rikkaaseen perheeseen. Kysehän on KONTAKTEISTA ja verkostoista myös, ei vain omaisuudesta. Oletteko esim. koskaan kuulleet jostain CEO:n pojasta tai tyttärestä, jolle ei järjestyisi kesätyöpaikkaa tai harjoittelijanpaikkaa jossain yrityksessä? Enkä puhu siivoushommista. Jonkun tietämättömän mielestä taas vaikka opettaja voi olla 'yläluokkaa' [hahahaa, puhun siis Muorin tavalla ajattelevista ihmisistä nyt], mutta opettajalla ei ole niitä 'verkostoja', jotka takaisivat hänen lapselleen paikan auringossa. Mutta joidenkin suurten yritysten hallintoneuvostojen tyypeillä on. Periaatteessa nykyisin akateemisuus ei mitenkään tee 'herraksi', eikä takaa sitä että siitä sukupolvi sukupolvelta noustaisiin säätykierron rappusia. Noille kirjallisuuspiirin ihmisille koulutus on vielä kova sana ja tae Jostakin. No, onhan se tietysti kiva että se vielä jossain herättää kunnioitusta ja suoranaista kateuttakin.

Pitäisi varmaan puhua persuista tuolla k-piirissä! Ottaa esille, kysyä mitä ihmiset siitä ilmiöstä ajattelevat. Eihän mun tarvitse paasata omia käsityksiäni, vaan kysellä muiden mietteitä. Niin se on parempikin, koska enhän mä kuitenkaan voi käännyttää ihmisiä.. enkä tahdokaan..

Suklis syö!

Minä se söin tällä viikolla kerran aamupuuronkin! Ja joka ilta olen syönyt omenan ja juonut Options-kaakaota kupillisen. Sanoisin että aika hyvin menee, olen onnistunut siis vähän lisäämään päivittäisiä kaloreita. :)

Seuraava mässäys onkin sitten 5.-6.2. Mies on pyytänyt, että tekisin kääretortun! :) Kai sitten teen, sellaisen unelmatorttumukaelman, eli suklaakääriksen jossa on täytteenä appelsiinimarmeladia, kermavaahtoa ym. Se on mun bravuuri. ;) Täytyy varmaan raukka-paralle tehdä muffinsejakin. Ja joulusuklaita on yhä kaapit pullollaan, joten suklaahirviö pääsee taas toteuttamaan hirviöyttään.

Kaikessa kateuden siemen

Suomessa jokin aika sitten tehtiin sellainen päätös, että koulutuksesta tai työstä kieltäytyvää nuorta voidaan rokottaa viemällä 40% tuesta pois. Tuon asian yksityiskohdat on multa peitossa, mutta tosiaan jos oikein muistan, niin puhutaan jopa 40% leikkauksesta. :( Ja se on PALJON, jos ihminen elää tukien varassa!

Mulle tuo päätös ja se VÄHÄINEN, mitätön, keskustelu joka siitä seurasi, oli varsinainen isku vyön alle. Se veti hiljaiseksi. Itse en tietenkään ole alle 25 v, enkä koskaan ole keskeyttänyt opintietä - mutta silti. Mitä kummaa tuollakin nyt voitetaan? Varsinkin kun ajattelee mikä saa ihmisen lopettamaan vaikkapa opinnot. Aika usein taustalla voi olla mielenterveydellinen syy.

En enää tiedä KUKA tässä maassa pitää niiden kaikkein heikoimpien puolta! Joskus on sellainen kauhea tunne, ettei kukaan sitä tee! Olen kommunisti, ja jotenkin tuntuu hirveältä kun tajuaa, ettei vasemmistoa tavallaan OLE tässä meidän maassamme! Jos olisi, niin luulisi sen tekevän jotain - radikaaliakin - tuollaisten juttujen jälkeen?? En tarkoita väkivaltaa, koska vastustan sitä kaikissa muodoissa, väkivalta saa mut sairaaksi, mutta kai sitä voisi jotain Gandhin passiivisen vastarinnan tapaista koettaa? Missä massamielenosoitukset, miksi edelleenkin hallitus nauttii luottamusta????

Välikysymyksistäkin on tullut sellaista teatteria, opposition irtopinnojen keräilyä, niissä ei oikeasti ole sitä mahdollisuutta että hallitus ei voisi jatkaa! Ja se pitäisi olla!

Keskustapuolue saa mut aika ymmälle. En tiedä siitä paljon, sen vaan että esim. miehen vanhemmat kannattavat sitä. Mutta ihmettelen sen politiikkaa, Kiviniemen johtaman hallituksen politiikkaa. Ja vihreitä mietin myös, niilläkin [Osmo Soininvaaralla ainakin] on ollut näppinsä pelissä näissä kurjien kurjistamiskampanjoissa!

Kesti pitkään ennen kuin edes HALUSIN kirjoittaa tästä. :( Mun mielestä Suomessa on nyt meneillään sellainen, että köyhiltä ei vain leikata ja leikata, vaan köyhien koko olemassaolo alkaa olla uhattuna. Miksi, MIKSI poliittisesti aktiivit tahot ei tee mitään? :( Pitääkö mun, Sukliksen, sittenkin alkaa.. j o t a i n ..??

Olen itsestäni tosi epävarma, politiikassa siis. :( Monta kertaa miehen kanssa on näistä jutuista keskusteltu [ja väitelty] ja joskus mies nauttii varmaan, kun esittää mulle sellaisia kysymyksiä esim. talouspolitiikasta, joihin en voi/osaa vastata. En ole koskaan väittänyt olevani mikään ekonomisti, mutta kai mulla sentään sydän on paikallaan? :(

Tuntuu uskomattomalta tämä härskiys. Katsoin sen eduskunnan kyselytunnin, jossa tuota juttua käsiteltiin. Paula Risikko oli uskomattoman holhoava ja alentuva selittäessään kaikkia tuon siunauksellisia puolia ja puhui siitä miten sossun työntekijät miettivät 'kuinka saavat juuri tämä ihmisen elämän raiteilleen' tms..! Ihan kuin köyhä tai opinnot lopettanut olisi joku kuolaava tyhmä idiootti, jonka viisaat Viranomaiset sitten hoitavat taas jengoilleen! Ja ihmiset kuunteli sitä puhetta.. reagoimatta!

Mulla on sellainen vahva tunne, että Suomi oikeasti tarvitsee UUDEN vasemmistopuolueen, kommunistisen!! Muuten ei tästä tule mitään. Mitä tapahtuu seuraavaksi?? Keneltä viedään seuraavaksi? Suomi on rikkaampi kuin koskaan, silti on paljon ihmisiä, jotka ei saa sairaalahoitoa - tai siis joutuu jonottamaan sitä niin, että kuolee siihen jonotukseen - tai joilta vain leikataan.. Ja jos nyt ollaan rehellisiä, niin suurtyöttömyys ei ole IHMISTEN vika, siis kansalaisten!! Eli on julmaa rankaista syyttömiä siitä, mitä he eivät ole saaneet aikaan. Viedään poliitikoilta seuraavaksi, mitäs siitä sanotte? Pienennetään niiden kansanedustaja-pajarien palkkoja vaikka 50%. Silti jää niin paljon jäljelle, että sillä tulee hyvin toimeen! Vaan ei niin tapahdu, he ovat Koskemattomia..

Joskus kyllä mietin myös nk. tavallisia kansalaisia. Joillakin ihmisillä on kauhea tarve sanoa ensin, että työttömät säälittävät ja on se kauheaa olla työtön varmaankin. Mutta SITTEN he sanovat, että tietty on näitä tahallaan loisivia, jotka eivät muuta ansaitsisi kuin potkun p-seelle. Joillakin ihmisillä on myös sellainen pakonomainen tarve varmistua siitä, ettei vaan työttömyystuki menisi 'lorvijoille'. Joskus jotkut työssäkäyvät tuntuvat melkein kadehtivan työttömän vapaa-aikaakin. Niin - kateellinen voi nimittäin näköjään olla KAIKESTA, ihan mistä vaan, voi kadehtia surkeissa taloudellisissa oloissa elävältä sitä ainoaa asiaa, jota tällä kurjimuksella luultavasti on enemmän kuin sulla - eli siis sitä 'vapaa-aikaa'. Kumma kun ei nämä työssäkäyvät aristokraatit vain tule kysyneeksi, että mihin huoleton työtön [!] sen vapaa-aikansa käyttää! Luulevat kai työttömän siemailevan shampanjaa jossain 5 tähden ravintolassa! Ei! Minäpä kerron kuinka se kuluu! Kotona kaappeja siivoten. Kävellen ulkona, jos sää sallii. Tietokonetta räpläten. Yksin. Harrastuksiin ei ole VARAA. Ei ole varaa matkustella. Ei aina ole varaa edes liikkua autolla [joka monessa tapauksessa täyttää jo museokaaran tuntomerkit].

Joskus mua inhottaa ihmisten tyhmä ja turha kateus! Vähän niin kuin MINÄ alkaisin kadehtia rullatuolissa loppuikänsä istunutta, että sun ei tarvitse koskaan kävellä ja rasittaa jalkojasi, kun taas MUN täytyy, voi nyyh! En kehtaisi sanoa rullatuoli-ihmiselle noin, mutta työttömälle ihmiset kehtaavat sanoa mitä vain tyhmää! Osa tietysti johtuu tietämättömyydestä. Tulkaa ja tutustukaa kuinka me työttömät päivämme vietämme, kuinka 'nautimme' vapaa-ajastamme. Ja katsokaa sitten vaihtaisitteko osia meidän kanssa. Jos vaihdatte, niin hyvä vaan, tarjoudun heti ekana ottamaan sellaisen tyypin työpaikan itselleni!

Kaikessa kai on kateuden siemen.. sen mahdollisuus.. Kateuden siemenestä kasvaa ruma kasvi. Ei siinä mitään, ei kateus tapa sen kohdetta, mutta kadehtijan oman elämän se voi myrkyttää. Se kannattaa muistaa.

7! 7!

On 7 kokonaista vuorokautta jouluaattoon! :) Se ilahduttaa mua, Suklista. On ollut kova makeanhimo.. Se tulee usein näin kylmällä! On kuin talvisin kroppa huutaisi jotain makeaa, energiapitoista ym. Nyt etenkin on ollut näin tulipalopakkaset.. se pahentaa tilannetta.

Muori sai mut tänään kiinni siitä, että nukuin myöhään. Hän nimittäin soitti, kun olin - varmaan taas niillä kaikkien työssäkäyvien kadehtimilla - päiväunilla. Sanonpa tässä nyt vaan sen, että mulle unihäiriöt ovat itse asiassa olleet osa elämääni AINA, myös nuorempana, joten ihan turha tässä tulla sanomaan, että TYÖTÖN LORTTI se päivisinkin nukkuu. Itse asiassa unen määrä mulla vuorokaudessa on pienempi kuin miehen, olemme sen yhdessä havainneet.

Joulun laatikot & itsenäisyyskiihko

Joulun laatikkoperinne alkoi jo itsenäisyyspäivänä, kun Jim-kanava näytti aika karsean dokkarin naisesta, joka oli ollut 'orja' miehelle. Mies [hullu psykopaatti] oli kidnapannut naisen, sitten kai kuukausitolkulla pitänyt sitä laatikossa.. kauheissa oloissa.. ja rääkännyt.. Lopulta naisen - tai tytön, oikeammin - tahto oli murtunut ja hän oli uskonut miehen valeet, että jossain oli Yhtiö [paljon samaa ajavia miehiä] jotka tappaisivat hänet + perheensä jos hän ei olisi kunnolla. :( Voi kamala. Oikein inhotti katsoa, silti katsoin - miksi? Töllö sattui olemaan päällä ja olin yksinäinen, joten..

Se oli tosiaan hirveää. Se tyttö oli paitsi sellaisessa ruumisarkkumaisessa (!) laatikossa, niin myös vangittuna tämän miehen ja hänen VAIMONSA vesisängyn alle rakennetussa laatikossa. Vaimo tiesi kaiken!! Laatikkoja siellä ja täällä. :( Sitten tyyppi sai lopulta 104 vuoden vankeustuomion! Mutta kai se jo voi ehdonalaiseen hakea 2020-luvulla.. mikä tarkoittaa, että on aika vanha ukkeli jo, koska tämä rikos tapahtui kai n. 80-luvun alussa.

Minä en aina oikein ymmärrä sellaisia orja-Masteri-fantasioita. Nimittäin todellinen masokismi on hyvin harvinainen piirre ihmisessä, sellaista vapaaehtoisuuteen perustuvaa 'aitoa' orjahommaa ei SAA aikaiseksi. Itselläni on joskus ollut seksipartnereita, jotka on tunteneet vetoa bondageen ja dominointiin.. yleensä se on tarkoittanut Sukliksen joutumista rääkätyksi.. eikä todellakaan voi sanoa että se mua sytyttäisi. Sitten taas puhtaana roolileikkinä voisi kysyä, että mitä ideaa tässä on?? Aito sadisti ei ikinä tyydy 'pelkkään' roolileikkiin, eikä aidolle sadistille ole olemassa mitään turvasanoja!

Niin sopii tosiaan kokeilla näitä juttuja, kai se tosiaan ON niin että kaikkea kannattaa kokeilla ainakin kerran. ;) Mutta moni fantasia kuolee siihen, kun sitä yrittää.

Sukliksen nänneille on tiputettu kuumaa steariinia, ei se ole pahinta mitä tapahtua voi, mutta ei nyt niin kivaakaan.

Kai taidan seksuaalisessa mielessä olla sittenkin turhauttavan tavallinen. ;)

Kapinaa!

Mietin miksi en MUKA voisi leipoa kinuskikakkuani jouluksi, jos juuri se on himoni kohde?? Miksi muka pitäisi olla jotain super-hyperjuhlavaa - josta en itsekään tiedä mitä se on - jotta täyttyisi jotkut Kriteerit? Ja pah!

Toimistosotaa

Nyt kun on ollut itsenäisyyspäivä ja sotia muisteltu, niin sopii varmaan teemaan sotainen aihe! Miehellä on ollut joku TOIMISTOSOTA erään hesalaisen tyypin kanssa. :( Tämä Jussi [se hesalainen] on ollut jotenkin määräilevä ja mestaroinut jotain ja sitten täällä meidän päässä ei ole siitä tykätty. Jotenkin se miehen sähköpostisota tuon Jussin kanssa on sekin taas vähän masentanut mua.. se on stressannut miestä, koska hän välttää viimeiseen asti 'riitelyä' ... mutta mulle se on taas muistutus jostain jota en itse koskaan saa: eli siis työelämän ristiriidoista ja erimielisyyksistä. :( Itse en koskaan joudu/pääse siihen asemaan, että joku kirjoittaisi mulle ja vaatisi multa jotain, johon en voi suostua tai mihin 'mun pääni' [eli siis konttori tms.] voi suostua.

Suklis ja Independence Day

Niin, tosiaan on ollut itsenäisyyspäivä.. Joskus mietin miksi meillä AINA sotaa muistellaan kauheasti. :( Ymmärsin sen vielä joskus 90-luvulla, mutta nyt fakta on se että suurin osa sotaikäpolvesta on jo vainajalassa. :( Miksi siis koko ajan on vain sitä sotaa..? Suon tietysti sen vanhoille ihmisille, ei kai mua haittaisi vaikka siihen asti kuin viimeinen veteraani elää niin tätä olisi!! Suon sen, mutta en sotahulluista syistä vaan siksi koska SÄÄLIN heitä niin mielettömästi! Ihan samoin muuten säälin venäläisiä sotilaita ja saksalaisia sotilaita! Koska he olivat nuoria ja joutuivat näkemään + kohtaamaan asioita, joita KENENKÄÄN ei pitäisi. :( Kun katson noita vanhoja sotakuvia, niin 2-kymppiset miehet näyttää nelikymppisiltä.. Se on jotenkin kauheaa, se haaskattu elämä, jota noissa meidänkin torjuntavoitoissa (?) saatiin?

Joskus tosin ihmettelen sitä miksi emme voi sanoa, että hävisimme sodissa..? Kuitenkin rauhanehdot sanelee voittaja, eikö niin? Ja me emme niitä sanelleet. Miksi on 'häpeä' hävitä, jos kuitenkin toiminta liittyy tappamiseen? Eikö ole enemmän kunniakasta hävitä?

No, tietysti kunnioitan valtavasti sitä uhrausta yms.. enkä tahdo saarnata tai sanoa, että MUN tapa ajatella olisi se oikea. Molemmat pappani olivat sodassa, Vaari ja Ukki siis. Vaari vielä haavoittui pahasti, oli sotainvalidi. Silti en osaa syyttää venäläisiä siitä, koska eihän hekään HINKUNEET sotaa, vaan menivät sinne mihin käskettiin.. Ja jos et mennyt, niin sitten kuolit omien luodeista!

Suklis on kommunisti, mutta ei hyväksy Neuvostoliiton suurvaltapyrkimyksiä tai hyökkäyksiä Suomeen. Suurvalloilla olisi asia tai kaksi opittavana pienten valtioiden elämästä, nimittäin se, että miten eletään uhoamatta joka suuntaan. Sitä Suomi on kuitenkin tehnyt aina. Itse asiassa jotkut STALLARIT ällöttävät mua.. se tapa, jolla he siunaavat aggressiivisen suurvallan hyökkäyssodat ja valloituspyrkimyset! Ja OMIVAT kommunismin!! Kun on kyse kommunismista, niin melkein olisi parasta jos stalinistit olisivat hiljaa, koska he on tuottaneet tälle asialle enemmän haittaa kuin ketkään muut.

Työttömyyden kirot

Perunalastu kommentissaan kysyi miten minusta pitkäaikaistyöttömiä pitäisi auttaa. No, minäpäs heti innostuin postaamaan asiasta, koska olenhan jonkinlainen ASIANTUNTIJA minäkin. ;)

Mun mielestä heti aluksi olisi päättävien tahojen aika päättää se, mitä oikeastaan halutaan tehdä. Halutaanko työttömiä OIKEASTI auttaa saamaan töitä, vaan yritetäänkö heitä nöyryyttää, rankaista tai siivota jonnekin näkymättömiin. Tämä nimittäin ei aina tunnu olevan ollenkaan selvää. Jos tarkoitus on tuo jälkimmäinen, eli nöyryyttäminen, niin tuodaan ihmeessä takaisin jalkapuut, joihin työttömät voidaan laittaa 'kunnon ihmisten' syljettäväksi. Se tulee nimittäin paljon halvemmaksi kuin kiertoteiden käyttö.

Mutta jos siis tarkoitus olisi työllistää ja auttaa, niin sitten pitäisi huomioida muutama juttu. Ensinnäkin: pitkään työttömänä ollella voi oikeasti olla valtavia vaikeuksia olla toisten ihmisten seurassa esim. 8 tuntia päivässä. Joillekin se jo voi muodostua sellaiseksi esteeksi, johon tietyt työllistämisohjelmat kaatuvat. Lukekaapa työpaikkailmoituksia. Joissakin on tästä työelämävalmennuksesta: firma saattaa etsiä työelämävalmennettavaa, jonka pitää olla valmis tekemään heti 8 tunnin päivää. Itse valmennushan on siinä suhteessa säännöiltään joustava, että olisi mahdollista tehdä 4-8 tunnin päiviä, eikä edes viiden työpäivän viikkoa, muistaakseni. Monet yritykset eivät kuitenkaan tätä tahdo, koska he haluavat - anteeksi vaan - puristaa kaiken irti valmennettavasta, joka on tavallaan altavastaajana ja epätoivoisessa tilanteessa. Mutta kuten sanottu, pitkään työttömänä ollut ihminen voi kokea sen ihan mahdottomana, olla ihmisten parissa sen 8 h, kun on voinut 10 vuotta viettää vain omassa seurassaan. Pitäisi kai tällaisissa ohjelmissa edes VÄHÄN miettiä myös sen työllistettävän kannalta tätä tilannetta, eikö totta? Työllistettävä ei kuitenkaan oikein ole sellaisessa asemassa, että voisi 'sanella' työaikansa, vaan usein pitää suostua siihen, mitä firma on valmis tarjoamaan [eli se 8 h/5 päivän viikko].

Mun mielestä nykyisin puuttuu joku välimallin ratkaisu työttömien auttamisessa. Ovat nämä ohjelmat TODELLA syrjäytyneille, jossa työtön pääsee johonkin työpajaan ja hänellä on koko ajan joku aikuinen 'tukihenkilö' mukana.. Näissä tapauksissa monesti työtön on jo niin ongelmainen, ettei välttämättä edes käy pesulla enää ja tuo tukihenkilö sitten tukee näissä ajen tilanteissa. Sitten toisaalta on näitä 'tulet valmennettavaksi, teet 8 h:n päivän'-juttuja. Mitä jää siinä välissä oleville ihmisille? Eli meille, jotka kyllä peseydymme ja pystymme toimimaan ihmisten kanssa, mutta emme välttämättä kuitenkaan sitä 40 tuntia viikossa heti kylmiltään?

Varmaa on sekin, että niin kauan työvoimatoimistoja vältellään, kun niissä joka ikinen aulassa työskentelevä tätönen voi ja saa kohdella ihmisiä kuin saastaa. Ja kun toimistoja vältellään, niin tietysti silläkin herkät ihmiset pelaa päättäjien pussiin: työttömien todellinen lukumäärä ei tahdo selvitä. Nykyiset tilastot eivät esimerkiksi mua noteeraa ollenkaan. Ja se on tietysti oma syyni, kun en käy toimistossa. Mutta senkin tiedän, ettei mun tilannetta AUTA se, että joku tantta kohtelee niin kuin siellä joskus on kohdelluksi tullut.

Mun mielestä poliittisilla päättäjillä on todellisuudentaju hukassa. Urpilainenkin puhuu yli 100 000 työpaikan luomisesta, mutta mistä niitä luodaan ja ovatko ne pysyviä? Julkinen sektori ei ainakaan 90-luvun laman jälkeen ole elpynyt eikä elvy. Yksityisellä puolellakin esiintyy pyrkimystä vähentää henkilöstöä aina kun vain voidaan. Nokia maksaa kolmi-nelikymppisille ihmisille, jos nämä lähtevät. Eli mä sanoisin, että tässä on nyt valtava ristiriita puheiden ja tekojen välillä koko tässä yhteiskunnassa. Ja on jotain, mitä ei tahdota oikein sanoa ääneen.

Mietin usein näitä työvoimatoimiston tätösiä. Johtuuko se heidän iästään - nämä hankalat tapaukset ovat usein sellaisia n. viisi-kuusikymppisiä - etteivät ne tajua työttömyyden koskettavan nykyisin kaikenlaisia ihmisiä. Sellaista stereotyyppistä 'työttömän' arkkityyppiä ei oikeastaan edes ole enää.

Lisäksi on sanottava se, että vaikka haluja olisi aikuiskoulutukseen, niin siinäkin tietyille työttömille [=mä] tulee seinä vastaan. :( Olen kuullut, että päästäkseen tiettyihin aikuiskoulutuksiin mukaan pitää olla .. no mitäpä muuta kuin 2 vuoden työkokemus takana!! Ja jos ei sitä ole, niin et myöskään pääse koulutukseen.

Eli kai tavallaan tässä kritisoin näitä jäykkiä sääntöjä - ja jos säännöt ei jäykkiä ole, niin käytännöt ovat - jotka rajoittavat työttömien mahdollisuuksia päästä edes johonkin uuteen suuntaan elämässään.

Lisäksi en tajua tätä suomalaista työkulttuuria. Potkitaan väkeä pois ja teetetään työt aina vain vähemmällä henkilöstöllä. Sitten henkilöstö reagoi sairaslomin ja pahoivoinnin kautta. Ja kortistossa väki lisääntyy. Jotenkin pitäisi uudistaa tätä ajattelua, kiinnittää huomiota myös ihmisten jaksamiseen [vanha laulu!] ja hyvinvointiin. Jos se sitten tarkoittaa ettei irtisanota ihmisiä, niin sitten ei irtisanottaisi. Osakkeenomistajatko siitä suuttuu? No, tehdään vähän vähemmän voittoa sitten. Se taas tietysti vaatisi sellaisesta ahneuden kulttuurista luopumista, mikä ei kai enää oikein ole mahdollista. :( Vai olisiko..? Gandhikos se oli joka sanoi että maailma riittää kyllä ihmisten tarpeisiin, vaan ei hänen ahneuteensa.

Mun mielestä yksi syy Suomen menestymiseen on ollut se, että koulutus on annettu kaikille perheen varallisuuteen katsomatta. Ihan samalla tavalla voisi ajatella, että työttömissäkin ON aina sellaista nukkuvaa potentiaalia. Koskaan ei tiedä, kuka työllistetty tms. voi olla mahtava voimavara yritykselle. Joku voi olla niin sosiaalinen, että saa kaikki viihtymään, toisesta voi löytyä vaikka millainen innovaattori.. Mutta ne ihmiset pitäisi PÄÄSTÄÄ työpaikoille ensin. Ehkä tarvittaisiin jotain uudenlaista työllistämisohjelmaa, joustavampaa, nopeampaa, vähemmän rajoitteita sisältävää? Mitä tiukemmin me seulotaan ihmiset ['tuo ei kelpaa mihinkään, tuo ehkä, tuota voidaan harkita'] niin sen todennäköisemmin paukautetaan ovi kiinni myös sellaisten naamojen edestä, jotka kannattaisi ottaa mukaan laivaan. ;)

Sellainen syyllistämis-haukkumis-nöyryytys -politiikka ei ainakaan auta. Itse olen tosi kyllästynyt siihen, ettei ÄÄNEEN voi sanoa esim. tätä, että itselleni on melkoisen mahdotonta olla 8 h/vrk ihmisten seurassa, kun olen aika erakoksi päässyt. Kun sen sanoo, niin eikös joku [Äetmuori, tai hänen hengenheimolaisensa ja niitä on PALJON] totea, että sellaista se elämä vaan on, pitää jaksaa, ja onpas se laiskurin tekosyy, ettei muka voi olla ihmisten kanssa. Eli toista - työtöntä - ei edes kuunnella, eikä hänen kokemusmaailmaansa oteta tosissaan. Keskustele siinä sitten. Ja sitten kaivetaan esiin talvisota ja kuinka miehet siellä blaa blaa ja pälä pälä ja jatkosota ja jälleenrakennus. :( Juu, olivat ne vanhat sankareita, mitä nyt ryyppäsivät ja hakkasivat lapsiaan siinä sankartöiden ohella, mutta mitäs tuosta, pikkujuttu..

Milloinkohan Suomessa alkaa olla sallittua olla ihminen? Ei mikään juoksuhautasotakone, vaan ihminen vaan heikkouksineen ja omine omituisuuksineen? Ei varmaan koskaan.

Itse olen kyllä miettinyt, että mulle alkaisi olla viimeiset ajat [tiedän ettei tämä tavallaan ole totta, kouluttautuvathan viisikymppisetkin uudestaan] esimerkiksi kouluttautua uudestaan johonkin ammattiin, josta voisi töitä irrota. Tavallaan motivaatiotakin olisi. Olen miettinyt jotain todella tyhmää, oppilaitoksiin soittamista väärällä nimellä ihan vain TIEDUSTELUN vuoksi, eli onko se oikeasti niin mahdotonta päästä aikuiskoulutukseen, jos ei ole sitä kahden vuoden työkokemusta. :( Mutta vähän uskoisin tässä suhteessa monen olevan aika joustamaton. Sekin vielä Suomessa on jännää, se käsittämätön by the book-mentaliteetti. Kuinka kaikesta pitää olla joku byrokraatin luoma Ohjeistus tai Määräys tai Sääntö. Ja niistä ei sitten luovuta, ei millään.

Kaapit täyttyy..

Mikähän KUMMA nyt on, kun tuntuu kuin kaappit olisi taas täynnä sukulaatia? No, se on sanottava että eihän niitä koskaan tule pois heitettyä, yleensä kaikki menee.. ;) Mutta silti, keittiömme kaapisto on kauhea! On keksipakettia, on sitä ja tätä ja tuota. Kuulin kauhu-uutisen jokin aika sitten: suklaan hinta voi moninkertaistua joskus..!!! Siihen loppuisi mun herkkuilut. Toivottavasti niin ei kuitenkaan käy.

Vapaa valinta?

Olin tänään kaupoilla ja hamstrailin. :( Vähän harmittaa, mutta pakkohan mun on joskus toteuttaa hamsteriuttani. Joskus menee huonommin ja joskus paremmin. Tämä joulunalusaika kauppojen tiukuvine suklaarasiahyllyineen on vähän liikaa Suklikselle!

Löysin Vapaavalinnasta [=maaseudun ihmisten eksoottinen ostosparatiisi] sellaisia appelsiini-crisp-suklaakonvehteja. Ostin niitä oikeastaan miehelle ja hän tykkäsikin niistä. Sitten ostin semmoisen pussin, joka näytti vähän tutulta - sellaisia myydään Forssan autokeitaalla, eli oliskohan se Runebergin makeistukku asialla taas..? Siinä oli tutunnäköisiä konvehteja, sellaisia olen ennenkin maistellut. Nalle Puh-kuvioinen hunajasuklaakonvehti ja joku Disneyn prinsessahahmolla kuvioitu, vaaleanpunainen konvehti myös - tuttua, tuttua! Ostin mä kyllä tarpeellistakin: menin siihen putiikkiin alkujaan ostamaan pipoa ja hanskoja ja löysinkin tarvitsemani. Tietty sitten KOTONA vasta huomasin toisen hanskaparini olevan lasten hansikaspari. :( Äh. Onneksi toinen sentään oli naisten, kuten pitikin. Ja onneksi mulla on pikkuruiset kädet.. ;)

Kaatuuko kapitalismi?

Mietin tuota Irlanti-asiaa, sen tarvitsemia JÄTTITUKIA. Jotenkin vain tuli mieleen, että ehkä nyt kapitalismi vetää viime henkäyksiään? Koska se kaatuu omaan mahdottomuuteensa! Rikas [?] Eurooppakaan ei saa enää laivaansa pysymään pinnalla..!

Politiikasta tuli mieleen: soitin velvollisuuspuhelun Äetmuorille. Hänen juttunsa oli taas sitä tavallista.. eli kuinka työttömät pitäisi 'pistää töihin' esim. vanhusten hoitoon, eli vaihtamaan geriatrikkojen vaippoja ja työntämään vanhuksia ulkona rullatuolissa. Voi .. jehna tuota meidän muoria, kuinka syvällisesti hän asiat miettii! Ensinnäkin sellainen työttömyyskorvauksella tehtävä työ on ainakin mun kirjoissa lähinnä ORJATYÖTÄ. Ja sellaista ei [kai??] Suomessa harjoiteta? Siksi toisekseen tuleekohan nuo persut [Muori kertoi Soinin hekumoineen tuollaisella ajatuksella..] ajatelleeksi mitä ihmeen hyötyä tai iloa on vanhuksille tai työn tekijöille tuollaisesta pakkopullasta?

Mä en tajua sitä miksi työtöntä pitäisi vielä lisää RANKAISTA hänen tilanteestaan? Eikö se enää riitä, että elintaso on mitä on. Pitääkö vielä pistää johonkin 'työhön' ilman palkkaa, jotta 'motivoidaan' laiskaa oikein ja asetetaan ihmisten sylkykupiksi??

Varmasti osa työttömistä tekisi tuollaista työtä mielellään ja ilman mitään ongelmia. Mutta osa, ne mielenterveysongelmaiset [varmaan persujen mielestä nämä on vaan laiskoja lintsareita?], päihdeongelmaiset ja muut kärsisivät siitä, se kävisi heille mahdottomaksi. Ja sitä mukaa myös vanhuksille..

Taitaa moni persuajattelija myös unohtaa sen, että moni työtön tekee jo vapaaehtoistyötä.. No, ehkei se 'riitä'? Työttömän pitää ostaa oikeutensa olla olemassa aina uudestaan ja uudestaan, aina kalliimmasta hinnasta.