Runoilen illan iloksi! :) Niin, ja Pepsillä tietysti tarkoitan PepsiMaxia. Kukapa sitä sokrulimsaa enää joisikaan.
Oikeastaan ihmisarvo pitää ostaa nälkiintymällä. Tai vaihtoehtoisesti treenaamalla itsensä piukan lihaksikkaaksi. Olen joskus törmännyt sellaisiin tilanteisiin, joissa huomaan ihmisten aika avoimesti naureskelevan hyvin lihaville ihmisille. Silloin tajuan sen entistä paremmin, että joku lihavuudessa [näkyvässä mässäyksessä siis] ärsyttää ihmisiä. Oikeastaan siitä pitäisi tehdä gallup! Kysymykset voisivat olla:
1. Mitä ajattelet lihavista (yli 100 kg) ihmisistä?
2. Saako lihavaa sinun mielestäsi rankaista siitä, että hän niin avoimesti nauttii ruoasta?
3. Oletko koskaan kiusannut ketään ihmistä hänen lihavuutensa vuoksi?
4. Mitä tunnetiloja tunnet kohdatessasi lihavan?
Lihavuutta on tutkittu paljon, mutta näkökulma siihen tuntuu olevan aina se sama: eli lihavuus on ongelma, jonka poistamisen mahdollisuuksia pohditaan. Tutkitaanko sitä ollenkaan, kuinka ympäröivä maailma suhtautuu ylipainoisiin? Vai eikö se ole olennaista.
Jotenkin - vaikka itse olen normaalipainoinen eli NORSKI - samaistun lihaviin. Kai se on sitä, koska me jaamme mässäyksen ilot. Minä vaan teen sen salaisesti, eli minulla on SYSTEEMI, jonka ansiosta en liho. [Tarkoittaa erittäin askeettista elämää mässyn väliaikoina.] Minä olen lihava ihminen normaalin valepuvussa.
Jotenkin minusta tuntuu kuin yhteiskunnan [ihmisten] asenteet lihavuutta kohtaan olisi koventuneet rajusti siitä, kun mikä tilanne oli minun lapsuudessani. Olenkohan oikeassa..? Se on aika hullua, koska lihavuus taas on lisääntynyt huimasti mun lapsuuspäivistä. Silloin ei koululuokalla ollut ehkä kuin 1 lapsenpyöreä, mutta nykyisin luokkakuvissa saattaa melkein kolmannes vekaroista olla pullukoita.
Onkohan tuomitsevuus lihavuutta kohtaan sitä samaa kovettumista - arvojen kovettumista siis - jonka huomaa esim. työttömyyden kohdalla? Työttömyys on lihavuuden tavoin kasvanut isoihin mittoihin verrattuna mun lapsuuteen, mutta samaan aikaan asenne työttömiä kohtaan on myös koventunut. Skitsofreenista! Ei ole enää paljon jäljellä siitä vasemmistolaisväritteisestä sympatiasta. Hurjan moni ihminen ajattelee, että työtön on vain omasta syystään ilman työtä, eli on siis laiska. Kuitenkin se ongelma on paljon monisyisempi. Kuka esim. voi sanoa - paitsi joku kokenut - kuinka vaikeaa on aina hakea paikkoja, aina vain laittaa hakemuksia, joihin ei saa edes vastauksia. Tai sitten saa sen EIn. Nykyisin oletetaan ihmisen olevan kuin joku koiran puruluu: pitäisi olla niiiii-iin sitkeää ja niii-iin reipasta, mistään ei saisi lannistua. Jos lannistut, niin sekin on oma syysi ja siitä seuraavat ilmiöt [työttömyys] ovat syytäsi. Ihan kuin ihmiset eivät saisi olla sellaisia kuin he ovat, joku on toista herkempi ja joku toista rohkeampi. Oikeastaan nykypäivän arvostamat hyveetkin ovat aika 'kovia' hyveitä, sellaisia joita ei ehkä aiemmin olisi paljon kiitetty. Oikein kehuskellaan sellaisia, jotka 'käyttää kyynärpäitään'. Ja kaikilla pitäisi olla ne samat hyveet.
Imuri hurisee
Imuroin tänään. Se on se rutiinihomma, siivouksien välinen imurointi siis. :) Ulotun sängyn allekin hyvin tekemään puhdasta jälkeä. Tuntuu hyvältä osata edes jotain, pystyä edes johonkin. Siis muuhunkin kuin mässäilyyn. :)
En laske päiviä herkkuiluun. En ihan totta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lihavuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lihavuus. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 19. elokuuta 2009
perjantai 19. kesäkuuta 2009
"Etupylly"
Seksituuli jatkaa puhaltamistaan tässä blogissa. Nyt pohdin miksi meillä ei oikeastaan mun lapsuudessa ollut mitään sanaa naisen sukuelimille. Kun lapsena joskus sai kehotuksen pestä, niin se tehtiin kiertoilmaisulla: "pese sieltä kanssa.." ja sitten tosiaan käytettiin sellaista hassua sanaa kuin ETUPYLLY!
Minä en oikeastaan tiedä miksi pimppaa pitäisi sanoa. Kai sillä on joku aikuisille disainattu sana? Joku, joka ei ole tolkuttoman rivo. Kai se sitten saa pimppa olla edelleenkin mun mielestä. Meillä kotona jos olisin sanonut pimppi tai pimppa, niin sitä olisi pidetty rumana. Vagina tai emätin taas tarkoittaa sitä sisäosaa. Pissareikä olisi superkorni ilmaus sekin! Miehillä on tässäKIN suhteessa helpompaa, on kikkelit, pippelit, kalut, hepit. On valinnanvaraa. Ja sitten ne rivot ja ronskit kanssa.
JuhannusMÄSSY lähestyy, tunteja laskee Suklis!
No semmoisia juhannusmaisia mietteitä tänään. ;) Suklis on kuitenkin paastonnut kiltisti, mitään en ole tänään syönyt. ;) Kun on valmistauduttava Mässyn Yöhön! Siihen on enää vähän reilut 9 tuntia aikaa. Laukkasin kauppaan tänään ja olihan yllätys kun siellä EI ollut kauhea ryysis. Oltiin ihan varmoja miehen kanssa, että sinne muuten jumitumme. Muttei liikenne ollut raskasta. Tai sitten kaikki oli menossa eri suuntaan kuin me.
Miksiköhän muuten kaikki skitsoaa kauheasti juhannuksesta ja muista 'pakollisista' juhlapäivistä? 'Mitäs tehdään juhannuksena, minnes mennään?', semmoista murehtii vähän joka toinen. Ihanko oikeasti on PAKKO 'mennä' jonnekin kun MUUTKIN menee? Juuri silloin kun tiet on täynnä populaa ja sääkään ei helli. Mutta kai se on sitten pakollista. Tai muuten on 'outo'.
Itse en ole enää aikoihin jaksanut innostua oikein noista pakollisista (?) kuvioista. Vappu on kiva juhla työväenaatteen vuoksi, mutta kun sitä ei enää oikein kukaan muista! :( Siitä on tullut sellaista ördaamista ja ihan vaan 'pelkkää' juhlimista ilman aatteita! Ja ihan sama on juhannuksen kanssa, useimmille sekin on syy juoda pää täyteen.
Jostain syystä ahdistun aivan tolkuttomasti jos mun pitäisi lähteä ajamaan jonnekin ihme paikkaan kauheassa ruuhkassa. Kerran olimme miehen kanssa menossa mun kotoseudulle niin, että joku rekkajono hidasti kulun tosi etanavauhdiksi ja olin kyllä hätää kärsimässä! Ei ole kiva kun on muutenkin pitkä matka, niin vielä sitten jumittaa jossain jonossa. En haluaisi oikein mitään juhlia niin, että sitä edeltäisi tuommoinen autosuma. Voisi juhlamieli mennä..
Hassua muuten autoillessa, kun ajamme miehen kaarassa niin joskus yritän automaattisesti pistää syöksyvyön kiinni hänen lukkoonsa. :) Kun olen niin tottunut oman romurautani systeemiin, ettei se kuskinpuoleinen vyölukko toimi. Mies oikein tänäänkin sanoi, että mitäs hamuilet, kun oli käteni jo tunkemassa vyötä hänen lukkoonsa. :)
Mies tekee huomion!
Tänään muuten mies sanoi, että ei ole eka kerta kun äitini läheisyys [siis maantieteellinen läheisyys, silloin kun olemme siellä hänen seuduillaan käymässä] saa minut ostamaan ihan hölmön kokoisia, liian suuria vaatteita! Viimeksi siellä ollessanihan pistin rahat semmoisiin numeron 42 shortseihin. Mies vaan muistutti mieleen, että viime kesänä tein ihan saman tempun, ostin jotkut sitä kokonumeroa olevat HOUSUT.. kun siis oltiin siellä Muorin läheisyydessä. Ilmeisesti hän saa mut skitsahtamaan totaalisesti mitä tulee vartaloon ja kokoon.
Muori valitti viimeksi nähdessämme, että olen muka liian laiha! [Uskomatonta tuubaa, koska EN TODELLAKAAN ole liian laiha!! En!! Olen normaali, ihan oikeasti.] Ei ole 'naisellisuutta' ollenkaan. Naisellisuus = isot tissit. Tämä tissiasia on inhottava!! Kerran eräs mies antoi mulle loistavan neuvon, että kuinka saavuttaa D-kuppi: 'söisit enemmän!' Jotkut ihmiset ei käsitä että sitä voi syödä kuin teuraaksi menevä sika, mutta silti ei tisut kasva! Peppu sen sijaan voi levetä! :)
Yhdelle ystävälleni tuli niin paha rintakompleksi, että hän alkoi suunnitella SILIKONEJA! Siis ihan 'tavallinen' nainen, ei mikään isorikas, ajatteli pistää säästönsä silikoniin, kun ei rintavarustus ollut kyllin uhkea B-kuppisena!! Yritin tosi hienotunteisesti sanoa, että hänellä on kaunis vartalo ja mitään ei ole liikaa tai liian vähän, mutta kyllä se vain häntä vaivasi, rintojen koko siis. Hän ei kuitenkaan hankkinut niitä silikoneja, leikkausten hinnat hirvittivät liikaa. ONNEKSI.
Toisaalta suuririntainen nuori tyttö voi kuulla kummaa vinoilua omistaan! 'Tissit kuin vanhalla mummolla' sanoi kerran yksi exäni sellaisesta tytöstä, jolla oli suuret rinnat. Ja kun ne olivat luonnolliset suuret rinnat, niin ei ne tietenkään ihan suoraan taivaisiin osoittaneet! Eli ei kelvannut. Muutenkin tuo exä oli vähän ihme tyyppi. Hänen parhaalla ystävällään oli huomattavan ylipainoinen tyttöystävä Satu ja eipä kyllä oltu varmaan yhtään sellaista iltaa yhdessä, ettei hän olisi jossain vaiheessa alkanut mulle kauhistella sitä, kuinka lihava tuo Satu oli ja kuinka hänen kaverinsa on sellaisen naisen kanssa. Joskus hän vielä hyräili sitä höhlää laulua 'Sopivasti lihava' jopa tämän Sadun kuuluvilla!! :( Ei siksi että tuo Satu olisi kauheasti piitannut, hän oli aika kipakka luonne ja pystyi kyllä pitämään aika hyvin puolensa.
Pian pullaa mä punttaan..
Voi pullataikinaa varten on jo huoneenlämmössä pehmenemässä. Laskeskelin, että klo 20 mennessä pitäisi olla taikin [taiki = taikina hirviökielellä] valmiina ja nousemassa. Sitten pysyn aikataulussa, eli voin kello 00:00 AHTAA, tai siis pikemminkin herkkuilla kohtuudella, koska en enää oikein PYSTY mihinkään suursuorituksiin. :(
Minä en oikeastaan tiedä miksi pimppaa pitäisi sanoa. Kai sillä on joku aikuisille disainattu sana? Joku, joka ei ole tolkuttoman rivo. Kai se sitten saa pimppa olla edelleenkin mun mielestä. Meillä kotona jos olisin sanonut pimppi tai pimppa, niin sitä olisi pidetty rumana. Vagina tai emätin taas tarkoittaa sitä sisäosaa. Pissareikä olisi superkorni ilmaus sekin! Miehillä on tässäKIN suhteessa helpompaa, on kikkelit, pippelit, kalut, hepit. On valinnanvaraa. Ja sitten ne rivot ja ronskit kanssa.
JuhannusMÄSSY lähestyy, tunteja laskee Suklis!
No semmoisia juhannusmaisia mietteitä tänään. ;) Suklis on kuitenkin paastonnut kiltisti, mitään en ole tänään syönyt. ;) Kun on valmistauduttava Mässyn Yöhön! Siihen on enää vähän reilut 9 tuntia aikaa. Laukkasin kauppaan tänään ja olihan yllätys kun siellä EI ollut kauhea ryysis. Oltiin ihan varmoja miehen kanssa, että sinne muuten jumitumme. Muttei liikenne ollut raskasta. Tai sitten kaikki oli menossa eri suuntaan kuin me.
Miksiköhän muuten kaikki skitsoaa kauheasti juhannuksesta ja muista 'pakollisista' juhlapäivistä? 'Mitäs tehdään juhannuksena, minnes mennään?', semmoista murehtii vähän joka toinen. Ihanko oikeasti on PAKKO 'mennä' jonnekin kun MUUTKIN menee? Juuri silloin kun tiet on täynnä populaa ja sääkään ei helli. Mutta kai se on sitten pakollista. Tai muuten on 'outo'.
Itse en ole enää aikoihin jaksanut innostua oikein noista pakollisista (?) kuvioista. Vappu on kiva juhla työväenaatteen vuoksi, mutta kun sitä ei enää oikein kukaan muista! :( Siitä on tullut sellaista ördaamista ja ihan vaan 'pelkkää' juhlimista ilman aatteita! Ja ihan sama on juhannuksen kanssa, useimmille sekin on syy juoda pää täyteen.
Jostain syystä ahdistun aivan tolkuttomasti jos mun pitäisi lähteä ajamaan jonnekin ihme paikkaan kauheassa ruuhkassa. Kerran olimme miehen kanssa menossa mun kotoseudulle niin, että joku rekkajono hidasti kulun tosi etanavauhdiksi ja olin kyllä hätää kärsimässä! Ei ole kiva kun on muutenkin pitkä matka, niin vielä sitten jumittaa jossain jonossa. En haluaisi oikein mitään juhlia niin, että sitä edeltäisi tuommoinen autosuma. Voisi juhlamieli mennä..
Hassua muuten autoillessa, kun ajamme miehen kaarassa niin joskus yritän automaattisesti pistää syöksyvyön kiinni hänen lukkoonsa. :) Kun olen niin tottunut oman romurautani systeemiin, ettei se kuskinpuoleinen vyölukko toimi. Mies oikein tänäänkin sanoi, että mitäs hamuilet, kun oli käteni jo tunkemassa vyötä hänen lukkoonsa. :)
Mies tekee huomion!
Tänään muuten mies sanoi, että ei ole eka kerta kun äitini läheisyys [siis maantieteellinen läheisyys, silloin kun olemme siellä hänen seuduillaan käymässä] saa minut ostamaan ihan hölmön kokoisia, liian suuria vaatteita! Viimeksi siellä ollessanihan pistin rahat semmoisiin numeron 42 shortseihin. Mies vaan muistutti mieleen, että viime kesänä tein ihan saman tempun, ostin jotkut sitä kokonumeroa olevat HOUSUT.. kun siis oltiin siellä Muorin läheisyydessä. Ilmeisesti hän saa mut skitsahtamaan totaalisesti mitä tulee vartaloon ja kokoon.
Muori valitti viimeksi nähdessämme, että olen muka liian laiha! [Uskomatonta tuubaa, koska EN TODELLAKAAN ole liian laiha!! En!! Olen normaali, ihan oikeasti.] Ei ole 'naisellisuutta' ollenkaan. Naisellisuus = isot tissit. Tämä tissiasia on inhottava!! Kerran eräs mies antoi mulle loistavan neuvon, että kuinka saavuttaa D-kuppi: 'söisit enemmän!' Jotkut ihmiset ei käsitä että sitä voi syödä kuin teuraaksi menevä sika, mutta silti ei tisut kasva! Peppu sen sijaan voi levetä! :)
Yhdelle ystävälleni tuli niin paha rintakompleksi, että hän alkoi suunnitella SILIKONEJA! Siis ihan 'tavallinen' nainen, ei mikään isorikas, ajatteli pistää säästönsä silikoniin, kun ei rintavarustus ollut kyllin uhkea B-kuppisena!! Yritin tosi hienotunteisesti sanoa, että hänellä on kaunis vartalo ja mitään ei ole liikaa tai liian vähän, mutta kyllä se vain häntä vaivasi, rintojen koko siis. Hän ei kuitenkaan hankkinut niitä silikoneja, leikkausten hinnat hirvittivät liikaa. ONNEKSI.
Toisaalta suuririntainen nuori tyttö voi kuulla kummaa vinoilua omistaan! 'Tissit kuin vanhalla mummolla' sanoi kerran yksi exäni sellaisesta tytöstä, jolla oli suuret rinnat. Ja kun ne olivat luonnolliset suuret rinnat, niin ei ne tietenkään ihan suoraan taivaisiin osoittaneet! Eli ei kelvannut. Muutenkin tuo exä oli vähän ihme tyyppi. Hänen parhaalla ystävällään oli huomattavan ylipainoinen tyttöystävä Satu ja eipä kyllä oltu varmaan yhtään sellaista iltaa yhdessä, ettei hän olisi jossain vaiheessa alkanut mulle kauhistella sitä, kuinka lihava tuo Satu oli ja kuinka hänen kaverinsa on sellaisen naisen kanssa. Joskus hän vielä hyräili sitä höhlää laulua 'Sopivasti lihava' jopa tämän Sadun kuuluvilla!! :( Ei siksi että tuo Satu olisi kauheasti piitannut, hän oli aika kipakka luonne ja pystyi kyllä pitämään aika hyvin puolensa.
Pian pullaa mä punttaan..
Voi pullataikinaa varten on jo huoneenlämmössä pehmenemässä. Laskeskelin, että klo 20 mennessä pitäisi olla taikin [taiki = taikina hirviökielellä] valmiina ja nousemassa. Sitten pysyn aikataulussa, eli voin kello 00:00 AHTAA, tai siis pikemminkin herkkuilla kohtuudella, koska en enää oikein PYSTY mihinkään suursuorituksiin. :(
perjantai 17. huhtikuuta 2009
Kadonneet isät?
Katsoin Silminnäkijän dokkarin suomalaisista lihavista lapsista. Oli kaksi tyttöä, joiden äidit hyysäsivät lastensa painon ympärillä. Lapsia vietiin lääkäriin ja punnittiin ja mitattiin. Välillä äiskät juttelivat leperrellen lapsosille. Lääkäri oli laiha kuikelo, naamaltaan kuin kalvas lestadiolainen. Lastenlääkäri, mutta käytti jonkun kymmenvuotiaan kanssa sellaisia sanoja kuin 'ideaali' yms. Ihan kuin joku kymmenvuotias hallitsisi sivistyssanaston! Norsunluutornin Lääkäri Läski! Tulee ihan mieleen se kouluaikojen loru, 'lääkäri läski käski potilaan tulla si-säl-le!' :)
Minusta tuo ohjelma oli vähän kumma! Missä muuten olivat ISÄT näiden tyttöjen elämässä?? Äiskä vie tyttöä ratsastustunnille, äiskä vie lääkäriin. Äidin mielipiteitä ja näkemyksiä tytön painosta oikein roppakaupalla. Missä ovat isät, hohoi? Missä on isien panostus liikapainon vastaisessa taistelussa? Ei kai lapset neitseellisesti ole syntyneet. Kai se isä jossain on, mitä isä tekee lapsensa eteen?
Taitaa olla turha kysyä. Tiedän jo vastauksen. Joko isä on muuttanut pois kotoa ja on erottu. tai sitten isukki on 'periaatteessa' ihan mukana, kunhan vaan ei tarvitse jättää lentopalloharkkoja väliin sen takia, että pitäisi lasta kyyrätä lääkärille. Äidin auto kulkee tallille ja kouluun ja lääkäriin, isukin auto kulkee työpaikalle ja harrastuksiin.
Mun mielestä moni suomalainen lapsi kasvaa ilman isää. Itsekin kasvoin. Isukki oli meillä oikeastaan kuin 'vieras': Isukille ei saanut näyttää pahaa mieltään tai olla arkinen. Isukkia piti miellyttää, pinnistää iloisuutta. Että hän viihtyisi.
Alkoi ärsyttää tuossa ohjelmassa se, että lapsi viedään lääkäriin, lasta pohditaan. Lapsen liikapaino on kyllä aina vanhemmasta kiinni. Ei lapsella ole omaa rahaa, ei muuta kuin mitä vanhempi antaa! Lapsi syö siis sitä mitä vanhempi kotiin ostaa. Ja mitä viikkorahoillaan ostaa kodin ulkopuolella. Jos on paino-ongelma, niin ei muuta kuin viikkoraha pois. Koska se tulisi vaan kannetuksi pikaruokapaikkaan kuitenkin! Suurimmalla osalla lihavista lapsista on lihavat vanhemmat! Sitten kun ruoanlaitossa aletaan fuskata, tilaillaan kotiin pizzoja ja rampataan Mäkkärillä, niin onkos se ihme jos painoa tulee. Ei sitä yksi tunti uintia tai ratsastusta viikossa poista!
Mä olisin varmasti ollut liikapainoinen lapsi, jos en olisi luonnostaan sellainen että vieron esim. voita. Meillä kotona oli juuri sitä holtittomuutta, että Äetmuori söi milloin sattui, keskellä yötäkin vaikka. Tietty hän aina tarjosi mullekin, mutta itse sanoin ei, koska en tykännyt yöllä syömisestä lapsena. Jos minusta olisi tullut lihava lapsi, niin kyllä se olisi ollut Äetmuorin tekojen seurausta. Oli nimittäin edellytykset olemassa! Mutta onneksi mun lapsuudessa herkkuja ei ollut niin paljon kuin nyt on kauppoissa. Ja onneksi tosiaan mulla oli sellainen tietty oma maku. En ole oikeastaan koskaan ollut RUOAN perään niin kauheasti. Jos sitten lapsena söin herkkuja, niin en toisaalta syönyt ruokaa juurikaan. En ikinä santsannut ruokaa kotona. Se ei vaan ollut niin hyvää, että olisi muodostunut kiusaukseksi.
Siukuntyttö A. oli muuten vähän sellainen kuin toinen noista tytöistä ohjelmassa, eli kauheasti RUOAN perään! Hän kuulemma saattoi jo alaluokilla santsata kouluruokaakin kolme kertaa! Se on jotain mitä mä en itse koskaan olisi tehnyt. Mua itse asiassa sanottiin alaluokilla 'huonoksi syöjäksi' [outo juttu eikä totta mun mielestä!] ja ala-asteella opettaja otti oikein kotiin yhteyttä sen vuoksi, kun en MUKA syö! Omasta mielestäni söin ihan tarpeeksi eikä mulla ollut nälkä. Mutta opettajasta se oli liian vähän. -Siukuntyttö A. on 14, vuotta vanhempi kuin tuon ohjelman vanhempi tyttö. On hän paljon, paljon ylipainoisempi kuin kumpikaan noista tytöistä.
Minusta tuo ohjelma oli vähän kumma! Missä muuten olivat ISÄT näiden tyttöjen elämässä?? Äiskä vie tyttöä ratsastustunnille, äiskä vie lääkäriin. Äidin mielipiteitä ja näkemyksiä tytön painosta oikein roppakaupalla. Missä ovat isät, hohoi? Missä on isien panostus liikapainon vastaisessa taistelussa? Ei kai lapset neitseellisesti ole syntyneet. Kai se isä jossain on, mitä isä tekee lapsensa eteen?
Taitaa olla turha kysyä. Tiedän jo vastauksen. Joko isä on muuttanut pois kotoa ja on erottu. tai sitten isukki on 'periaatteessa' ihan mukana, kunhan vaan ei tarvitse jättää lentopalloharkkoja väliin sen takia, että pitäisi lasta kyyrätä lääkärille. Äidin auto kulkee tallille ja kouluun ja lääkäriin, isukin auto kulkee työpaikalle ja harrastuksiin.
Mun mielestä moni suomalainen lapsi kasvaa ilman isää. Itsekin kasvoin. Isukki oli meillä oikeastaan kuin 'vieras': Isukille ei saanut näyttää pahaa mieltään tai olla arkinen. Isukkia piti miellyttää, pinnistää iloisuutta. Että hän viihtyisi.
Alkoi ärsyttää tuossa ohjelmassa se, että lapsi viedään lääkäriin, lasta pohditaan. Lapsen liikapaino on kyllä aina vanhemmasta kiinni. Ei lapsella ole omaa rahaa, ei muuta kuin mitä vanhempi antaa! Lapsi syö siis sitä mitä vanhempi kotiin ostaa. Ja mitä viikkorahoillaan ostaa kodin ulkopuolella. Jos on paino-ongelma, niin ei muuta kuin viikkoraha pois. Koska se tulisi vaan kannetuksi pikaruokapaikkaan kuitenkin! Suurimmalla osalla lihavista lapsista on lihavat vanhemmat! Sitten kun ruoanlaitossa aletaan fuskata, tilaillaan kotiin pizzoja ja rampataan Mäkkärillä, niin onkos se ihme jos painoa tulee. Ei sitä yksi tunti uintia tai ratsastusta viikossa poista!
Mä olisin varmasti ollut liikapainoinen lapsi, jos en olisi luonnostaan sellainen että vieron esim. voita. Meillä kotona oli juuri sitä holtittomuutta, että Äetmuori söi milloin sattui, keskellä yötäkin vaikka. Tietty hän aina tarjosi mullekin, mutta itse sanoin ei, koska en tykännyt yöllä syömisestä lapsena. Jos minusta olisi tullut lihava lapsi, niin kyllä se olisi ollut Äetmuorin tekojen seurausta. Oli nimittäin edellytykset olemassa! Mutta onneksi mun lapsuudessa herkkuja ei ollut niin paljon kuin nyt on kauppoissa. Ja onneksi tosiaan mulla oli sellainen tietty oma maku. En ole oikeastaan koskaan ollut RUOAN perään niin kauheasti. Jos sitten lapsena söin herkkuja, niin en toisaalta syönyt ruokaa juurikaan. En ikinä santsannut ruokaa kotona. Se ei vaan ollut niin hyvää, että olisi muodostunut kiusaukseksi.
Siukuntyttö A. oli muuten vähän sellainen kuin toinen noista tytöistä ohjelmassa, eli kauheasti RUOAN perään! Hän kuulemma saattoi jo alaluokilla santsata kouluruokaakin kolme kertaa! Se on jotain mitä mä en itse koskaan olisi tehnyt. Mua itse asiassa sanottiin alaluokilla 'huonoksi syöjäksi' [outo juttu eikä totta mun mielestä!] ja ala-asteella opettaja otti oikein kotiin yhteyttä sen vuoksi, kun en MUKA syö! Omasta mielestäni söin ihan tarpeeksi eikä mulla ollut nälkä. Mutta opettajasta se oli liian vähän. -Siukuntyttö A. on 14, vuotta vanhempi kuin tuon ohjelman vanhempi tyttö. On hän paljon, paljon ylipainoisempi kuin kumpikaan noista tytöistä.
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
Piparkakun himo
Oulun suklaayhdistyskin on jo ennättänyt arvioida Fazerin uuden piparkakkusuklaan. Nyt jostakin syystä minulla tekee kovasti mieli kyseistä suklaatia, vaikka aluksi ajattelin etten edes maista. Fazerin erikoislevyissä on se huono piirre, että ne ovat niin s-kelin suuria. Mikä kumma siinä on, että pitää olla tiiliskiven verran suklaata? Sekö sen juhlavaksi tekee? Makukin voi olla ihan hyvä, mutta levyn suuri koko pilaa KAIKEN. Jättimäisiä bulkkipalasia, liian paksuja suuhun.. En siis tiedä onko tuo Fazun uusin piparisuklaa tällainen, mutta kaupassa vilkaisun perusteella näyttäisi olevan.. Se perinteinen Joulusuklaa-levy taitaa olla samaa kastia. Palaset paksuja kuin maailma.
Taas lasketaan päiviä: 10 kokonaista vuorokautta.. MÄSSYYN!!!! Ainakin seuraavan MÄSSYn leivonta on selvä: Baileyskakkua, koska mies pitää siitä tosi paljon eikä ole nyt vähään aikaan saanut. Mies oikein sillä lailla vihjaisi.. söi sitä mangokakkua ja sanoi, että onhan tämäkin ihan hyvää, mutta se Baileys.. :) Täytyy siis varmaankin tehdä hänelle mieliksi. On se niin hullua: Baileyskakkua ei edes tarvitsisi tehdä mihinkään minivuokaan, vaan se menee kyllä kaikki vaikka tekisin isonkin kakun. Kahteen pekkaan!
Sain juuri eilen tietää Iloleipureilla olevan 15 cm:n halkaisijan irtopohjavuoasta. Iloleipurien tuotteita myyvät muun muassa Prismat. Innostuin valtavasti ja nyt en malta pysyä paikoillani, heti pitäisi päästä Prismeliin ostamaan. Kaikkea sitä oppii kun lukee leivontablogeja ja niiden kommenttiosastoja. Vuoka kulkee virallisesti lasten vuoan nimellä, mutta kaipa siitä aikuinenkin voi herkun itselleen väkästää.
Kontrollia
Nyt on jo 3. päivä ilman aamupalaa. Yleensä teen niin, että 2 päivää MÄSSYn jälkeen olen ilman aamaria. Nyt olen jaksanut olla 3, hyvä minä. Aamupalattomuus on rangaistus MÄSSYstä, rangaistus ja hinta! Sitten aina se viimeinen lauantai ennen MÄSSYä ollaan kokonaan syömättä, täyspaastoten. Sekin on hinta MÄSSYstä. Jos en luovu aamareista ja ole syömättä silloin lauantaina, niin sitten minulla ei myöskään ole oikeutta herkutella.
En suosittele omia syömissysteemejäni kenellekään, mutta toisaalta jotain kohtuutta peräänkuuluttaisin kyllä. Olin tässä kylällä maanantaina ja ihan järkytyin kun näin muutaman lapsen kaupassa, kuinka lihavia lapset nykyisin ovat. Pitävätkö vanhemmat heille joka päivä karkkipäivää? Se ei ole lasten syy, vaan vanhempien. Ihmettelen vanhempia, että haluavatko he kenties lapsista tulevan koulukiusattuja painon vuoksi?
Nykyisin suklaalevyt ja kaikki ovat valtavan isoja. Oli sellainenkin aika kun 100 gramman levy oli se, mitä oli. Nyt taitaa 200 grammaa olla normaali koko. Jotenkin järkkyä nähdä jonkun tosi painavan vekaran purevan sellaista levyä kuin näkkileipää. Minä en edes tajua noiden jättilevyjen ideaa. Tuntuu ihan turhalta ostaa sellainen, koska makuun kuin makuun kyllästyy kuitenkin ja xxx grammaa samanmakuista suklaata alkaa tympiä takuuvarmasti.
Vinkki Fazerille ja muille suklaafirmoille: ettekö voisi tehdä esim. 200 gramman levyä, jossa olisi vaikkapa neljää eri makua samassa levyssä? Pari riviä keksisuklaata, pari riviä omarsuklaata, jne. Mutta taitaa mennä liian vaikeaksi? Eletään vaan niin kuin ennenkin, miksipä mitään muuttamaan.
Taas lasketaan päiviä: 10 kokonaista vuorokautta.. MÄSSYYN!!!! Ainakin seuraavan MÄSSYn leivonta on selvä: Baileyskakkua, koska mies pitää siitä tosi paljon eikä ole nyt vähään aikaan saanut. Mies oikein sillä lailla vihjaisi.. söi sitä mangokakkua ja sanoi, että onhan tämäkin ihan hyvää, mutta se Baileys.. :) Täytyy siis varmaankin tehdä hänelle mieliksi. On se niin hullua: Baileyskakkua ei edes tarvitsisi tehdä mihinkään minivuokaan, vaan se menee kyllä kaikki vaikka tekisin isonkin kakun. Kahteen pekkaan!
Sain juuri eilen tietää Iloleipureilla olevan 15 cm:n halkaisijan irtopohjavuoasta. Iloleipurien tuotteita myyvät muun muassa Prismat. Innostuin valtavasti ja nyt en malta pysyä paikoillani, heti pitäisi päästä Prismeliin ostamaan. Kaikkea sitä oppii kun lukee leivontablogeja ja niiden kommenttiosastoja. Vuoka kulkee virallisesti lasten vuoan nimellä, mutta kaipa siitä aikuinenkin voi herkun itselleen väkästää.
Kontrollia
Nyt on jo 3. päivä ilman aamupalaa. Yleensä teen niin, että 2 päivää MÄSSYn jälkeen olen ilman aamaria. Nyt olen jaksanut olla 3, hyvä minä. Aamupalattomuus on rangaistus MÄSSYstä, rangaistus ja hinta! Sitten aina se viimeinen lauantai ennen MÄSSYä ollaan kokonaan syömättä, täyspaastoten. Sekin on hinta MÄSSYstä. Jos en luovu aamareista ja ole syömättä silloin lauantaina, niin sitten minulla ei myöskään ole oikeutta herkutella.
En suosittele omia syömissysteemejäni kenellekään, mutta toisaalta jotain kohtuutta peräänkuuluttaisin kyllä. Olin tässä kylällä maanantaina ja ihan järkytyin kun näin muutaman lapsen kaupassa, kuinka lihavia lapset nykyisin ovat. Pitävätkö vanhemmat heille joka päivä karkkipäivää? Se ei ole lasten syy, vaan vanhempien. Ihmettelen vanhempia, että haluavatko he kenties lapsista tulevan koulukiusattuja painon vuoksi?
Nykyisin suklaalevyt ja kaikki ovat valtavan isoja. Oli sellainenkin aika kun 100 gramman levy oli se, mitä oli. Nyt taitaa 200 grammaa olla normaali koko. Jotenkin järkkyä nähdä jonkun tosi painavan vekaran purevan sellaista levyä kuin näkkileipää. Minä en edes tajua noiden jättilevyjen ideaa. Tuntuu ihan turhalta ostaa sellainen, koska makuun kuin makuun kyllästyy kuitenkin ja xxx grammaa samanmakuista suklaata alkaa tympiä takuuvarmasti.
Vinkki Fazerille ja muille suklaafirmoille: ettekö voisi tehdä esim. 200 gramman levyä, jossa olisi vaikkapa neljää eri makua samassa levyssä? Pari riviä keksisuklaata, pari riviä omarsuklaata, jne. Mutta taitaa mennä liian vaikeaksi? Eletään vaan niin kuin ennenkin, miksipä mitään muuttamaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)