Näytetään tekstit, joissa on tunniste nalkutus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nalkutus. Näytä kaikki tekstit

torstai 22. lokakuuta 2009

Siivoten

Olen räyhännyt koko päivän taas imurin ja mopin kanssa. Olin siitä kireänä, joten motkotin miehelle, kun oli muutaman minuutin myöhässä ruoalta. Sitten tietysti tuli paha mieli mulle, kun taas menin nalkkuamaan. Suklis onkin aika Nalkku-Akka. :( Lisäksi se miehen myöhästyminen johtui TIETYÖSTÄ, eli ei se edes ollut hänen vikansa! Silti: nalkkuti-nalkun-nalkun-naa..

Kai mua on taas vähän ärsyttänyt sekin, kun kaikki täällä kotona kaatuu mun niskaan! KAIKKI. Tiedän, että kun olen työtön lortti, niin kotityöt kuuluu mulle ehdottomasti, se on oikeudenmukaista, mutta tarkoittaako se oikeasti sitä, ettei miehen tarvitse tehdä MITÄÄN! Mä saan muistuttaa häntä hänen suunnitelmistaan. 'Oletko laittanut sen viikonlopuksi suunnittelemasi hirvipaistin pakkaseen..' jne. Siis se hirvipaisti tulee vain miehelle, ei mulle, en mä sellaista syö, on omat syömiskuviot Sukliksella.. Jos en sano siitä, niin se paisti jää laittamatta pakkaseen --> menee pilalle --> mies murjottaa. -Niin, siis kaikkea tuollaista saan muistutella. Joskus toivoisin, että mies tekisi oma-alotteisesti jotain kotona. :( Vaikka siivoaisi jääkaapin. Mutta ei. Kyllä hän saattaa esim. viedä roskat, mutta mun täytyy pyytää sitä, ihan kuin ei hän huomaisi sitä, että roskis tursuaa! Kaikki tuollainen on ärsyttävää. Kun en toisaalta voi uskoa, että joku voisi rehellisesti olla huomaamatta noita asioita. Joskus saan pyytää monta kertaa.. ja hän sanoo aina 'ihan kohta' ja sitten päädyn tekemään kyseisen homman itse ja olen tuplasti kiukkuinen.

Kerran sairastuin [tuli kuume + flunssa] kesken siivouksen. Olin saanut n. 1/2 kotia siivottua. Ja mies ei edes silloin voinut tehdä sitä loppuun, vaan niille sijoilleen jäi imuri ja moppi! :( Se oikeasti suututti mua silloin.

No kai mä tästäKIN saan taas itseäni syyttää. Voisinhan minäkin kai periaatteessa ottaa rennosti ja lakata siistimästä jne. Mutta miten kävisi sitten viihtyisyyden? Ei sellaisessa kodissa ole mun mielestä ainakaan kiva olla, jossa pölylampaat laiduntaa ja lattiasta saa sukkansa mustiksi.

Joskus sellainen tarmottomuus ärsyttää mua! Siis se kuinka jotkut ihmiset ovat niin vetämättömiä. Ei suunnilleen peppua saa irti penkistä, ei sitten millään. Kaiken huippu ovat tosiaan nuo jotkut teinit/lapset nykyisin! Kun pitää perheen oman koiran ulkoiluttamisesta maksaa! Varsinkin kun koira on useimmiten otettu juuri LASTEN vaatimuksesta..! Kyllä siinä on jo laiskuus huipussaan!

Kyllä joskus nautinkin kotihommista, kyse ei ole siitä.. Mutta kun ihan kaikki, kaikki, on mun harteilla ja tässä on talolla jonkin verran kokoa jne.. niin ei se aina ole helppoa.

Ovela Suklis!

Ha-haa, puhuin tänään Muorin kanssa puhelimessa! Selvisin siitä nopeasti, kun sanoin että olinkin juuri laittamassa ruokaa, eli pitää mennä! :)

2 kokonaista vuorokautta enää - -

- - herkkuiluihin! :) Vielä hiukan horjun sen kanssa, että mitäs tässä leipoisi. Se Nykin juustokakku tuntuu kuitenkin aika todennäköiseltä. Tietysti pelkään, että jos se onkin pettymys! Ja pitäisikö sittenkin tehdä jotain tuttua ja turvallista..

maanantai 13. huhtikuuta 2009

Nalkuttava naaras?

Tuo ulkonäkö-meemi, johon minäkin osallistuin on pistänyt minut mietteliääksi. Olen lukenut vastauksia monista blogeista ja näyttääkin olevan aika tavallista, että ihmiset ei käy suihkussa kuin joka 2. tai 3. päivä. Itse menen joka ilta. Nyt vaan pohdin, että olenko ollut turhasta nalkuttava akka, kun olen miehelle joskus naputtanut hänen suihkulaiminlyönneistä? Mies saattaa nimittäin käydä vain joka 3. päivä. :( Mun nalkkuamisella suihkuttelut on muuttuneet vähän useammin toistuviksi kyllä.. mutta nyt mietin olenko nalkunnut AIHEETTA, jos kerran se on niin yleistä jättää suihku väliin.

Hammaspeikon pelko päättyy!

Mutta yhden jutun suhteen olen alkanut tulla epäileväksi! Ja se on hampaiden harjaus. Itse harjaan joka päivä, iltaisin ennen nukkumaan menoa. Mutta tiedän ihmisiä, jotka saattaa sen jättää pariksikin päiväksi tekemättä [mies esim.] - eikä heillä SILTI ole yhtään reikää! Syövät karkkia, juovat limua, ei vaan tule reikiä. Itselleni taas on tullut kyllä aika paljonkin poskihampaisiin niitä, vaikka nuorena harjasin hampaat 2 x päivässä. Ja nyt on se hassu juttu: tuntuu kuin itselle ei olisi tullut reikiä sen jälkeen kun harvensin hampipesun kertaan päivässä! Nykyisin ajattelen että ihmisten hammasluussa on oikeasti paljon eroa. Alttius reikiintymiseen ja muihin hammastauteihin voi toisella olla suurempi kuin toisella. Lapsena aina kouluhammaslääkärissä syyllistettiin aika rajusti meitä pikku potilaita, jos oli reikiä! Yksi hammaslääkäri saattoi jopa huutaa siitä! Ja sitten me oltiin onnettomia ja podettiin syyllisyyttä, kun taas joku ihan yhtä paljon karkkia syövä ja harvemmin hampaat harjaava sai kiitosta ... -niin MISTÄ? Siitä, että oli sattunut syntymään perheeseen jossa hammasluu on kovaa, eikä reikiintymiseen ole sellaista taipumusta!

En usko että enää kouluhammaslääkärissä on sellaista natsimeininkiä kuin mun nuoruudessa. En tiedä kummat oli pahempia, hammashoitsut vai hammaslääkärit. Ja sitten vielä se, että siihen aikaan ei mitään puudutuksia tarjoiltu.. ei siis ainakaan lapsille! Aikuisille saattoi olla eri juttu. Ja mullakin oli pari tosi syvää reikää poskihampaissa lapsena, jotka vaati aika pitkän porausajan. Muistan vieläkin kun oli otsa tuskanhiessä. Ei sille kukaan mitään tehnyt, se oli sitä aikaa, katsottiin että se piti kestää vaan. Nykyisin hammaslääkäri kysyy [se ei ikinä lakkaa hämmästyttämästä mua!] puudutetaanko, jos vaan on porausta tiedossa!

Niin olin itse kaksikymppinen kun mua ensimmäisen kerran puudutettiin hammaslääkärissä. Ja nyt kun katsoo esim. Siukun perhettä, miten lapset säästetään kaikelta kivulta. Esim. Siukun poika ei pidä hammaslääkäristä ja kun hänelle piti tehdä siellä jotain, niin Siukku menikin yksityiselle puolelle, jossa sai pojalle NUKUTUKSEN.. ihan vain siksi, kun T. ei pidä hammaslääkäreistä. Ei muuta syytä! Se tuli tosi kalliiksi, se T:n hoito yksityisellä, mutta he maksoivat. Meillä ei kyllä Äetmuori ja Isukki olisi ikinä suostuneet laittamaan meitä lapsia yksityiseen!

Siukku hommasi siskontyttö A:lle hammasraudat yksityisellä puolella. Oli pakko ottaa yksityisellä, koska julkinen korvaa vaan nuo terveydellisistä syistä raudotetut. Siukuntyttö A:lla se oli esteettistä oiontaa. En ole ihan varma oliko se 'tarpeellista', mun nähdäkseni ne hampaat oli ihan suorassa, mutta Suomeen on viime aikoina rantautunut tämä Amerikan tapa raudoittaa kaikki lapset. USAssahan se kuuluu oikeasti asiaan, vuosi-pari raudoissa yleensä esiteini-iässä. Siukku on siinä suhteessa kuin Muori, että haluaa tyttönsä olevan kaunis ja on valmis maksamaan siitä. Mutta onnettomuudeksi vaan se ei paljon auta, vaikka olisi mimmoiset helmihampaat, jos on niin reilusti liikapainoa. :(

En aina ymmärrä Siukkua siinä suhteessa. Hän käyttää monta tonnia A:n hammasoiontaan, ostaa uusimmat muotivaatteet ja pleikkarit, mutta sitten tuon painon suhteen hän on mielestäni syyllinen A:n lihomiseen. Hän ei juuri enää laita ruokaa, tilaavat pizzaa vaan kaikki päivät. A. saattaa käydä hampurilaispaikassa ihan välipalalla tai iltapalalla, siis sen lisäksi että sitten kotona syödään rasvaista ja energiapitoista. Minusta Siukku tavallaan sabotoi A:n nuoruuden. Ei varmaan ole helppoa olla yksi koulunsa lihavimmista tytöistä tuossa iässä [14 v.]. Sitä paitsi mulla on teoria lihavista tytöistä: päätyvät helpommin sellaisiksi yhden illan seksileluiksi miehille/pojille, päätyvät liian usein suhteissaan miesten kynnysmatoiksi. Kun pitää yrittää aina 'ostaa' sitä hyväksyntää ja on ainainen epävarmuus omasta vartalosta.

Mutta se hampaista! Niin se on, että Zuk-Zuk-Zuklis alkaa olla vapaa hammaspeikon pelosta! Kyllä se niin on, että hammasluut ovat erilaisia, yhdellä se on kestävämpää ja toisella vähemmän kestävää. Yksilöllistä!

Mässypäivä nro 2.

Kaikkea olen syönyt jo näin aamusta. Mars-pääsiäismunat on olleet yllättävän hyviä. Se on ihan periaatteessa samaa suklaata kuin suklaapatukassa, mutta vain munan muodossa. Ja hyvää on! Yllätysmunia on jäljellä enää yksi, sellainen Nalle Puh-muna! Syön sen tänään. Tavallaan harmittaa, kun yllärimunia olikin nyt niin vähän.

tiistai 21. lokakuuta 2008

Nalkku, ratku

Eilen olin yleisesti ottaen hirviö. Suklaan voi siitä edestä unohtaa, sanotaan reilusti hirviöksi vaan. Eli siis nalkutin ja ratkutin miehelle. Syy nalkkuna ja ratkuna oloon oli osittain PMS. Minusta tulee aina totaalisen kaamea godzilla kun on se aika kuusta. Ja sitten ärsytti muutenkin jokunen juttu. Meillä joskus miehen kanssa hiertää kotityöt ja niiden jakaminen. Muuten olemme kyllä ihan OK-onnellisia.

Meillä minä teen KAIKEN kotityön. Mies lähinnä saattaa vaihtaa lampun tai viedä roskapussin silloin tällöin. Mutta ruoanlaitto, pyykinpesu, siivous - ne ovat minun heiniäni. Hyväksyn sen kun itse kerran olen täällä kotona, mutta minua harmittaa se kun mies pinnaa jopa ulkotöistä. Hän se kuitenkin oli joka vaatimalla vaati omakotitaloon asumaan. Sitten joskus ärsyynnyn, jos mies jotain sotkee eikä oikein korjaa jälkiään. Kun muutenkin tuntuu kuin olisi elämäni yhtä siivoamista, niin ei oikein mitään ylimääräistä siihen päälle haluaisi!

Eilen mies oli laittanut jotain riistalihaa jääkaapin alalokeroon. Ne muovipussit olivat vuotaneet - ällöä verta ja lihasnestettä lirui laatikon pohjalla. Minä sanoin, että se lokero pitää pestä. Mies ajatteli sitten suihkutella jotain hetivalmis-Tolua sinne pohjalle, pyyhkiä ja sillä selvä. Siitä oikeastaan hikeennyin. Kun onhan se selvä jos tuollaista kamaa (veri, lihasneste ym. bakteeripitoinen) joutuu lokeroon, niin se pitää pestä kunnolla ja mieluiten vielä pyyhkiä tolulla kaiken päälle ja huuhdella. Toinen ärsyttävä juttu: mies oli pilkkonut sitä riistalihaa ja jättänyt leikkuulaudan noin vaan siihen työtasolle, vaikka lapsikin tietää, että se on hyvä saada likoon heti! Grrr.. -Ovathan nämä ärsyttäviä asioita, mutta tuskin niin vimmoissani olisin ollut, jos ei olisi ollut tätä PMS-vaihetta päällä. Tuntuu kuin silloin ottaisin kaikki asiat niin iholleni.

Pandaa kaupat piukassa, hyllyillä hyllyy Fazer!

Eilinen kauppareissukin suututti. Kas, taas ovat nimittäin joulun "tutut suosikit" saapuneet kauppoihin. Oli S-Markettimme hyllyt täynnä Pandan juhlapöydän rasiaa (oli oikein kahta eri versiota tuosta huikeasta suursuosikista!) ja Fazerin konvehtirasioita myös oli riittämiin. Oi ihanuutta. Fazeriinaa, Geishaa, Da Capo-konvehtia. Kyllä se Fazer osaa. Nimittäin olla tylsä ja ennalta arvattava.

Se Panda tosiaan pisti raivon nousemaan: sitä nimittäin ei ollut vain suklaatiosastolla, vaan jostain hiton syystä myös hedelmäosastolla! Onhan se nyt p-keleen tärkeää, että asiakas ihan varmasti näkee, että Pandaa on. Ja voi kaapata mukaansa yhden tai vaikka useammankin kyseenalaisen herkkupalan.

Siis oikeasti! Armoa! Kauppojen väki hoi: yrittäkää edes olla luovia. Kun saisi vaikka sitä Marabouta hyllyyn (Aladdin, Paradis), niin sekin olisi parempi kuin tuo Pandan tyrkytys.

Kaupan väki varmaan miettii, että otetaan tänäkin vuonna Pandaa, kun sitä menee niin hyvin. Mutta meneekö sitä siksi, kun ihmiset oikeasti pitävät siitä, vai siksi, ettei monissa kaupoissa ole mitään muuta?

Itse sanoin eilen miehelle, että entäs jos oikeastaan kaikki Pandan rasiat ovatkin vain silmänlumetta. Pelkkää kulissia. Oikeasti onkin vain YKSI ja sama Pandan suklaarasia, joka sitten kiertää kodista kotiin avaamattomana. Helsinkiläinen perhe A vie sen appivanhemmilleen vieraillessaan kotiseudulla Joensuussa. Joensuulainen vanha pari vie sen kummilapsensa perheelle Tampereelle. Kummilapsen perhe vie sen tuliaisina kun menee katsomaan ystäväpariskunnan uutta asuntoa Jyväskylässä and so on. Lopulta rasia heitetään roskiin jossain Turussa ennen vappua.

Illan ohjelmavalintani

4D tekee todellisen kulttuuriteon. Kello 22 saamme Neloselta seurata 400-kiloisen naisen elämää. 29-vuotias obeesi on myös äiti, joka haluaisi tehdä muutakin kuin vain maata vuoteessa. Tämä täytyy katsoa.