Näytetään tekstit, joissa on tunniste hulluus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hulluus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Takapakkia

Eilen oli aika kauhea päivä. Olen nyt iloinnut aika paljon, kun olen tuntunut saavan syömiseen edes hiukan järkeä ja päivittäisiä kalorimääriä hiissattua edes vähän ylemmäs. Mutta eilen, eilen..!!!



Mulla on nyt pieni ongelma, pieni ja TYHMÄ, oikea todellinen Sukliksen ongelma siis. Ongelma, josta kukaan muu ei tekisi ongelmaa. No tässä se tulee! -Olin noin reilu vuosi sitten laivareissulla [24 h], miniristeilyllä, erään ystäväni ja hänen ystäviensä kanssa. Meillä oli ihan mukavaa. Nyt sitten tämä sama ystävä pyysi mua taas ja suostuin.



Meitä oli viimeksi hytissä 3. Nyt on 3 samaa kuin viimeksi [kaverini S, H. ja mä] ja sitten yksi neljäs. Nyt sitten koin paniikin, kun ystäväni ehdotti että mennään päivällä syömään yhdessä. Mulle se sopi, mutta sitten tämä 4. sanoi hoitavansa kaiken itse, varaavansa pöydän jostain ravintolasta ym.. Jotenkin aluksi oli kuitenkin idea se, että mietittäisiin + päätettäisiin se syömisasia yhdessä siellä laivalla.



Nyt mua huolestuttaa - nähtyäni sen 4. ihmisen kirjoittaman sähköpostin meille Facebookissa - että päädymme siihen laivan takuulla kalleimpaan gourmet-ravintolaan. :( Hän nimittäin sanoi olevansa vähän 'ravintolakriitikko' harrastuksekseen ja senhän yleensä tietää, että sellaiset ihmiset ei halua käydä tavallisissa ruokapaikoissa. :(



Jotenkin ahdistuin tuosta ihan mielettömästi. Olen katsonut sen gourmet-ruokalistan ja OIKEASTI, siihen syömiseen saa menemään aika pitkän pennin, varsinkin jos sitten on meininkinä ottaa alkuruoat, pääruoat, jälkiruoat, koko höskä ja viini tietysti myös. Mä tiedän ettei suurin osa ihmisistä TAJUA tätä huoltani, mutta sellaiset tajuavat, joilla oikeasti ei OLE rahaa. Ei yhtään! 0 euroa kuussa!



No niin siis stressaannuin ja kun stressaannun/ahdistun, niin silloin saatan reagoida syömällä. SÖIN eilen suunnilleen kaiken mitä kaapeista löytyi! Siis aivan uskomatonta. Söin lautasellisen korma-kanaa ja riisiä [pakastimesta], sämpylää, valmisruoan [yöks!] ja suklaata ynnä muuta. Sitten menin nukkumaan ja kun heräsin niin oli suu ja nielu .. OKSENNUSTA... aika täynnä. :( Se oli aika kauheaa, koska jouduin yskiskelemään saadakseni ilmatiet auki ja hengittääkseni taas normaalisti. Nyt mietin että entäs jos olisin kuollut siihen. :( Jos olisin oikeasti vaikka tukehtunut siihen ykään. Voi mikä loppu! :( Voi mikä hännätön häpeä! Olisi varmaan ollut miehelle 'kiva' selittää kaikille, että mihin se Suklis, terveenoloinen ihminen, tuosta vain kuoli.



Tavallaan mua kaduttaa se, että lähdin nyt tuohon laivareissu-hommaan mukaan. Juuri sen rahan menon vuoksi. Tämä 4. ihminen on meistä se, jolla on oikeasti iso palkka ja kokemukseni mukaan sellaiset ihmiset ei useinkaan tule ajatelleeksi, ettei kaikilla muilla ole samaa etua kuin heillä. Toisaalta en tahtoisi alkaa sekoilla siinä mitään, tyyliin ehdottaa jotain muuta kuin sitä gourmet-ravintolaa, koska en tahdo olla 'ilonpilaaja'. Tiedän sen merkitsevän aika paljon mun S-kaverille, että menisimme kaikki 4 yhdessä syömään.



Niin, mä muuten olen ainoa meistä jolla ei ole töitä.



Tässä on yksi sellainen työttömyyden murhe, jota ei kai kovinkaan moni ihminen tule ajatelleeksi. Se eristää. Ei yksinkertaisesti ole varaa samoihin rientoihin kuin työssäkäyvillä. Sitten siitä ei tahdo puhua, koska ei halua estää toisia nauttimasta siitä, että heillä ON rahaa. Tai saada heille syyllistä oloa.



Mä en muutenkaan taida oikein olla gourmet-ihminen. En nauti yhtään siitä, että ravintolassa tuodaan eteen joku 10 grammaan siivu veristä lihaa aseteltuna tähden muotoon ja se on sitten niin kauhean henkevää ja hienoa. En tiedä olisinko sellainen ihminen vaikka mulla olisi kaikki maailman raha - tuskinpa vaan.



Kummallisista asioista sitä saakin kunnon sätkyt aikaiseksi. No, tänään on kuitenkin ollut parempi päivä, olen paastonnut [rangaistus siitä eilisestä] ja olo on tasapainoisempi. Silti kuitenkin ajattelen, että tulevaisuutta koskien pitää varmaan jossain vaiheessa joskus avautua joko sille S-ystävälleni tai sitten laajemminkin ja olla rehellinen sen suhteen, että valitettavasti en voi ihan kaikessa elää samoin kuin he.



Tavallaan tietysti kurjaa jos ei edes kerran vuodessa olisi varaa tuollaiseen miniristeilyyn.



Poliittinen kommentaari



Onneksi en sentään ole leipäjonoissa. Kuuntelin eilen [yrjön maku suussa - se johtui sekä siitä aamuisesta syömisriehasta että poliitikkojen epärehellisyydestä] eduskunnan välikysymystä ja voi herranjumala niitä paksuja juttuja...! Vai että ei Suomessa tuloerot ole kasvaneet. No eihän ne, ei mitenkään. Yksi edustaja otti esiin senkin, että Björn 'Suurpääoma' Wahlroos maksaa enää n. 30% veroa, kun vielä joskus pari vuosikymmentä sitten maksoi yli 50%. Mutta mitäs tuosta. Oikeistolaistumisellahan ei ole mitään vaikutusta tähän. Ja kannattaa muuten katsoa KEITÄ B.W. tukee - keitä ehdokkaita siis + mistä puolueista - rahallisesti. Ja ketkä ovat vallankahvassa. Se joka maksaa saa omannäköistään politiikkaa.



Ja kun en tiedä tästäkään, että onko työllistämisen tukeminen [halvemman työvoiman takaaminen työnantajille] se Tapa tehdä uusia työpaikkoja. Koska mun silmiin näyttää siltä, että työnantajat käyttävät aika härskisti hyödykseen KAIKKI työelämään tehdyt joustot.. mutta EIVÄT niin, että palkkaisivat uusia, pysyviä ihmisiä! Esimerkiksi tuo työelämävalmennus mahdollistaa paikoin sen, että yritys saa ILMAISEKSI itselleen työntekijän, joka painaa 8 tuntia päivässä työttömyyskorvauksella. Ja sitten siitä ihmisestä pääsee viimeistään 3 kk:n kuluttua eroon. Ei se ihminen työllisty, mutta yrityksellä tulee hommat hoidettua ilmaiseksi. Näin tässä taas vähän aikaa sitten yhden tällaisen 'haetaan työelämävalmennettavaa'-ilmoituksen joka oli suorastaan käsittämätön röyhkeydessään. 8 h/päivä, ja työtehtäviä mun käsivartta pitempi lista. Ja sitten tietysti se 'emme palkkaa valmennettavaa jakson päätyttyä'. Työkkärit ovat kai yrittäneet valvoa tätä käytäntöä, mutta aina näitä väärinkäytöksiä silti ilmenee. Jotenkin siis EN usko, että työelämän joustot ainakaan automaattisesti toisivat niitä uusia pysyviä työpaikkoja, vaan luultavasti niitä käytetään niin, että firmat voivat parantaa tulostaan maksamatta työvoimakustannuksia. Sanoa sopii onko Suklis tässä kovinkaan väärässä!



Katainenkin paasasi siitä että yhteistä kakkua pitää kasvattaa. Ja että työ on parasta sosiaaliturvaa. Onhan se - mutta kun niitä töitä ei OLE! Ja työnantajan markkinat jylläävät. Eikö silloin ole aika härskiä antaa sellainen kuva, että ihmiset laiskuuttaan tai tyhmyyttään eivät vain VIITSI käydä töissä? Nykyisin työttöminä on niin paljon erilaisia ihmisiä aina peruskoulun keskeyttäneestä tohtorinhatulliseen, niin että jotenkin tuntuisi oudolta jos he kaikki olisivat vaan laiskoja ja t y h m i ä ... Tai ettei koko elämänsä ajan esim. levyseppähitsaajana olleella nelikymppisellä miehellä olisi työhaluja! Jos tulee kenkää irtisanomisten seurauksena, niin muuttuuko tuo ikänsä töitä painanut ihminen sillä sekunnilla laiskaksi, kun ei välttämättä saa uutta työpaikkaa? Yrityksethän ei mitenkään hingu 40+-ihmisiä palkkalistoilleen.



Urpilainen sai mut muuten melkein kyyneliin! :( Ei liikutuksesta vaan suuttumuksesta. Voi että! Tunnen myötätuntoa häntä kohtaan jne. jne., mutta ei hän osannut kylläkään pelata tätä tilannetta vasemmiston eduksi. Ei ollenkaan! Uskottavuus nollan luokkaa. :( Heinäluoma oli parempi. Muutenkin nyt tuntuu kuin vasemmisto olisi hampaaton. Siksi kai persut nousevat. Ei kai sille enää mitään voi, saavat ne sen vaalivoittonsa. Mutta seuraavissa vaaleissa sitten häviävät kun kansa näkee, ettei se Soinin Suomi ole yhtään nykyistä parempi!

perjantai 20. elokuuta 2010

Tämän maailman tytöt

Olen ollut viime päivät aika lamaantunut. Viimeisin 4D-dokumentti iski Suklista suoraan sydämeen ja väänsi vatsaa. Raivovanne pään ympärillä kiristyi sekin.

Tarkoitan nyt tätä "Seksituristin palveluksessa"-doksua. Inhottavat, sairaalloisen läskit amerikkalaiset dollarivalaat menevät Venezuelaan, jossa on 'girl friend experience'-hommaan erikoistunut hotelli. Mies saa valita itselleen tytön noin kymmenkunnasta nuoresta venezuelattaresta ja sitten tyttö muuttaa miehen huoneeseen. Seksiä on tietysti ja samalla tytsi toimii oppaana miehelle. Jos tyttö ei tyydytä miestä, niin hän voi vaihtaa tämän. Paikkaa pyöritti ällöttävä brittimies, kaikesta päätellen Leedsistä kotoisin, kun siitä niin vaahtosi. [Olisi vaan pysynyt siellä paratiisissaan, mutta piti sitten lähteä Etelä-Amerikkaan riistämään paikallisia.] Törkimyksen vaimo oli Venezuelasta.

Minua suututti ja itketti, tuntui kuin maailman uskomaton epäoikeudenmukaisuus olisi [taas kerran] hyökännyt telsusta suoraan naamalle! Kun niitä tyttöjä katsoi ja kuuli niitä tarinoita.. hammaslääketieteen opinnot keskeytyneet rahan puutteen vuoksi.. siskon kanssa yritetään hoitaa äitiä sairaalaan.. on pieni lapsi, jota pitää elättää.. Voin vain toivoa, että miehet edes antavat TIPPIÄ näille naisille ja reilusti!

Mutta tuskin he niin tekevät.

Asiakkaista yksi erityisesti oli kuvottava. Tytöt kutsuivatkin häntä keskenään Läski-Bobiksi. Joku hikinen urheilutoimittaja jostain USAn peräkylästä, varmaan 200-kiloinen ja viikset kuin mursulla. Voi jee. Sääliksi kävi niitä tyttöjä, jotka sen tyypin sänkyseurauksi joutui. Vaikka eipä kukaan tuon paikan 'asiakkaista' mikään prinssi hurmaava ollut. Muutenhan niillä olisi ollut ihan oikeat 'girlfriendit', eikä heidän olisi tarvinnut matkustaa ja maksaa siitä kokemuksesta!

Tuo Läski-Bobin ulkomuoto ei yksin ollut se pahin, vaan se miehen asenne. Doksun katsoneet tietävät mitä tarkoitan. :(

Yhdellä tytöllä oli asiakas, jonka sukuelimet olivat ihan syylien peitossa. Tytön esimiehen ainoa kommentti tilanteeseen oli, että käytät kai kondomia? Niin kuin se auttaisi, jos on koko alapää syylissä.. Hyi helvetti.

Mietin vaan.. Suomeen syntyvä tyttölapsi syntyy niin eri maailmaan ja eri todellisuuteen kuin nuo nuoret tytöt tuolla Latinalaisessa Amerikassa. En ole niitä ihmisiä, joiden mielestä nyt pitäisi kaikille Suomen tytöille sormi ojossa selittää, että olkaa KIITOLLISIA.. siitä että ette joudu tuommoiseen.. Mun mielestä hyvät olot kuuluisivat oikeastaan itsestäänselvyytenä jokaiselle maailman lapselle. Niistä ei pitäisi joutua tuntemaan kiitollisuutta.. vaikka ei se tietysti väärin ole tuntea niin. Olen ihan sekaisin!

Jotkut tietysti säälittelevät miehiä, jotka 'joutuvat' käyttämään maksullisia seksipalveluja. No, niille ei muuta oikein voi sanoa, kuin että kukaan ei JOUDU käyttämään näitä palveluja, koska seksi ei ole mikään ruokaan verrattavissa oleva välttämättömyys/ihmisoikeus.

Se Läski-Bob oli sellainen, että varmaan amerikkalainen 'rakkauden ammattilainen' olisi laskuttanut siltä extraa.. ;) MINÄ ainakin olisin!

Varmaan tyyppi saa aika paljon vihapostia, kun oli omalla naamallaan ja nimellään tuossa ohjelmassa. Ilmeisesti tässä maailmassa on vielä muakin sekopäisempiä ihmisiä!

Mistä tuli mieleen, että - -

Ikävöin lääkkeitäni

Harmittaa kun lääkkeiden lopettamisen jälkeen on taas tullut niitä pakkoajatuksia siitä, että olen L Ä S K I... [mielikuvissani olen ihan kuin se dokkarin Läski-Bob] ja että syön liikaa ja että mun ei pitäisi pitää herkkuiluja ym. ym. Samalla myös mietin pakonomaisesti ruokaa. Ihan hullua. Minusta on myös tullut entistä ihmisarempi.

En vaan osannut ajatella, että nämä tonttuilut alkaisivat TAAS.. Luulin olevani jo jotenkin järkevöitymässä tuon syömishomman kanssa, vaan ei. Ärsyttää jos taas pitäisi alkaa lääkkeet. Tarkoittaako se, ettei musta ole elämään ilman niitä? Olin niin varma siitä, että tämä kerta, tämä lopetus, olisi nyt erilainen.

14 kokonaista vuorokautta..

herkkuiluun! Hulluuteni on taas siinä pisteessä, että nyt sitten harvennetaan jo herkkuiluja. Sen verran pitkä aika on herkkiksiin, etten ole vielä mitään leivontaa miettinyt.

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Tilkkutäkki

Tässä mun syömishommelissa on yksi paha puoli: herkkuilen kuitenkin niin harvoin, että siinä välillä ehtii tulla monenlaisia löytöjä ja ajatuksia siitä, mitä seuraavassa herkkuilussa pitäisi kokeilla! Esimerkiksi Lidlissä myytävissä Schogetten-suklaalevyissä olen nyt huomannut olevan myös kookos- ja kreemitäytteiset vaihtoehdot. Niitä tietysti pitäisi kokeilla, mutta jos 'hyvin' käy, niin unohdan koko jutun ennen herkkuhetkeä! :( On niin paljon mielessä aina kaikkea.. ;)

Tämä on sellainen TILKKUTÄKKI-postaus, joten siirryn seuraavaan asiaan. Olen tässä vähän sovitellut vaatteita. Toinen juttu, jossa olen ihmeen unohtavainen joskus on vaatteet. Saatan tykätä jostakin mekosta tosi paljon, mutta se vain 'unohtuu' vaatekomeron nurkkaan ja sitten taas ilahdun ja harmistun kun löydän sen ja tajuan, että tätä olisi voinut käyttää silloin ja tällöin ja tuossa ja tässä tilanteessa! Nyt sama juttu on ollut mulla yksien vaatteiden kanssa, jotka Äetmuori antoi mulle n. vuosi sitten. Muori sai ne alkujaan joltain tutultaan, joka ei raaskinut heittää kalliita vaatteita pois, kun oli lihonut niistä ulos. Tämä Muorin tuttu naapuri oli joskus bongannut mut Muorin luona ja sanoi, että se sun tyttäresihän on samaa kokoa kuin hän ennen, joten jos häntä sitten kiinnostaisi. Ja koska mä olen tällainen TYÖTÖN LORTTI ja siksi myös ikuinen köyhimys, niin sain ne vaatteet. :) Nyt juuri sovitin niitä tänä yönä.

Ne on ihan kivoja.. siinä on yksi pusero ja hame [kuuluvat yhteen, ikään kuin setti] ja sitten yksi kokomekko. Mutta en oikein tiedä.. :( Ne on vähän turhan rimssuisia ja koristeltuja (?) mun makuun.. Ne eivät siis tarkalleen ottaen ole ihan sellaisia, mitä itse valitsisin päälle. En tiedä pidänkö ne vai laitanko johonkin keräykseen.

Kolmas tilkkutäkin tilkku liittyy tosi kummaan juttuun, josta en pidä ja jonka en toivo toistuvan. Eilen ja toissapäivänä taisin oikeasti saada jonkinlaiset HARHANÄYT. En ole varma onko vika silmissäni - pitääkö siis mennä silmälekuriin, yöks - vai aivoissa, vai missä. Eilen olin näkevinäni n. 5-10 cm pitkän 'madon' tai tuhatjalkaisen vilistävän lattialla. Säikähdin, mutta tarkemmalla katsomalla siinä ei tietenkään ollut mitään!! Toissapäivänä olin näkevinäni n. rotan kokoisen elukan juosevan pitkin makuuhuoneen SEINÄÄ. Silloin melkein kiljaisin miehen paikalle, mutta onneksi n. sekunnin aikana tajusin, ettei se VOI olla rotta. :) Eikä siinä tietysti mitään ollut.

Koska olen muuten psyykkisesti ihan OK, niin nuo jutut huolestuttavat. Kumpikin tapahtui siivoamisen yhteydessä. Mietin olenko niin p-kassa fyysisessä kunnossa, että rasitus [=siivoaminen kuumalla säällä] saa mut heikoksi ja näkemään hulluja? Vielä kamalampi vaihtoehto on tosiaan se, että silmissä on jotain vikaa. :( Tai aivoissa. En tarkoita mielenterveysvikaa aivoissa, vaan jotain pahempaa, vaikka jotain kasvainta, tai aivoverisuonen pullistumaa.

En uskalla netistä katsoa, mitä tuollaiset 'näyt' saattavat tarkoittaa, terveysmielessä siis. Millaisiin sairauksiin ne yhdistetään. Pelkään, että jos onkin joku todella paha sairaus, josta nuo ovat oire. Mies sanoi - vähän vitsinä ja vähän vakavissaan - että ehkä sun ei olisi kannattanut lopettaa sitä lääkitystä. Haha, vitsi vitsi, koskaan aiemmin ei psyykelääkityksen lopettamisesta ole tullut mitään harhoja.

Täytyy miettiä pitäisikö mennä lääkärille. Ei kyllä huvittaisi yhtään.. Toisaalta se häpyhuulipatti leikataan nyt 2.8., pitäisikö samassa yhteydessä ottaa puheeksi tuo näkyjen näkeminen? Heh, ehkä 'pääsen' samaan syssyyn jollekin suljetulle osastolle sitten.. :(

Inhottaa melkein nähdä kirjoitettuna tuo harhanäky-sattumus. Koska lukijalle se tietysti vaikuttaa siltä, että nyt on Suklis täysin tärähtänyt ja hulluksi tullut. Mutta kun en ole! EN!

5 kokonaista vuorokautta herkkuiluun.. :)

Niin ja se Schogetten-kokeilu PITÄÄ muistaa seuraavassa herkkuilussa! Leivontakuviot alkaa olla aika selvät: sitä suklaakahvikakkua ja kaveriksi joku raikas marjainen juustokakku. Porkkanakaakkua tekisi mieli, mutta taidan jättää sen syksymmäksi.