Oli taas viikottainen velvollisuuspuhelu Äetmuorille! Inhoan itseäni aina kun ajattelen rumasti ihmisistä, mutta voi ihme hän osaa olla i k ä v y s t y t t ä v ä..! Muorin elämää hallitsee kaikenlainen terveyteen ja tauteihin liittyvien uutisten seuraaminen ja aika usein myös niiden väärinkäsittäminen.
Tänään aiheena oli influenssan vuoksi sairaalahoitoon joutuneet ['kun eivät ole viitsineet ottaa rokotetta!] ja tietysti possuflunssa.. ja sitten nuo muuttuneet D-vitamiinisuositukset. Minua tympii eniten se, että vaikka SANON Muorille ottavani 2 D-vitalla höystettyä kalkkipurutablettia päivässä, niin hän silti jankuttaa sitä 'asiaansa' eli D-vitamiinin merkitystä. Joskus tekisi mieli huutaa väliin, että OTAN sitä s-tanan D-vitskua, piste ja loppu! Vaan niin kuin aina päädyn myöntelemään laimeasti..
Oikeastaan on mielenkiintoista kuinka jotkut ihmiset suhtautuvat näihin terveyden ja hyvinvoinnin yms. laitosten suosituksiin. Jos esimerkiksi maanantaina tulee tieto, että jonkun vitamiinin tai aineen saantia on syytä lisätä, niin jotkut ovat siltä sekunnilta paniikissa ja säntäämässä apteekkiin sitä hakemaan. Ja pelkäävät suunnilleen kynsiään purren, että mitä nyt tapahtuu kun tätä ei ole aiemmin tiedetty! Sitten parin vuoden päästä tuo suositus voidaan kumota tai sitä voidaan muuttaa.. eivätkä ihmiset yhtään mieti tätäkään, vaan ei kun orjallisesti heti noudattamaan uutta suositusta.
Muoria myös ketuttavat sellaiset ihmiset kuin minä, jotka eivät ota esim. kausi-influenssarokotusta. En ole nähnyt siihen tarvetta, koska niin vähän liikun kuitenkaan tuolla 'maailmalla' kotini ulkopuolella. Ja jos sairastun, niin itsepä kipuni kärsin. Muoria varmaan harmittaa kun hän ei VOI vaatia multa jotain paperia, jossa todistaisin käyneeni piikillä.. ;) Minähän aina sanon, että joo, rokotettu on.. tätä voi tietysti halveksia ja sanoa, että miksi et vain sano ettet tahdo tai koe tarvetta? Juu, no, meidän Muorin kanssa se vain ei PÄDE. Hän ihan yksinkertaisesti kieltäytyy hyväksymästä omistaan poikkeavia toimintatapoja. Ja jankuttaa niin kauan, että saa tahtonsa läpi - tai uskoo saaneensa sen läpi. Tätä tosi tuhoisaa käytösmallia hän on noudattanut koko elämänsä ajan. Mä en ainakaan jaksa enkä viitsi alkaa 'kouluttaa' sellaista ihmistä paremmille tavoille. Hän on nyt saanut sen mitä on tilannut: kaksi aikuista tytärtä, joista kumpikin puhuu omista asioistaan hänelle todella vähän ja senkin valheellisesti. Nimittäin Siukkuni tekee sitä myös.. ;)
Äetmuorille ei riitä se, että sovitaan olevamme eri mieltä. Hän ei lepää ennen kuin käännyttää vastapelurin omalle kannalleen. Ja jos siihen ei suostu, niin saa ihan suoraan kuulla olevansa tyhmä ihminen. Kai se on hänen puoleltaan jotain ihan tajutonta kontrollin tarvetta - enpä tiedä..
Ärsyttävä vajaa tunti taas tosiaan tuli vietettyä, eipä siitä sen enempää.
Atkins-aika lähestyy loppuaan..
Periaatteessa vointini on ollut ihan OK, mutta ajoittain [esimerkiksi viime yönä ennen pesulle menoa] on iskenyt valtava lihasheikkous, voimattomuus vailla vertaa! Hyvä kun on jaksanut tukkansa pestä, käsissä ei vain tunnu olevan voimaa. Mutta tämä kaikki kuulunee asiaan ja joka tapauksessa olen ANSAINNUT sen, koska olen palvonut sokeria! Silti on ihan kiva sekin, jos pian pääsen normaaliin ruokavalioon ja erityisesti saan haukata hedelmää! :)
Olen kyllä erään kommentoijan kanssa samaa mieltä siitä, että liikunta tai urheilu on aika mahdotonta tällä ruokavaliolla ainakin MULLE. Kovin kevyttä on liikkumiseni ollut, mutta turvotus ainakin on laskenut kivasti.
Jatkossa aion olla hiilihydraattitietoisempi, vaikka en Atkinsin mukaan.
Tuossa eilen - vai toissapäivänäkö - tuli Kympin uutisissa taas sellainen dieettitiedotus, eli hiilihydraattien karsijoita vähän varoiteltiin. ;) Periaatteessa mä uskon niin, että terve ihminen selviää hetken aikaa poikkeavillakin ruokavalioilla ihan hyvin. Mutta kuukausikaupalla jos jatkaa, niin voihan sillä seurauksia olla. Mun mielestä hiilareita tärkeämpiä karsittavia olisi melkein huonot, pitkälle tuotetut sokerit. JOS siis jotain arkiravinnosta haluaa kitkeä..
Joku taisi jo luulla MÄSSYn olevan mun kohdalla historiaa. ;) Enpä vain taida uskoa niinkään käyvän! Varmasti niitä tulee pidettyä, mutta [toivottavasti] harvemmin ja maltillisemmin. Maltillisella tarkoitan sitä että en tahdo
1. yrjötä mässyssä - niin on käynyt kerran
2. 'sammua' mässyilyn jälkeen - näin on käynyt usein, tulee uni....
3. tuhlata kaikkia rahoja herkkuihin
Jotenkin siinä täytyisi säilyä aktiivisuus ja sellainen maltti, ettei tule kuvottavaa tai inhottavaa oloa. Kohtuuttomuudelta saattaisi suojata tosiaan se, kun arkena syö hedelmää yms. joka kuitenkin on 'makeaa' ja maistuu hyvältä..
En usko koskaan olevani sellainen ihminen, jolle herkuttelu = yksi korvapuusti. Se ei vaan ole.. MINUA. :) Joku tarvitsee enemmän namppia tullakseen nautinnolliseen tilaan, jollekin riittää vähemmän.
Pelkään paljon sitä, että jos nyt alan pitää ruokapäivää niin sitten taas joku päivä alan 'karsia turhia kaloreita'. :( Masentaa kun muistan, että näin kävi aiemminkin. :( Mulla on joku kumma taipumus toimia näin, kun ruoka-ruoka ei kuitenkaan muodosta mitään kiusausta, eikä mulle tule helposti nälän tunnettakaan. Niin sitä sitten luulee, että helpostihan voi karsaista aamupalan ja lounaan pois ja kuka muka tarvitsee iltapalaa.. Pian onkin taas ruokapäivis tyhjää täynnä! Toivotaan kuitenkin parasta.
Nyt jo tunnustan vähän 'lipsuneeni', eli EN olekaan kaikkina päivinä viitsinyt/jaksanut syödä 3 x päivässä! :( :( Mutta ainakin 2 ateriaa olen joka päivä syönyt ja onhan sekin todella hyvä. Ei vain aina huvita laittaa ruokaa ja mättää sitä kitaansa. Olen ajatellut, ettei se nyt näin atkinssilla haittaa [siis se, jos syökin vain 2 x päivässä eikä 3-4], kun kuitenkin ruoka on runsasenergistä ja vahvaa, lihaa ja munia ja kalaa. Voinhan sitten kun siirryn takaisin normaaliin pitää kiinni siitä säännöstä, että 3 x päivässä syön..!
Muori muuten puhelimessa ehti livauttaa ilkeän kommentin naapurimiehestä, joka kaikesta päätellen sairastaa BED:tä [eli siis ahmimishäiriötä]. On se kumma että jotkut ihmiset eivät oikeasti tajua, että syömishäiriö on mielen sairaus ihan siinä missä joku muukin. Masennuksesta aika moni on tietoinen - tosin Muori ei sitäkään tunnusta tai ymmärrä - mutta viimeistään BED:n kohdalla useimpien ymmärryskyky tilttaa. Mua melkein itketti kun kuulin Muorin kertovan sen miehen kujeista, koska oli ihan selvää että hän on S A I R A S joka tarvitsisi apua eikä pilkkaamista + tuomitsemista. Esimerkiksi se mies oli ostanut 2 kinkkua jouluksi ja yhden tammialesta. Syö aika pakonomaisesti, ei häntä kadullakaan näe ilman eväitä! Ja paino on sen mukainen, eli hän on näitä superlihavia.. :(
Samaistun aika hyvin myös ahmatteihin, vaikka oma syömishäiriöni sisältääkin piirteitä anoreksiasta ja bulimiasta. Mulle kuitenkin BED-ihmiset ovat sukulaissieluja.. tavallaan tuo naapuriston mies joka ahmi sitä kinkkua, hän on kuin minä.. mä ilman syöpöttelyt katkaisevia normaaleja/terveyshulluja kausia. :( Meitä erottaa se, että hänen sairautensa laatu on näkyvää - kropastaan näkee, että missä ongelma on - kun taas mä onnistun pitämään omat juttuni omana tietonani.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ä. Näytä kaikki tekstit
torstai 13. tammikuuta 2011
lauantai 11. syyskuuta 2010
Äiti tietää parhaiten!
Olin taas viikottaisessa puhelinpiinassa Äetmuorin kanssa. Olen alkanut ymmärtää miksi hänen jäljiltään ihmissuhteet ovat kuin joku viime sotien runneltu taistelukenttä: besserwissereistä ei oikein kukaan tykkää, eikä varsinkaan neuvoskelevista sellaisista.
Joskus lapsena surin sitä, että mun tutuista perheistä omani oli ainoa, jossa äiti ja isä ei eläneet yhdessä. Surin ja ihmettelin - nyt minusta olisi ollut tosi outoa, jos Isukin ja Äetmuorin liitto olisi kestänyt. Kyllä pitkäkestoinen ihmissuhde vaatii ihmiseltä jonkin verran hienotunteisuutta ja - en oikein tiedä miksi sitä sanoisi - ajattelua?
Muorin eräs naapuri on nyt hankkinut koiran ja siinä taas näkee hyvin kuinka hän toimii. Hän on alkanut oikein urakalla katsella telkkurista tulevia Isännän ja koiran käytöskoulu ym. ohjelmia.. ja sitten hän neuvoo naapuriaan kuinka koiran saisi kuriin paremmin. Puheista päätellen se naapurinnaisen koira ei edes ole mikään pahatapainen karvaturri, vaan suht normaali eläväinen.
Tämä vaan on niin taas tyypillistä Äetmuoria. Hänellä on joku kumma PAKKO neuvoa kaikkia ihmisiä, esiintyä joka asiassa kuin tietäisi paremmin. En tajua mistä se piirre oikein tulee. Hän ei ollenkaan käsitä sitä, että jotkut [monet!] kokevat sellaisen neuvomisen nokan pistämisenä toisen asioihin.
Ehkä juuri Äetmuorin takia itselläni on tosi korkea kynnys neuvoa ketään. Odotan mieluummin, että multa KYSYTÄÄN neuvoa, ennen kuin alan jaella niitä. Ja neuvoakin voi tietysti niin monella tavalla, voi ehdottaa, että 'ehkä kannattaisi kokeilla' - sävy tuollaisessa on niin toinen kuin 'ja nythän sinä typerys muuten teet näin'-neuvomisessa. Muori käskyttää ihmisiä ja ei hänelle riitä se, että toinen kuuntelee neuvot, koska ne eivät oikeastaan OLE neuvoja vaan KÄSKYJÄ, jotka on toteutettava. Jos et niin tee, niin Muori loukkaantuu ja lujaa.
Häneltä puuttuu melkein täysin kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja katsoa asioita toisen silmin. Siksi kai hän yllättyy aina niin kovin, jos joku ihminen ottaa etäisyyttä tai loukkaantuu hänen touhuistaan. Esim. tuossa koiratilanteessakaan hän ei mieti sitä, että hänen naapurinsa [oikeastaan ainoa Muorin hyväksi ystäväksi luettava nainen] näkee kotonaan myös niitä koirankasvatusohjelmia, on hänelläkin telkkuri! Joten hän voi ihan itse katsoa JOS kokee sen tarpeelliseksi.. Ja sitten Muori ei tule ajatelleeksi, että naiselle se koira saattaa olla tosi rakas kumppani ja siksi voi tuntua loukkaukselta, jos sitä kauheasti arvostellaan varsinkin ilman syytä.
Jotenkin on surullista nähdä oman äitinsä sähläävän ja ehkä tuhoavan harvat hyvät ihmissuhteensa. Välit lapsiinsa hän on jo onnistunut saamaan aika pinnallisiksi, kai me Siukun kanssa molemmat olemme todella valikoivia puheissamme.. :( Kun on tarpeeksi monta kertaa neuvottu, opetettu ja läksytetty kuin pahainen pikkuvekara, niin sitä oppii pitämään varansa.
6 kokonaista vuorokautta - -
- - ja Suklis käy sukliksentyöhön! :) Eli siis herkkuilemaan. Kaikenlaista suunnitelmaa on hamstrauksen suhteen.. pitäisi sitä Maraboun Cookies & Cream-suklaalevyä kokeilla, joten se pitäisi ensin OSTAA.. Olen tainnut vähän kyllästyä Pirkan pakastettuun tiramisu-jälkkäriin, joten sitä en otakaan seuraavaan mässäykseen. Kai syksyn tullessa sitä ei enää niin syty pakastetuista jutuista. ;)
Se mua kyllä häiritsee, kun ei mikään jäätelöfirma tee PIPARKAKKUJÄÄTELÖÄ! :( Minusta se kuulostaa ihanalta, mutta olen kai sitten yksin tässä himossa, kun ei semmoista tuotetta markkinoilla ole. Ainon Kanelikierre pääsi aikoinaan aika lähelle - ainakin siinä oli piparinmakua kanelin verran - mutta sitä ei kai enää tehdä. En ainakaan ole missään nähnyt.
Joskus lapsena surin sitä, että mun tutuista perheistä omani oli ainoa, jossa äiti ja isä ei eläneet yhdessä. Surin ja ihmettelin - nyt minusta olisi ollut tosi outoa, jos Isukin ja Äetmuorin liitto olisi kestänyt. Kyllä pitkäkestoinen ihmissuhde vaatii ihmiseltä jonkin verran hienotunteisuutta ja - en oikein tiedä miksi sitä sanoisi - ajattelua?
Muorin eräs naapuri on nyt hankkinut koiran ja siinä taas näkee hyvin kuinka hän toimii. Hän on alkanut oikein urakalla katsella telkkurista tulevia Isännän ja koiran käytöskoulu ym. ohjelmia.. ja sitten hän neuvoo naapuriaan kuinka koiran saisi kuriin paremmin. Puheista päätellen se naapurinnaisen koira ei edes ole mikään pahatapainen karvaturri, vaan suht normaali eläväinen.
Tämä vaan on niin taas tyypillistä Äetmuoria. Hänellä on joku kumma PAKKO neuvoa kaikkia ihmisiä, esiintyä joka asiassa kuin tietäisi paremmin. En tajua mistä se piirre oikein tulee. Hän ei ollenkaan käsitä sitä, että jotkut [monet!] kokevat sellaisen neuvomisen nokan pistämisenä toisen asioihin.
Ehkä juuri Äetmuorin takia itselläni on tosi korkea kynnys neuvoa ketään. Odotan mieluummin, että multa KYSYTÄÄN neuvoa, ennen kuin alan jaella niitä. Ja neuvoakin voi tietysti niin monella tavalla, voi ehdottaa, että 'ehkä kannattaisi kokeilla' - sävy tuollaisessa on niin toinen kuin 'ja nythän sinä typerys muuten teet näin'-neuvomisessa. Muori käskyttää ihmisiä ja ei hänelle riitä se, että toinen kuuntelee neuvot, koska ne eivät oikeastaan OLE neuvoja vaan KÄSKYJÄ, jotka on toteutettava. Jos et niin tee, niin Muori loukkaantuu ja lujaa.
Häneltä puuttuu melkein täysin kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja katsoa asioita toisen silmin. Siksi kai hän yllättyy aina niin kovin, jos joku ihminen ottaa etäisyyttä tai loukkaantuu hänen touhuistaan. Esim. tuossa koiratilanteessakaan hän ei mieti sitä, että hänen naapurinsa [oikeastaan ainoa Muorin hyväksi ystäväksi luettava nainen] näkee kotonaan myös niitä koirankasvatusohjelmia, on hänelläkin telkkuri! Joten hän voi ihan itse katsoa JOS kokee sen tarpeelliseksi.. Ja sitten Muori ei tule ajatelleeksi, että naiselle se koira saattaa olla tosi rakas kumppani ja siksi voi tuntua loukkaukselta, jos sitä kauheasti arvostellaan varsinkin ilman syytä.
Jotenkin on surullista nähdä oman äitinsä sähläävän ja ehkä tuhoavan harvat hyvät ihmissuhteensa. Välit lapsiinsa hän on jo onnistunut saamaan aika pinnallisiksi, kai me Siukun kanssa molemmat olemme todella valikoivia puheissamme.. :( Kun on tarpeeksi monta kertaa neuvottu, opetettu ja läksytetty kuin pahainen pikkuvekara, niin sitä oppii pitämään varansa.
6 kokonaista vuorokautta - -
- - ja Suklis käy sukliksentyöhön! :) Eli siis herkkuilemaan. Kaikenlaista suunnitelmaa on hamstrauksen suhteen.. pitäisi sitä Maraboun Cookies & Cream-suklaalevyä kokeilla, joten se pitäisi ensin OSTAA.. Olen tainnut vähän kyllästyä Pirkan pakastettuun tiramisu-jälkkäriin, joten sitä en otakaan seuraavaan mässäykseen. Kai syksyn tullessa sitä ei enää niin syty pakastetuista jutuista. ;)
Se mua kyllä häiritsee, kun ei mikään jäätelöfirma tee PIPARKAKKUJÄÄTELÖÄ! :( Minusta se kuulostaa ihanalta, mutta olen kai sitten yksin tässä himossa, kun ei semmoista tuotetta markkinoilla ole. Ainon Kanelikierre pääsi aikoinaan aika lähelle - ainakin siinä oli piparinmakua kanelin verran - mutta sitä ei kai enää tehdä. En ainakaan ole missään nähnyt.
torstai 1. heinäkuuta 2010
Lisää p-kaa niskaan puhelimessa!
Huh, juuri viime postauksessa ruikutin Äetmuorin kanssa olleesta keljusta puhelinpiinasta, mutta nyt seuraa LISÄÄ samaa sarjaa! -Nyt kuulemma onkin MUN syyni, kun Siukuntyttö A. pitää valkoiseksi värjättyä Mike Monroe-fledaa ja revittelee miten sattuu. No, miten se voisi olla mun syyni, kun näen A:ta kerran vuodessa, n0in 2-3 tunnin ajan ja aina hänen perheensä seurassa? -Sellaiseen ajatushyppäykseen kykeneekin vain Äetmuori! Mä kuulemma en sano tarpeeksi napakasti, että en hyväksy A:n tukkaa, että se on mielestäni ruma, ja että A:n elämäntavat + ystävät ovat huonoja.
Eli mun siis pitäisi kasvattaa siskoni lapset, kun hän ja hänen miehensä 'ovat niin kamalan kiireisiä töissä'. Jälleen sellainen ajatuksellinen gasellinloikka, joka sujuu VAIN Äetmuorilta. Mun pitäisi lisäksi tehdä tämä kasvatustyö netissä, online. Koska Siukku ei ennätä olla netissä ja blaa blaa blaa.
Olin loukkaantunut - en taaskaan näyttänyt sitä Muorille, vaan yritin rauhallisesti selittää jotain siitä, että on vanhempien vastuu, oikeus ja päätös kuinka lapsensa kasvattavat. Siukku + H. ovat antaneet A:lle rahat kampaamokäynteihin, joilla letti on värjätty ja käsitelty - joten heidän täytyy edes jollakin tasolla hyväksyä sellainen tyyli. Alaikäinen joka ei tienaa, kohtaa melkoisia vaikeuksia jos haluaa muuttaa ulkomuotoaan tukkaa värjäämällä tai meikkaamalla. Kaikki sellainen nimittäin kysyy rahaa - ja sitä taas saa vain vanhemmilta.
Muori oli kyllä ihan HULLU taas kerran tänään, en tajua mistä hän saa niitä fantastisia ideoitaan. Yksi oli sekin, että minä olen 'puhunut' A:lle jotenkin ja vaikuttanut siihen, että A. on mitä on! Siis excuse me, A:ta ja perhettä tavatessa olemme lähinnä puhuneet joukolla niitänäitä, mulla ei todellakaan ole niin läheiset välit Siukkuni perheeseen, että kokisin voivani sanoa Siukuntytölle yhtään mitään!
Muori ei tajua mitä on olla teini. Eikö ole hyvä, että teinillä on vaikka vain yksi aikuinen, johon olla yhteydessä vaikka sitten sähköpostilla, joku sellainen aikuinen, joka ei ole sodassa hänen kanssaan?
Katsoin kellosta kuinka kauan puhelu kesti: 50 minuuttia. Huh. Joudumme oikeasti maksamaan siitä, että Muori purkaa pahaa oloaan muhun. Kunpa hän voisi joskus haukkua mut lyhyemmässä ajassa. Varsinkin näin siivotessa tuntuu 50 minuuttia kovin pitkältä ajalta, sen kun voisi käyttää rakentavamminkin vaikkapa pesemällä vessan lattian.
Mies kommentoi jupakkaa: 'sun äitisi mielestä sulle saa ilmeisesti sanoa ihan mitä vaan.' Niinpä.
Olen niin monta, monta kertaa halunnut ehdottaa varovasti Muorille, että kävisi jossain psykiatrilla. Ihan vaikka vain mielenkiinnosta, kertomassa elämästään ja katsomassa miten käy. Mutta sitä en uskalla IKINÄ hänelle ehdottaa. Olen jo sanonutkin, että hänen mielestään psyykkarit ja lääkitykset ovat vain totaalisia häviäjiä varten. Hän ei tule ajatelleeksi, että totaaliseksi häviäjäksi [niin inhottava kuin tuo termi onkin] pääsee kyllä muutenkin kuin vain lääkkeitä käyttämällä.
Yksi kokonainen vuorokausi..! :)
Ja sitten muuten herkkuillaan! Leivontasuunnitelmat ovat ihan auki. Harkitsen kinuskikakkua kuitenkin. Se tulee aika helposti ja on hyvää. Mutta on toki muitakin herkullisia vaihtoehtoja. Mietin suklaajuustokakkua - mutta en ole varma.. -Onhan tässä vielä aikaa pohtia!
Siivous vaati aika paljon itsekuria tänään. Ulkona oli tosi kaunis päivä ja olisin vain halunnut paistatella auringossa. Vaan ei kun ei!
Päässä pyörivät jo mässyostokset, niitä perjantaina mä teen. :)
Eli mun siis pitäisi kasvattaa siskoni lapset, kun hän ja hänen miehensä 'ovat niin kamalan kiireisiä töissä'. Jälleen sellainen ajatuksellinen gasellinloikka, joka sujuu VAIN Äetmuorilta. Mun pitäisi lisäksi tehdä tämä kasvatustyö netissä, online. Koska Siukku ei ennätä olla netissä ja blaa blaa blaa.
Olin loukkaantunut - en taaskaan näyttänyt sitä Muorille, vaan yritin rauhallisesti selittää jotain siitä, että on vanhempien vastuu, oikeus ja päätös kuinka lapsensa kasvattavat. Siukku + H. ovat antaneet A:lle rahat kampaamokäynteihin, joilla letti on värjätty ja käsitelty - joten heidän täytyy edes jollakin tasolla hyväksyä sellainen tyyli. Alaikäinen joka ei tienaa, kohtaa melkoisia vaikeuksia jos haluaa muuttaa ulkomuotoaan tukkaa värjäämällä tai meikkaamalla. Kaikki sellainen nimittäin kysyy rahaa - ja sitä taas saa vain vanhemmilta.
Muori oli kyllä ihan HULLU taas kerran tänään, en tajua mistä hän saa niitä fantastisia ideoitaan. Yksi oli sekin, että minä olen 'puhunut' A:lle jotenkin ja vaikuttanut siihen, että A. on mitä on! Siis excuse me, A:ta ja perhettä tavatessa olemme lähinnä puhuneet joukolla niitänäitä, mulla ei todellakaan ole niin läheiset välit Siukkuni perheeseen, että kokisin voivani sanoa Siukuntytölle yhtään mitään!
Muori ei tajua mitä on olla teini. Eikö ole hyvä, että teinillä on vaikka vain yksi aikuinen, johon olla yhteydessä vaikka sitten sähköpostilla, joku sellainen aikuinen, joka ei ole sodassa hänen kanssaan?
Katsoin kellosta kuinka kauan puhelu kesti: 50 minuuttia. Huh. Joudumme oikeasti maksamaan siitä, että Muori purkaa pahaa oloaan muhun. Kunpa hän voisi joskus haukkua mut lyhyemmässä ajassa. Varsinkin näin siivotessa tuntuu 50 minuuttia kovin pitkältä ajalta, sen kun voisi käyttää rakentavamminkin vaikkapa pesemällä vessan lattian.
Mies kommentoi jupakkaa: 'sun äitisi mielestä sulle saa ilmeisesti sanoa ihan mitä vaan.' Niinpä.
Olen niin monta, monta kertaa halunnut ehdottaa varovasti Muorille, että kävisi jossain psykiatrilla. Ihan vaikka vain mielenkiinnosta, kertomassa elämästään ja katsomassa miten käy. Mutta sitä en uskalla IKINÄ hänelle ehdottaa. Olen jo sanonutkin, että hänen mielestään psyykkarit ja lääkitykset ovat vain totaalisia häviäjiä varten. Hän ei tule ajatelleeksi, että totaaliseksi häviäjäksi [niin inhottava kuin tuo termi onkin] pääsee kyllä muutenkin kuin vain lääkkeitä käyttämällä.
Yksi kokonainen vuorokausi..! :)
Ja sitten muuten herkkuillaan! Leivontasuunnitelmat ovat ihan auki. Harkitsen kinuskikakkua kuitenkin. Se tulee aika helposti ja on hyvää. Mutta on toki muitakin herkullisia vaihtoehtoja. Mietin suklaajuustokakkua - mutta en ole varma.. -Onhan tässä vielä aikaa pohtia!
Siivous vaati aika paljon itsekuria tänään. Ulkona oli tosi kaunis päivä ja olisin vain halunnut paistatella auringossa. Vaan ei kun ei!
Päässä pyörivät jo mässyostokset, niitä perjantaina mä teen. :)
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Syvällisesti (?)
Olin tänään hieronnassa! Se oli taas todella hyvä kokemus. Se hieroja on mahtava.. ja VIISAS ihminen! Puhuimme siitä kuinka tässä elämässä hyvin usein esim. syövät ja muut sairaudet tulevat sellaisille raivokkaille yms. ihmisille. Esimerkiksi Vaarini kuoli syöpään ja hän oli tosi, tosi vihainen.. aina.. Milloin politiikan takia [hän oli äärioikeistolainen, ikävä sanoa, tästä Äetmuori varmaan peri OMAT poliittiset asenteensa] ja sitten milloin jonkun muun jutun.
Ei muuten uskoisi hierojan olevan 5-kymppinen, hän ei kyllä näytä päivääkään kolmikymppistä vanhemmalta!! Oli taas sitä ihanaa new agehtavaa musiikkia ja tuoksua.. Hänkin [hekin] ovat muuten lapsettomia.
Mulle kävikin ajellessa pikku accident! Olin ajamassa romurautaani ulos tallista.. kun.. no, 'vähän' törmäsin siihen autotallin seinään! Sivupeili hiukkasen taittui, onneksi ei mennyt rikki! Mutta pari kertaa se kyllä räsähteli! Mietin kaksi kertaa viitsinkö puhua miehelle mitään, mutta enkös sitten lärpättänyt sen asian julki kun söimme ruokaa joskus 17 aikaan. :( Miestä huvitti, että kuinka sä VOIT ajaa sillä lailla, mutta mun mielestä se ei ole mikään ihme. Joskus se autotallin 'aukko' tuntuu niin pieneltä.. aina kun ajan ulos tallista! Sisäänajo on helpompaa. Onneksi varasin reilusti aikaa siihen matkaan hierojan luo, koska tuon auton kanssa oli taas sellaista tyypillistä säätämistä. :(
New age, uskonto noin ylipäätään..
Tuli mieleeni new agesta! Luin joku aika sitten nettilehdestä, että Imatran sukupuolta vaihtanut kirkkoherra on sitten eronnut! Siis kyseessä on mies, josta tuli nainen. Ja että massiivimäärä seurakuntalaisia oli eronnut.. He eivät kestäneet tätä ihmistä. Tuli vain mieleeni, että taas kerran oikein näkyy mitä on tämä kristinusko. KUNNIOITAN jokaisen uskoa, mutta joskus on vaikea sulattaa tätä kristinuskon ihmisten maailman ahtautta. Missä on se rakkaus, josta puhutaan?
Suklis tunnustaa jotain muutakin kamalaa. Nimittäin: tiedän että suurin osa ihan todella todella viisaistakin ihmisistä ylistää uutta testamenttia ja Jeesusta. He löytävät Jeesuksen sanomisista aina jotain 'ovelaa' ja hienoa. Mutta itsekin olen lukenut UT:a ja MUN mielestä .. [nyt tulee se kamala asia!] Jeesus ei ollut kovin kaksinen! :( Siinä mielessä hän oli, että hän puhui sosiaalisista asioista kuten itse ajattelen, eli tavallaan ajoi sellaista kommunismia. Anna ylimääräinen tarvitsevalle jne. Eikä opetuslapsosilla kai ollut juurikaan omaisuutta. Se oli aika puhdasmuotoista kommunismia. Mutta kaiken MUUN suhteen mun mielestä Jeesus oli aika kielteinen hahmo. Kauhean vihainen. Ja haukkui aina opetuslapsia. Miksi he halusivat sietää sitä? Ja sitten Jeesus ITSE tuomitsi muita ihmisiä, fariseuksia ainakin. [Katsokaas, Suklis muistaa hyvin rippikouluopit hehe!] Mistä Jeezus oikeastaan tiesi mitä he ajattelivat ja mitä he oli käyneet läpi??? Ei mistään!
Joskus mietin pappeja! Että uskovatko he O I K E A S T I siihen että tämä 2000 vuotta sitten [ehkä] elänyt kylähulluna pidetty vallankumouksellinen oli jumala? Mun on vaikea joskus kohdata pappi, koska mietin voiko hän oikeasti uskoa siihen. Minusta on nyt alkanut tuntua, että suurin osa nykyisistä papeista EI usko. He saattavat sanoa uskovansa, mutta kai heidän täytyy tietää kuinka hullulta se kuulostaa.
Oikeastaan Jeesuksen opetuksista voisi ottaa vain sen osan, jossa käsitellään lähimmäisen kohtelua. Mutta ei ole järkevää väittää jonkun ihmisen olleen Jumalan poika/Jumala. Kukaan nykyaikaisesti ajatteleva, vähääkin koulua käynyt, ei oikeasti usko siihen!
Eikä kuolleista voi nousta, koska kuolemassa ruumiille tapahtuu niin peruttamattomia asioita niin perustavanlaatuisella tasolla, ettei niitä voi korjata mitenkään!
Eikö oikeastaan voisi jo lopettaa valtion tuet kirkolle? Tai siis sen verotusoikeuden? Koska koko juttuhan on.. no, satua?
Suklispa alkoikin tässä miettiä syntyjä syviä. :) Mutta tänään onkin ollut syvällinen päivä! Sen hierojan kanssa tosiaan puhuimme vähän kaikesta maan ja taivaan välillä. Siitä kuinka ajatuksilla on voimaa, tai siis ajatuksilla on YHTEYS esim. fyysiseen parantumiseen ja sairauteen. Siinä ei ole mitään huuhaata, sellaistahan on jo tiedekin todennut. Jopa kasvit kai reagoivat, jos niitä ajattelee .. muistan jostain kuulleeni sellaista, tosin en ole varma. Hieroja sanoi että hänen mielestään meidän tehtävämme tässä elämässä on ILOITA.. Itse olen samaa mieltä! Mutta monesti kristillinen tausta opettaa meidät häpeämään ja tuntemaan huonommuutta. Ja elämä on kuitenkin niin lyhyt! :( Pitäisi ottaa rennosti, iloita, elää tässä hetkessä. Huomenna voimme jo palata takaisin luonnon kiertoon.
Buddhalaisuus on oikeastaan ainoa järjestäytynyt uskonto johon enää tunnen pientä vetoa. Olen lukenut Dalai Lamasta.. hänen ajatuksiaan ym.. Kyllä niissä on paljon koskettavaa. Ainakaan en voi hyväksyä tätä kristillistä ajatusta, että vain jotkut Jeesus-nimiseen henkilöön uskovat 'pelastuvat' mitä se sitten tarkoittaakaan. Onneksi erosin kirkosta.
Äetmuorin kanssa puhe-elimessä
Juttelin Muorin kanssa puhe-elimessä eilen. On vaan aika mielenkiintoista kuinka eri tavalla näemme asiat. Nyt olen [varovaisesti!] myös yrittänyt tuoda esille sitä, että itse olen joskus eri kannalla. En mitenkään riitele, mutta - no, esimerkki seuraa!
Muori muisteli tuossa Siukkuni ystävää T:aa. T:lla oli peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo liki 10. Hän oli Siukkuni paras kaveri. No, Muori juuri sitä päivitteli, kuinka T. 'ei päässyt hevoshulluudestaan koskaan eroon'. Hän haki opiskelemaan jotain hepanhoitoon liittyvää alaa, ei päässyt, ja sitten sen jälkeen ei mennyt MIHINKÄÄN kouluun! Hän 'roikkui talleilla', muisteli Muori, ja lopulta sitten tapasi jonkun miehen ja sai 3 lasta ja nyt kai hänellä on talli. Muori puhui T:sta avoimen säälivästi ja halveksuvasti.
Yritin vaan siihen sanoa, että pääasia kai on se, että T. itse on onnellinen. [Siinä oli se mun kuuluisa eriävä mielipide, hehe.] Muori kuitenkin huiskaisi koko ajatuksen syrjään: T. on haaskannut elämänsä, tehnyt tyhmästi. Ehkä 10 vuotta sitten olisin saattanut ajatella niin myös [no, kovin todennäköistä se tosin ei ole, mutta sanottakoon nyt näin], mutta nyt ajattelen, ettemme me tiedä mitään T:n elämästä. Hän voi olla tosi onnellinen niiden 3 tenavan äitinä ja tallin omistajana! Kuka oikeastaan voi sanoa, että kauppakorkeakoulun tutkintotodistus ja työ pankissa takaa onnen?? Siis oikean, todellisen onnen?? Hahaa, no meidän Muorihan sen tietysti voi sanoa.. ;)
Mun mielestä moni 'luuserina' pidetty ihminen voi oikeasti olla hyvinkin onnellinen. Ja se on sittenkin tärkeintä elämässä. Miksi pitäisi elää jonkun toisen unelmaa, jos se itselle on painajainen? Elämä on lyhyt.
1 kokonainen vuorokausi ...
- ja alkaa MÄTTÖ! :) Ahtaajat voi olla lakossa, mutta täällä on yksi ahtaaja, joka ei lakkoile! Nimittäin Suklis Suklaa-ahtaaja.
Kävin tänään kauppassa.. ostin 4 Mignon-munaa ja 4 Marabou-täytesuklaamunaa. Arvasinhan että vielä hamstraan! Leivontasuunnitelmat sen sijaan on yhä ihan auki.
Ei muuten uskoisi hierojan olevan 5-kymppinen, hän ei kyllä näytä päivääkään kolmikymppistä vanhemmalta!! Oli taas sitä ihanaa new agehtavaa musiikkia ja tuoksua.. Hänkin [hekin] ovat muuten lapsettomia.
Mulle kävikin ajellessa pikku accident! Olin ajamassa romurautaani ulos tallista.. kun.. no, 'vähän' törmäsin siihen autotallin seinään! Sivupeili hiukkasen taittui, onneksi ei mennyt rikki! Mutta pari kertaa se kyllä räsähteli! Mietin kaksi kertaa viitsinkö puhua miehelle mitään, mutta enkös sitten lärpättänyt sen asian julki kun söimme ruokaa joskus 17 aikaan. :( Miestä huvitti, että kuinka sä VOIT ajaa sillä lailla, mutta mun mielestä se ei ole mikään ihme. Joskus se autotallin 'aukko' tuntuu niin pieneltä.. aina kun ajan ulos tallista! Sisäänajo on helpompaa. Onneksi varasin reilusti aikaa siihen matkaan hierojan luo, koska tuon auton kanssa oli taas sellaista tyypillistä säätämistä. :(
New age, uskonto noin ylipäätään..
Tuli mieleeni new agesta! Luin joku aika sitten nettilehdestä, että Imatran sukupuolta vaihtanut kirkkoherra on sitten eronnut! Siis kyseessä on mies, josta tuli nainen. Ja että massiivimäärä seurakuntalaisia oli eronnut.. He eivät kestäneet tätä ihmistä. Tuli vain mieleeni, että taas kerran oikein näkyy mitä on tämä kristinusko. KUNNIOITAN jokaisen uskoa, mutta joskus on vaikea sulattaa tätä kristinuskon ihmisten maailman ahtautta. Missä on se rakkaus, josta puhutaan?
Suklis tunnustaa jotain muutakin kamalaa. Nimittäin: tiedän että suurin osa ihan todella todella viisaistakin ihmisistä ylistää uutta testamenttia ja Jeesusta. He löytävät Jeesuksen sanomisista aina jotain 'ovelaa' ja hienoa. Mutta itsekin olen lukenut UT:a ja MUN mielestä .. [nyt tulee se kamala asia!] Jeesus ei ollut kovin kaksinen! :( Siinä mielessä hän oli, että hän puhui sosiaalisista asioista kuten itse ajattelen, eli tavallaan ajoi sellaista kommunismia. Anna ylimääräinen tarvitsevalle jne. Eikä opetuslapsosilla kai ollut juurikaan omaisuutta. Se oli aika puhdasmuotoista kommunismia. Mutta kaiken MUUN suhteen mun mielestä Jeesus oli aika kielteinen hahmo. Kauhean vihainen. Ja haukkui aina opetuslapsia. Miksi he halusivat sietää sitä? Ja sitten Jeesus ITSE tuomitsi muita ihmisiä, fariseuksia ainakin. [Katsokaas, Suklis muistaa hyvin rippikouluopit hehe!] Mistä Jeezus oikeastaan tiesi mitä he ajattelivat ja mitä he oli käyneet läpi??? Ei mistään!
Joskus mietin pappeja! Että uskovatko he O I K E A S T I siihen että tämä 2000 vuotta sitten [ehkä] elänyt kylähulluna pidetty vallankumouksellinen oli jumala? Mun on vaikea joskus kohdata pappi, koska mietin voiko hän oikeasti uskoa siihen. Minusta on nyt alkanut tuntua, että suurin osa nykyisistä papeista EI usko. He saattavat sanoa uskovansa, mutta kai heidän täytyy tietää kuinka hullulta se kuulostaa.
Oikeastaan Jeesuksen opetuksista voisi ottaa vain sen osan, jossa käsitellään lähimmäisen kohtelua. Mutta ei ole järkevää väittää jonkun ihmisen olleen Jumalan poika/Jumala. Kukaan nykyaikaisesti ajatteleva, vähääkin koulua käynyt, ei oikeasti usko siihen!
Eikä kuolleista voi nousta, koska kuolemassa ruumiille tapahtuu niin peruttamattomia asioita niin perustavanlaatuisella tasolla, ettei niitä voi korjata mitenkään!
Eikö oikeastaan voisi jo lopettaa valtion tuet kirkolle? Tai siis sen verotusoikeuden? Koska koko juttuhan on.. no, satua?
Suklispa alkoikin tässä miettiä syntyjä syviä. :) Mutta tänään onkin ollut syvällinen päivä! Sen hierojan kanssa tosiaan puhuimme vähän kaikesta maan ja taivaan välillä. Siitä kuinka ajatuksilla on voimaa, tai siis ajatuksilla on YHTEYS esim. fyysiseen parantumiseen ja sairauteen. Siinä ei ole mitään huuhaata, sellaistahan on jo tiedekin todennut. Jopa kasvit kai reagoivat, jos niitä ajattelee .. muistan jostain kuulleeni sellaista, tosin en ole varma. Hieroja sanoi että hänen mielestään meidän tehtävämme tässä elämässä on ILOITA.. Itse olen samaa mieltä! Mutta monesti kristillinen tausta opettaa meidät häpeämään ja tuntemaan huonommuutta. Ja elämä on kuitenkin niin lyhyt! :( Pitäisi ottaa rennosti, iloita, elää tässä hetkessä. Huomenna voimme jo palata takaisin luonnon kiertoon.
Buddhalaisuus on oikeastaan ainoa järjestäytynyt uskonto johon enää tunnen pientä vetoa. Olen lukenut Dalai Lamasta.. hänen ajatuksiaan ym.. Kyllä niissä on paljon koskettavaa. Ainakaan en voi hyväksyä tätä kristillistä ajatusta, että vain jotkut Jeesus-nimiseen henkilöön uskovat 'pelastuvat' mitä se sitten tarkoittaakaan. Onneksi erosin kirkosta.
Äetmuorin kanssa puhe-elimessä
Juttelin Muorin kanssa puhe-elimessä eilen. On vaan aika mielenkiintoista kuinka eri tavalla näemme asiat. Nyt olen [varovaisesti!] myös yrittänyt tuoda esille sitä, että itse olen joskus eri kannalla. En mitenkään riitele, mutta - no, esimerkki seuraa!
Muori muisteli tuossa Siukkuni ystävää T:aa. T:lla oli peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo liki 10. Hän oli Siukkuni paras kaveri. No, Muori juuri sitä päivitteli, kuinka T. 'ei päässyt hevoshulluudestaan koskaan eroon'. Hän haki opiskelemaan jotain hepanhoitoon liittyvää alaa, ei päässyt, ja sitten sen jälkeen ei mennyt MIHINKÄÄN kouluun! Hän 'roikkui talleilla', muisteli Muori, ja lopulta sitten tapasi jonkun miehen ja sai 3 lasta ja nyt kai hänellä on talli. Muori puhui T:sta avoimen säälivästi ja halveksuvasti.
Yritin vaan siihen sanoa, että pääasia kai on se, että T. itse on onnellinen. [Siinä oli se mun kuuluisa eriävä mielipide, hehe.] Muori kuitenkin huiskaisi koko ajatuksen syrjään: T. on haaskannut elämänsä, tehnyt tyhmästi. Ehkä 10 vuotta sitten olisin saattanut ajatella niin myös [no, kovin todennäköistä se tosin ei ole, mutta sanottakoon nyt näin], mutta nyt ajattelen, ettemme me tiedä mitään T:n elämästä. Hän voi olla tosi onnellinen niiden 3 tenavan äitinä ja tallin omistajana! Kuka oikeastaan voi sanoa, että kauppakorkeakoulun tutkintotodistus ja työ pankissa takaa onnen?? Siis oikean, todellisen onnen?? Hahaa, no meidän Muorihan sen tietysti voi sanoa.. ;)
Mun mielestä moni 'luuserina' pidetty ihminen voi oikeasti olla hyvinkin onnellinen. Ja se on sittenkin tärkeintä elämässä. Miksi pitäisi elää jonkun toisen unelmaa, jos se itselle on painajainen? Elämä on lyhyt.
1 kokonainen vuorokausi ...
- ja alkaa MÄTTÖ! :) Ahtaajat voi olla lakossa, mutta täällä on yksi ahtaaja, joka ei lakkoile! Nimittäin Suklis Suklaa-ahtaaja.
Kävin tänään kauppassa.. ostin 4 Mignon-munaa ja 4 Marabou-täytesuklaamunaa. Arvasinhan että vielä hamstraan! Leivontasuunnitelmat sen sijaan on yhä ihan auki.
perjantai 19. helmikuuta 2010
Äetmuori puhuu pehmeitä
Soitin Muorille eilen. Olihan se pakko, kun on se viikottainen 'velvollisuuspuhelu'! Jotain siinä puhuttiin, en nyt muista ihan tarkkaan mistä juttu lähti, mutta se päätyi siihen että Muori alkoi kehua (!) omaa itsehillintäänsä ja mielenmalttiaan ja kuinka HÄN ei koskaan toimi mielijohteesta ja soita esim. sättimispuheluja kenellekään..
Oikeasti, tuli pakostakin sellainen oudon epätodellinen olo. Ai ei soita vai?? No, tästä asiasta voisi hänen ex-miehellään [Isukilla siis] olla vähän eri näkemys. Ja hänen veljellään, enollani siis. Ja Isukin veljellä, Isukin veljen vaimolla, Äetmuorin kälyllä.. Onhan näitä! MINUSTA puhumattakaan ja kaipa Siukkukin on osansa saanut.
Äetmuori on aina ollut sellainen ihminen, että hänen on heti suututtuaan saatava purkaa se raivo johonkin. Ja jos joku ei elä elämäänsä niin kuin hän haluaa, niin palaute on välitöntä ja se on juuri tuollaista sättimistä puhelimessa tai livenä, jos Kohde sattuu elämään sopivalla etäisyydellä. [Onkohan muuten mitenkään 'yhteensattumaa' että sekä Siukulla että mulla on Muoriin yli 300 kilometrin välimatka?]
Itse asiassa Muorin itsehillintä on huonompi kuin monella pikkulapsella. Tietyssä suhteessa hän on pysynyt uhmaikäisen tenavan tai parhaimmillaan murrosikäisen muotissa. Yhteen aikaan mietin että jos hänellä on vaihdevuodet. Vaihdevuodet jotka alkoivat 40-vuotiaana ja jatkuvat nyt 67-vuotiaana.. ;) Maailman pisimmät vaihdevuodet! :)
No tietysti tuosta puhelujutusta voisi vetää laajempiakin johtopäätöksiä.. siis siitä kuinka erilaisina meidän ympäristömme näkee meidät kuin mitä me oikeastaan OLEMME. Mutta kai etenkin iän myötä jonkun itsetuntemuksen luulisi kehittyvän??
Muori aina puolusteli raivoamistaan esim. veljelleen sillä, että niin kovin häntä se ahdisti [haukkupuhelun soitto siis] että hän OKSENSI sen jälkeen. Kuitenkin hän soitti sen - miksi oli pakko tehdä se, jos se muka kerran ahdisti niin paljon? Jos nyt suoraan sanotaan niin minä uskon Muorin nauttivan siitä, kun saa oikein raivota ja sanoa ihan mitä sylki suuhun tuo. Voi olla että hän yrjösi.. mutta mistä senkään tietää mistä ykä oikeasti johtui. Ehkä se johtui liiasta juomisesta?
Fläsh!
Katsoin taas eilen FlashForwardin. [Siitäkin on mielekkäämpää puhua kuin Muorin hulluuksista, joita riittää liiaksi asti]. Nyt olikin oikein pelottava jakso.. en tiedä MITÄ siinä niin pelkäsin.. Siinä oli sellaisia ihmisiä, jotka eivät olleet saaneet mitään näkyä tulevaisuudestaan silloin kun koko muu maapallo sai. He pitivät itseään jo valmiiksi kuolleina, koska uskotaan että vain ne jotka tulee olemaaan kuolleita 6 kk:n kuluttua ei tietenkään saa mitään näkyä tulevasta, koska tulevaisuutta ei ole heille! Näiden ihmisten klubin 'merkkinä' oli kauhea sininen käsi. :( Klubin johtajalla oli siniseksi värjätty käsi ja sitten sinne menevät saivat sinisen käden leiman tassuun tms. Ihan kuin jossain yökerhossa.
Mua se ahdisti.. siis se koko niiden touhu siellä kerholla. :( Jotain sadomasoilun näköistä puuhaa ja leikkimistä sähköllä.. ja muutakin kuoleman uhmaamista, venäläistä rulettia. :( Oi voi!
Joskus tuommoiset ihan irralliset jutut saattavat pelottaa mua kovasti. Olenkohan vähän hullu, kun kolmikymppisenä pelkään tellusarjoja? :( Aika alkeellista.
Vetelehdin kotona
Olisi kivaa lähteä liikkeelle nyt kun autokin toimii, mutta ulkona on lumisade ja muutenkin kylmä.. Ja tuntuu toivottomalta lähteä ajamaan 20-40 km sen takia että saa lorvehtia jossain vaatekaupoissa tai mennä Lidliin..
Kuulin kampaamossa että tähän meidän kylään olisi perusteilla kauppa, ehkä. Entinen loppui jo pitkä aika sitten, eikä nyt ole ollut meidän lähellämme yhtään kauppoja. Käytännössä se tarkoittaa että jos olet unohtanut ostaa vaikka kermapurkin, niin pitää ajaa 8-10 kilometriä hakemaan sitä kermulia. :( Koska lähempänä ei ole kauppisteria. Tuo kauppajuttu on vielä ihan ilmassa, mutta jos sellainen tulisi niin se tulisi n. 3 km:n päähän mun kotoa. On se edistystä sekin. Kesällä sen matkan voisi ajaa pyörällä. Tietysti sen 8-10 km:kin VOI, mutta ei oikein houkuta ajella kesäkuumalla jotain sulavaa/pahentuvaa kyydissä.
1 kokonainen vuorokausi -
- herkkuiluun! Teen kinuskikakkua! MIES ehdotti sitä, koska hän sanoi että mä pidän siitä enemmän kuin hän ja hänen on pakko vähän alkaa vähentää, kun on kolesteroli ym. verenpainekin vähän koholla. Joten hänestä on parempi että teen jotain mitä voin ja tykkään syödä paljon ja hän vähemmän. Terveyden vuoksi!
Oikeasti, tuli pakostakin sellainen oudon epätodellinen olo. Ai ei soita vai?? No, tästä asiasta voisi hänen ex-miehellään [Isukilla siis] olla vähän eri näkemys. Ja hänen veljellään, enollani siis. Ja Isukin veljellä, Isukin veljen vaimolla, Äetmuorin kälyllä.. Onhan näitä! MINUSTA puhumattakaan ja kaipa Siukkukin on osansa saanut.
Äetmuori on aina ollut sellainen ihminen, että hänen on heti suututtuaan saatava purkaa se raivo johonkin. Ja jos joku ei elä elämäänsä niin kuin hän haluaa, niin palaute on välitöntä ja se on juuri tuollaista sättimistä puhelimessa tai livenä, jos Kohde sattuu elämään sopivalla etäisyydellä. [Onkohan muuten mitenkään 'yhteensattumaa' että sekä Siukulla että mulla on Muoriin yli 300 kilometrin välimatka?]
Itse asiassa Muorin itsehillintä on huonompi kuin monella pikkulapsella. Tietyssä suhteessa hän on pysynyt uhmaikäisen tenavan tai parhaimmillaan murrosikäisen muotissa. Yhteen aikaan mietin että jos hänellä on vaihdevuodet. Vaihdevuodet jotka alkoivat 40-vuotiaana ja jatkuvat nyt 67-vuotiaana.. ;) Maailman pisimmät vaihdevuodet! :)
No tietysti tuosta puhelujutusta voisi vetää laajempiakin johtopäätöksiä.. siis siitä kuinka erilaisina meidän ympäristömme näkee meidät kuin mitä me oikeastaan OLEMME. Mutta kai etenkin iän myötä jonkun itsetuntemuksen luulisi kehittyvän??
Muori aina puolusteli raivoamistaan esim. veljelleen sillä, että niin kovin häntä se ahdisti [haukkupuhelun soitto siis] että hän OKSENSI sen jälkeen. Kuitenkin hän soitti sen - miksi oli pakko tehdä se, jos se muka kerran ahdisti niin paljon? Jos nyt suoraan sanotaan niin minä uskon Muorin nauttivan siitä, kun saa oikein raivota ja sanoa ihan mitä sylki suuhun tuo. Voi olla että hän yrjösi.. mutta mistä senkään tietää mistä ykä oikeasti johtui. Ehkä se johtui liiasta juomisesta?
Fläsh!
Katsoin taas eilen FlashForwardin. [Siitäkin on mielekkäämpää puhua kuin Muorin hulluuksista, joita riittää liiaksi asti]. Nyt olikin oikein pelottava jakso.. en tiedä MITÄ siinä niin pelkäsin.. Siinä oli sellaisia ihmisiä, jotka eivät olleet saaneet mitään näkyä tulevaisuudestaan silloin kun koko muu maapallo sai. He pitivät itseään jo valmiiksi kuolleina, koska uskotaan että vain ne jotka tulee olemaaan kuolleita 6 kk:n kuluttua ei tietenkään saa mitään näkyä tulevasta, koska tulevaisuutta ei ole heille! Näiden ihmisten klubin 'merkkinä' oli kauhea sininen käsi. :( Klubin johtajalla oli siniseksi värjätty käsi ja sitten sinne menevät saivat sinisen käden leiman tassuun tms. Ihan kuin jossain yökerhossa.
Mua se ahdisti.. siis se koko niiden touhu siellä kerholla. :( Jotain sadomasoilun näköistä puuhaa ja leikkimistä sähköllä.. ja muutakin kuoleman uhmaamista, venäläistä rulettia. :( Oi voi!
Joskus tuommoiset ihan irralliset jutut saattavat pelottaa mua kovasti. Olenkohan vähän hullu, kun kolmikymppisenä pelkään tellusarjoja? :( Aika alkeellista.
Vetelehdin kotona
Olisi kivaa lähteä liikkeelle nyt kun autokin toimii, mutta ulkona on lumisade ja muutenkin kylmä.. Ja tuntuu toivottomalta lähteä ajamaan 20-40 km sen takia että saa lorvehtia jossain vaatekaupoissa tai mennä Lidliin..
Kuulin kampaamossa että tähän meidän kylään olisi perusteilla kauppa, ehkä. Entinen loppui jo pitkä aika sitten, eikä nyt ole ollut meidän lähellämme yhtään kauppoja. Käytännössä se tarkoittaa että jos olet unohtanut ostaa vaikka kermapurkin, niin pitää ajaa 8-10 kilometriä hakemaan sitä kermulia. :( Koska lähempänä ei ole kauppisteria. Tuo kauppajuttu on vielä ihan ilmassa, mutta jos sellainen tulisi niin se tulisi n. 3 km:n päähän mun kotoa. On se edistystä sekin. Kesällä sen matkan voisi ajaa pyörällä. Tietysti sen 8-10 km:kin VOI, mutta ei oikein houkuta ajella kesäkuumalla jotain sulavaa/pahentuvaa kyydissä.
1 kokonainen vuorokausi -
- herkkuiluun! Teen kinuskikakkua! MIES ehdotti sitä, koska hän sanoi että mä pidän siitä enemmän kuin hän ja hänen on pakko vähän alkaa vähentää, kun on kolesteroli ym. verenpainekin vähän koholla. Joten hänestä on parempi että teen jotain mitä voin ja tykkään syödä paljon ja hän vähemmän. Terveyden vuoksi!
maanantai 21. syyskuuta 2009
Nälkäpäivä-esto
Olisin muuten mielelläni vaikka nälkäpäivä-kerääjänä lippaan kanssa, mutta en VOI. Koska nälkäpäivä viittaa niin selvästi RUOKAAN, tarkemmin sanottuna sen puutteeseen, etten kykene. Miettisin vain sitä, että näytänkö itse ahneelta läskipossulta, joka on syönyt leivän jonkun kehitysmaalaisen luurangon suusta. Nälkäpäivä on hyvä nimi keräykselle, sellainen herättävä.. muistuttaa meitä elintasopotseja, että jossain oikeasti on nälkää.. mutta se myös on hyvin nolo syömishäiriöiselle.
Hölmöä miten pienissä asioissa arkenakin toimii se sisäinen rajoitin, joka muhun on asennettu.
"ä."
Juttelin tänään yhden ystäväni kanssa äitisuhteesta. Hän on samanikäinen kuin mä, mutta EI soita joka viikko äidilleen! Hän arvioi, että n. joka toinen viikko - ehkä! Mietin mitä Äetmuori mulle sanoisi, jos harventaisin! Huh huh. Kun hänestä oikeasti ei olisi liikaa vaikka puhua joka päivä puhelimessa. Niin he tekevät Siukun kanssa! Siukku puhuu työpuhelimestaan, joten ei hänen tarvitse maksaa. Mulla on tilanne toinen, kun ei ole työtä eikä siis työpuhelintakaan! On edes yksi hyvä puoli työttömyydessä. ;)
Aina kun juttelen nk. normaalien ihmisten kanssa, niin tunnen kateutta heidän perheistään. Kyllä, kyllä niissä ongelmia on: yhden isä ei suostu syömään ehdottomasti tarvitsemiaan verenpainelääkkeitä, toisen äiti käy läpi ihmissuhdekriisiä uusimman miesystävän kanssa jne. mutta YKSIKÄÄN ei ole koko ajan arvostelemassa loukkaavalla tavalla, vetämässä mattoa pois aikuisen lapsen jalkojen alta, sanomassa sitä että kaikki tekosi harrastuksesi kiinnostuksen kohteesi ovat tyhmiä ja vääriä.
Antaisin aika paljon jos tietäisin MIKÄ tarkalleen ottaen on Muorin ongelma!
Kaverini äiti on tosin paljon aktiivisempi kuin omani, hänellä on elämässä sisältöä. On harrastuksia [sauvakävely, tansseissa käyminen miehensä kanssa yms.] ja muutenkin on virkeä. Mutta niin Muorikin VOISI olla, jos hän tahtoisi! Miksi mä tunnen syyllisyyttä siitä, että hänen elämänsä on niin tyhjää ja ankeaa?
Olenkos kertonut nykyisin viittaavani Äetmuoriin sähköpostissa [jos siis kirjoitan jollekin kaverilleni tai miehelle] vain pienellä kirjaimella ä? Eli siis vaikka 'muuten ä. soitti juuri ja pyysi mua kysymään..' Koska en halua kirjoittaa ÄITI. Blogissa kirjoitan Äetmuorista tai Muorista. Koska en siis täälläkään halua kirjoittaa äiti. Anne Frank kai teki yhdessä vaiheessa samalla lailla, päiväkirjassaan siitä oli juttua, eli alkoi kutsua äitiä jollain toisella nimellä. Koska ei hänkään halunnut ... no, tiedätte jo.
Mietin näitä juttuja, koska huomenissa on luvassa p u h e l i n p i i n a a ! ! ! :(
'Suklis istui rannalla rapakiven päällä..'
.. eikä vaan laske päiviä mässäykseen, ei viitsi laskea, jostain syystä on OKSETTANUT koko päivän. :( Join kai liika nopsaan Pepsi Maxia. Mietin, että nyt varmana oksu tulee.. onneksi ei tullut.. Mies sanoi että onko sulla krapula [join 2 lasia punaviiniä paistin kanssa] ja olipas heko-heko-hauskaa. ;)
Hölmöä miten pienissä asioissa arkenakin toimii se sisäinen rajoitin, joka muhun on asennettu.
"ä."
Juttelin tänään yhden ystäväni kanssa äitisuhteesta. Hän on samanikäinen kuin mä, mutta EI soita joka viikko äidilleen! Hän arvioi, että n. joka toinen viikko - ehkä! Mietin mitä Äetmuori mulle sanoisi, jos harventaisin! Huh huh. Kun hänestä oikeasti ei olisi liikaa vaikka puhua joka päivä puhelimessa. Niin he tekevät Siukun kanssa! Siukku puhuu työpuhelimestaan, joten ei hänen tarvitse maksaa. Mulla on tilanne toinen, kun ei ole työtä eikä siis työpuhelintakaan! On edes yksi hyvä puoli työttömyydessä. ;)
Aina kun juttelen nk. normaalien ihmisten kanssa, niin tunnen kateutta heidän perheistään. Kyllä, kyllä niissä ongelmia on: yhden isä ei suostu syömään ehdottomasti tarvitsemiaan verenpainelääkkeitä, toisen äiti käy läpi ihmissuhdekriisiä uusimman miesystävän kanssa jne. mutta YKSIKÄÄN ei ole koko ajan arvostelemassa loukkaavalla tavalla, vetämässä mattoa pois aikuisen lapsen jalkojen alta, sanomassa sitä että kaikki tekosi harrastuksesi kiinnostuksen kohteesi ovat tyhmiä ja vääriä.
Antaisin aika paljon jos tietäisin MIKÄ tarkalleen ottaen on Muorin ongelma!
Kaverini äiti on tosin paljon aktiivisempi kuin omani, hänellä on elämässä sisältöä. On harrastuksia [sauvakävely, tansseissa käyminen miehensä kanssa yms.] ja muutenkin on virkeä. Mutta niin Muorikin VOISI olla, jos hän tahtoisi! Miksi mä tunnen syyllisyyttä siitä, että hänen elämänsä on niin tyhjää ja ankeaa?
Olenkos kertonut nykyisin viittaavani Äetmuoriin sähköpostissa [jos siis kirjoitan jollekin kaverilleni tai miehelle] vain pienellä kirjaimella ä? Eli siis vaikka 'muuten ä. soitti juuri ja pyysi mua kysymään..' Koska en halua kirjoittaa ÄITI. Blogissa kirjoitan Äetmuorista tai Muorista. Koska en siis täälläkään halua kirjoittaa äiti. Anne Frank kai teki yhdessä vaiheessa samalla lailla, päiväkirjassaan siitä oli juttua, eli alkoi kutsua äitiä jollain toisella nimellä. Koska ei hänkään halunnut ... no, tiedätte jo.
Mietin näitä juttuja, koska huomenissa on luvassa p u h e l i n p i i n a a ! ! ! :(
'Suklis istui rannalla rapakiven päällä..'
.. eikä vaan laske päiviä mässäykseen, ei viitsi laskea, jostain syystä on OKSETTANUT koko päivän. :( Join kai liika nopsaan Pepsi Maxia. Mietin, että nyt varmana oksu tulee.. onneksi ei tullut.. Mies sanoi että onko sulla krapula [join 2 lasia punaviiniä paistin kanssa] ja olipas heko-heko-hauskaa. ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)