Nytpä on mulla taas ollut AUTO-ONGELMA! Tai en tiedä pitäisikö puhua oikein monikossa, että ongelmia, vai ongelma - en tiedä mistä siinä on kyse! Mun kotteroni nimittäin NYKII! Se tekee sellaista, että joskus vaikka kaasua olisi runsaasti päällä, niin se hidastelee tahi kulkeepi hyvin nytkähdellen! Sitten pari kertaa se on sammahtanut! :( Kerran kävi niin, että jouduin soittamaan miehen hätiin!
Meillä mies sanoo, että kotteron ongelmana on se, kun bensatankkiin [en ole varma oliko kyse tankista, jostain bensajutusta kuitenkin] ei pääse ilmaa. Minä ehdotin, että eikö se auttaisi jos pitäisi bensatankin korkkia AUKI?? Sittenhän sinne menisi sitä ilmaa. Mutta mies sanoi ei. En tiedä miksi se ei käy. Hän selitti sitä kyllä, mutta olen ehtinyt unohtaa! Yleensäkin kaikki autojutut on tylsiä, ne vaan pyrkii unohtamaan pian. Mutta nyt ei ole kiva, kun tuo auto on tuollainen!
Tänään kävin kauppassa ja olin aika ison tien risteyksessä. Katsoin ja huomasin, että tässä on juuri sopiva paikka mun ylittää risteys, tai niinhän mä luulin! No, eikös auto taas alkanut nykiä ja kulkea huonosti/hitaasti! Siis juuri siinä risteysalueella! Argh. Sitten tietysti siinä yksi tyyppi, joka tuli takanani, joutui jarruttamaan vähän kun mä säädin siinä risteysalueella. Vähän korpesi, kun huomasin ihan selvästi hänen suullaan sanovan vi**u, vaikka en tietenkään sitä kuullut.
Joskus ihmettelen miksi ihmiset on niin kauhean herkkänahkaisia ja kiireisiä liikenteessä. Tuokaan nuori kossi ei joutunut kuin hiukan hidastamaan, ja kai se nyt sen NÄKI, että mun autossa on ongelma, enkä tahallaan ole tukkona! Silti piti sitten katsoa pahasti.. Yhden kerran yksi noin viisikymppinen mies pui mulle nyrkkiään [ja naama oli tomaatinpunainen, btw], ihan vain siksi kun risteyksessä halusin odottaa rauhassa ennen kuin menen sinne mukaan, kun isolla tiellä ajoi rekkoja ja halusin varoa.. Kaveri melkein kurvasi pientareen kautta oikealta ohi musta. Ihme juttu. Kai se on sitten sellaista tämän ajan ilmiötä sekin, ettei ole kärsivällisyyttä yhtään, ei pienen lapsen vertaa!
Olen ristinyt tuon autoni nyt Nykäseksi. Koska se nykii. Ei siinä ole mitään yhtymäkohtaa Matti Nykäseen. Mies on sanonut, että huoltoon se on vietävä. Hahah, saas nähdä saako sitä enää pian vietyä, vai pitääkö tulla hinausauton apuun?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste autoilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste autoilu. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 2. toukokuuta 2012
perjantai 26. marraskuuta 2010
Muslimiallergiaa!
Olin taas siinä kotikunnan kirjallisuuspiirissä. Se on tosiaan osa sitä 'Sosiaalistetaan Suklis'-projektiani. No nyt sitten siellä oli 1 ihminen enemmän kuin viimeksi. Keskustelu rönsyili ja koin pienen, mutta aika epämiellyttävän yllätyksen. Ihmiset siellä oli oikeasti sitä mieltä että
1. Suomeen ei tarvita pakolaisia/maahanmuuttajia
2. Suomeen ei saisi rakentaa moskeijoita
3. Kaikki muualta muuttaneet ovat kieroja, eivät tahdo maksaa veroja ja rötöstelevät. Myös ravintola-alan yrittäjät, jotka siis mun käsityksen mukaan on aina olleet parhaiten siedettyjä ulkomaalaisia Suomessa!
En nyt tiedä pitäisinkö itseäni pelkurina [pidän!] kun en sanonut olevani eri mieltä. Vetäydyin vain vähän, muutuin hiljaisemmaksi ja ehkä vähän jäykemmäksi, näinhän Suklis osoittaa erimielisyyttä. Hämmästyin vain vähän, se oli kurja yllätys. Muuten nuo ihmiset ovat kyllä ihan kivoja ja avuliaita. Yksi tarjoutui oikein viemään mut kotiin, kun autonromuni ei meinannut startata - onneksi se sen sitten kuitenkin teki, mutta näin pakkasella vaan se vaatii AIKAA! Eli siis he ovat avuliaita ja ystävällisiä - minulle ja muille suomalaisille. Yksi sanoikin oikein täydellisellä varmuudella ettei 'suomalaista voi ymmärtää kuin toinen suomalainen'. En siinä viitsinyt sitten alkaa kertoa omista muinaisista ulkomaalaisista ystävistäni [enkä ainakaan rakastajista, hehe, siitä olisi ihmiset varmaan saaneet sätkyn ja Suklis huoranmaineen kaupan päälle].
Tuo muslimiallergia on muuten aika jännä ilmiö Suomessa. En tarkoita että hyväksyisin muslimien ylilyönnit, terroriteot ym., mutta on jotenkin mieletöntä niputtaa n. miljardi ihmistä - niin paljon muslimeja kai on - yhteen ja samaan. Kun ajattelee jo Suomea, kuinka monenlaisia erilaisia ihmisiä on tässä viiden miljoonan populassa - ja sitten mietit MILJARDIA. Jossa muuten oikeasti on enemmän nollia kuin miljoonassa..! :) Kyllä siihen porukkaan mahtuu monenlaista menijää.
No ehkä olin tyhmä kun hämmästyin ja petyin. Äetmuori ajattelee nimittäin ihan samalla tavalla ja aika moni muu ihminen myös! Ehkä pitää alkaa asennoitua niin, että ulkomaalaismyönteisyys on harvinaisempi ilmiö kuin kielteisyys? Mussa on sittenkin paljon jäljellä vielä sitä Ison Kaupungin tyttöä, opiskelijasuklista, jonka ympärillä ihmiset ajattelivat ihan eri tavoin kuin ne ihmiset, joiden kanssa nyt olen tekemisissä.
Kai olisi sittenkin ollut hölmöä alkaa kinata, väitellä tai todistella. Ihmisiä ei nimittäin muuteta niin. Ja en enää oikein edes jaksa uskoa että minä voisin 'muuttaa' mitään tai ketään. Eikö siinäkin ole joku pieni omahyväisyys, se yritys 'muuttaa' joku ihminen ajattelemaan niin kuin minä -- jonka ajattelu siis on niin ylivertaista, että muiden pitää siihen kääntyä?
Tuosta moskeijasta. Miksi sellaista ei voisi tehdä, jos siitä on lohtua niille ihmisille? Ja se tarjoaa jotain mielekästä [heidän mielestään siis] tekemistä. Olisiko parempi ettei ihmisillä olisi moskeijaa ja kaikki se energia ja tarkoituksen etsiminen kanavoituisi jotenkin kielteisellä tavalla? Niin, moskeijan kohdalla sanoin VAROVASTI oman kantani, eli että mun mielestä siinä ei ole pahaa jos sellainen on ja siellä puhutaan ja toimitaan maltillisesti. Muttei se mielipide oikein vastakaikua herättänyt. ;)
Onneksi en kuitenkaan suuttunut tai sillä lailla joutunut kauhean kuohuksiin. Sekin on hyvä.
Katsastus sen kun lähenee!
Autonromu pitäisi katsastuttaa tähän kuun loppuun mennessä! Mies vaan ei ole oikein tehnyt auton hyväksi mitään. Sitten häntä harmittaa jos auto ei mene läpi ja tulee kulunkia, kun pitää uudelleen käydä siellä konttorilla. On siinä sellaisia vikoja. Takajarrut VINKUVAT kuin porsas teuraspukilla! Ja sitten on edelleen se, ettei tuulilasinpesunestettä tule. Se on paha puute.
Nyt viimeiset pari päivää on olleet aika kauheita autoilun kannalta. Olen saanut yrittää ja yrittää sitä käynnistelyä! Autonromu vaan ei tahdo lähteä. Mies pisti siihen jotain Masinolia [?] tankkiin viime tankkuun yhteydessä ja kai se on auttanut. Kyllä kaara on lähtenyt liikkeelle, mutta aikaa se vie ja multa menee hermot! Jos autotalli ei olisi niin täynnä [miehen] romuja, niin voisi kaaran edes ajaa sinne, sitten se paremmin lähtisi, mutta eihän autotalliin mahdu yhtään MITÄÄN enää, joten se on kyllä pois laskuista.
Tänään ärryin kun näin autoni lattialla C-KASETIN! Hitto, monet ei varmaan edes enää tiedä mikä sellainen on. Siellä se oli, kasetillinen Chris de Burghia. Voi tsiisus. Kai on aika selvää etten oikein harrasta auton siivoilua. ;) Kotia siivoan, autoa en. Sitten lattialla seilasi myös sellainen jäätelötuutin käärepaperi! Sekin jätski on syöty joskus kauan, kauan sitten. Parasta olisi kuitenkin korjata se jädepaperi ja c-kassu pois ennen katsastukseen menoa. Ettei katsamiehen ennakkoluulot siitä herää tai vahvistu.
1. Suomeen ei tarvita pakolaisia/maahanmuuttajia
2. Suomeen ei saisi rakentaa moskeijoita
3. Kaikki muualta muuttaneet ovat kieroja, eivät tahdo maksaa veroja ja rötöstelevät. Myös ravintola-alan yrittäjät, jotka siis mun käsityksen mukaan on aina olleet parhaiten siedettyjä ulkomaalaisia Suomessa!
En nyt tiedä pitäisinkö itseäni pelkurina [pidän!] kun en sanonut olevani eri mieltä. Vetäydyin vain vähän, muutuin hiljaisemmaksi ja ehkä vähän jäykemmäksi, näinhän Suklis osoittaa erimielisyyttä. Hämmästyin vain vähän, se oli kurja yllätys. Muuten nuo ihmiset ovat kyllä ihan kivoja ja avuliaita. Yksi tarjoutui oikein viemään mut kotiin, kun autonromuni ei meinannut startata - onneksi se sen sitten kuitenkin teki, mutta näin pakkasella vaan se vaatii AIKAA! Eli siis he ovat avuliaita ja ystävällisiä - minulle ja muille suomalaisille. Yksi sanoikin oikein täydellisellä varmuudella ettei 'suomalaista voi ymmärtää kuin toinen suomalainen'. En siinä viitsinyt sitten alkaa kertoa omista muinaisista ulkomaalaisista ystävistäni [enkä ainakaan rakastajista, hehe, siitä olisi ihmiset varmaan saaneet sätkyn ja Suklis huoranmaineen kaupan päälle].
Tuo muslimiallergia on muuten aika jännä ilmiö Suomessa. En tarkoita että hyväksyisin muslimien ylilyönnit, terroriteot ym., mutta on jotenkin mieletöntä niputtaa n. miljardi ihmistä - niin paljon muslimeja kai on - yhteen ja samaan. Kun ajattelee jo Suomea, kuinka monenlaisia erilaisia ihmisiä on tässä viiden miljoonan populassa - ja sitten mietit MILJARDIA. Jossa muuten oikeasti on enemmän nollia kuin miljoonassa..! :) Kyllä siihen porukkaan mahtuu monenlaista menijää.
No ehkä olin tyhmä kun hämmästyin ja petyin. Äetmuori ajattelee nimittäin ihan samalla tavalla ja aika moni muu ihminen myös! Ehkä pitää alkaa asennoitua niin, että ulkomaalaismyönteisyys on harvinaisempi ilmiö kuin kielteisyys? Mussa on sittenkin paljon jäljellä vielä sitä Ison Kaupungin tyttöä, opiskelijasuklista, jonka ympärillä ihmiset ajattelivat ihan eri tavoin kuin ne ihmiset, joiden kanssa nyt olen tekemisissä.
Kai olisi sittenkin ollut hölmöä alkaa kinata, väitellä tai todistella. Ihmisiä ei nimittäin muuteta niin. Ja en enää oikein edes jaksa uskoa että minä voisin 'muuttaa' mitään tai ketään. Eikö siinäkin ole joku pieni omahyväisyys, se yritys 'muuttaa' joku ihminen ajattelemaan niin kuin minä -- jonka ajattelu siis on niin ylivertaista, että muiden pitää siihen kääntyä?
Tuosta moskeijasta. Miksi sellaista ei voisi tehdä, jos siitä on lohtua niille ihmisille? Ja se tarjoaa jotain mielekästä [heidän mielestään siis] tekemistä. Olisiko parempi ettei ihmisillä olisi moskeijaa ja kaikki se energia ja tarkoituksen etsiminen kanavoituisi jotenkin kielteisellä tavalla? Niin, moskeijan kohdalla sanoin VAROVASTI oman kantani, eli että mun mielestä siinä ei ole pahaa jos sellainen on ja siellä puhutaan ja toimitaan maltillisesti. Muttei se mielipide oikein vastakaikua herättänyt. ;)
Onneksi en kuitenkaan suuttunut tai sillä lailla joutunut kauhean kuohuksiin. Sekin on hyvä.
Katsastus sen kun lähenee!
Autonromu pitäisi katsastuttaa tähän kuun loppuun mennessä! Mies vaan ei ole oikein tehnyt auton hyväksi mitään. Sitten häntä harmittaa jos auto ei mene läpi ja tulee kulunkia, kun pitää uudelleen käydä siellä konttorilla. On siinä sellaisia vikoja. Takajarrut VINKUVAT kuin porsas teuraspukilla! Ja sitten on edelleen se, ettei tuulilasinpesunestettä tule. Se on paha puute.
Nyt viimeiset pari päivää on olleet aika kauheita autoilun kannalta. Olen saanut yrittää ja yrittää sitä käynnistelyä! Autonromu vaan ei tahdo lähteä. Mies pisti siihen jotain Masinolia [?] tankkiin viime tankkuun yhteydessä ja kai se on auttanut. Kyllä kaara on lähtenyt liikkeelle, mutta aikaa se vie ja multa menee hermot! Jos autotalli ei olisi niin täynnä [miehen] romuja, niin voisi kaaran edes ajaa sinne, sitten se paremmin lähtisi, mutta eihän autotalliin mahdu yhtään MITÄÄN enää, joten se on kyllä pois laskuista.
Tänään ärryin kun näin autoni lattialla C-KASETIN! Hitto, monet ei varmaan edes enää tiedä mikä sellainen on. Siellä se oli, kasetillinen Chris de Burghia. Voi tsiisus. Kai on aika selvää etten oikein harrasta auton siivoilua. ;) Kotia siivoan, autoa en. Sitten lattialla seilasi myös sellainen jäätelötuutin käärepaperi! Sekin jätski on syöty joskus kauan, kauan sitten. Parasta olisi kuitenkin korjata se jädepaperi ja c-kassu pois ennen katsastukseen menoa. Ettei katsamiehen ennakkoluulot siitä herää tai vahvistu.
torstai 2. syyskuuta 2010
Finni "siellä"!
Mulla oli vihdoinkin se häpyhuulipatin poisto tänään! Ja kävi kaikenlaista! :) Ensinnäkin 'autoilin' taas vähän! Olin niin täpinöissäni ja pelkäsin myöhästyväni, että en kai nähnyt aurinkoisessa aamussa kauhean hyvin juttuja ja posautin päin jotain sellaista liikenteenjakaja-koroketta. Sillä seurauksella, että auto sai kunnon tärskyn ja eturengas puhkesi. :( Voi jee. En edes huomannut sitä siinä kohtaa, kun niin oli kiiru parkkaamaan auto. Sairaalassa on tunnetusti ihan kauheat parkkimahdollisuudet ja 1. yrittämällä änkesin romurautani parkkitaloon. Olin tosi tyytyväinen - kunnes huomasin niiden paikkojen olevan varattuja HOITAJILLE!
2. yritys johti mut takseille varatulle paikalle. Melkein jäi huomaamatta se, olin jo menossa parkkimittarille kun huomasin asfaltissa 'taxi'.
Tuskanhiessä se paikka lopulta löytyi. Mun aika oli klo 9, olin paikalla 8:50 ja otin parkkiaikaa reilusti, 10:50 asti! No arvatkaas mitä kävi! Aika ei edes RIITTÄNYT, mut otettiin leikkuriin vasta kymmenen jälkeen ja olin 'ulkona' n. 11:30. Jos olisi tullut sakkolappu, niin olisin ollut kyllä tosi tosi vihainen! Onneksi ei tullut..
No sitä pattia leikatessa puudutus sattui eniten. Oikeasti, se kirpaisi. Ei uskoisi että uloin häpyhuuli voi olla niin arka paikka. Itse leikkuuta ei tuntunut ollenkaan. Vähän nolotti.. se oli joku TALIRAUHANEN.. se patti.. ja se kai 'eritti' jotain siinä leikkuutilanteessa. :( Ja se oli kutistunut alkuperäisestä mahtavasta koostaan n. herneen kokoiseksi [näin sanoi kirurgi, herne!]. Mua alkoi hävettää se tilanne ihan mielettömästi, siis sehän on kai sitten vähän kuin finni.. :( Tuollainen talirauhanen. Meninkö siis finnin takia yliopistolliseen? Hyvä etten itkenyt kun pois pääsin leikkuutilasta.
Nyt jos ikinä enää tulee patteja 'sinne', niin en varmasti mene lekuriin.. minkäänlaiseen lekuriin! En kestä sitä häpeää! :( Miksi mun kroppa luo tuommoisia rasvakasvaimia, talipalloja, mitä lie?
Tuli pari tikkiä. Verta on tihkuttanut hiljalleen tässä tämän päivän ajan. Mitään ylimääräisiä kipulääkkeitä en ole tarvinnut. Kirurgi käski huuhdella sitä aina vessassa käynnin yhteydessä lämpimällä vedellä.. sitä olen tehnytkin. Ompeleet on semmoisia itsestään sulavia - ei onneksi tarvitse mennä niitä poistattamaan. Häviävät itsestään!
Hah hah, miesparan piti tulla kesken työpäiväänsä vaihtamaan mulle rengas! Sen hurjan autoiluni seurauksena siis. Olen mä vaan koko mestari ajamaan. Onneksi auto ei pahemmin mennyt särki.
Joskus mietin miltä mun autosekoiluni näyttävät ULKOPUOLISTEN silmissä. Esim. kerran kävin yhtä kaveriani katsomassa sellaisessa kaupungissa, jossa en ole tottunut ajamaan. Ajoin sitten yksisuuntaista väärään suuntaan.. :) En tajunnut tekeväni mitään outoa, ihmettelin vaan kun tuntui kuin koko maailman ihmiset olisi mulkanneet minua jotenkin kummasti. Onneksi silloin oli aika rauhallinen aika ja pieni kaupunki - muuten yksisuuntaisen ajo olisi voinut päättyä ikävämmin.
2. yritys johti mut takseille varatulle paikalle. Melkein jäi huomaamatta se, olin jo menossa parkkimittarille kun huomasin asfaltissa 'taxi'.
Tuskanhiessä se paikka lopulta löytyi. Mun aika oli klo 9, olin paikalla 8:50 ja otin parkkiaikaa reilusti, 10:50 asti! No arvatkaas mitä kävi! Aika ei edes RIITTÄNYT, mut otettiin leikkuriin vasta kymmenen jälkeen ja olin 'ulkona' n. 11:30. Jos olisi tullut sakkolappu, niin olisin ollut kyllä tosi tosi vihainen! Onneksi ei tullut..
No sitä pattia leikatessa puudutus sattui eniten. Oikeasti, se kirpaisi. Ei uskoisi että uloin häpyhuuli voi olla niin arka paikka. Itse leikkuuta ei tuntunut ollenkaan. Vähän nolotti.. se oli joku TALIRAUHANEN.. se patti.. ja se kai 'eritti' jotain siinä leikkuutilanteessa. :( Ja se oli kutistunut alkuperäisestä mahtavasta koostaan n. herneen kokoiseksi [näin sanoi kirurgi, herne!]. Mua alkoi hävettää se tilanne ihan mielettömästi, siis sehän on kai sitten vähän kuin finni.. :( Tuollainen talirauhanen. Meninkö siis finnin takia yliopistolliseen? Hyvä etten itkenyt kun pois pääsin leikkuutilasta.
Nyt jos ikinä enää tulee patteja 'sinne', niin en varmasti mene lekuriin.. minkäänlaiseen lekuriin! En kestä sitä häpeää! :( Miksi mun kroppa luo tuommoisia rasvakasvaimia, talipalloja, mitä lie?
Tuli pari tikkiä. Verta on tihkuttanut hiljalleen tässä tämän päivän ajan. Mitään ylimääräisiä kipulääkkeitä en ole tarvinnut. Kirurgi käski huuhdella sitä aina vessassa käynnin yhteydessä lämpimällä vedellä.. sitä olen tehnytkin. Ompeleet on semmoisia itsestään sulavia - ei onneksi tarvitse mennä niitä poistattamaan. Häviävät itsestään!
Hah hah, miesparan piti tulla kesken työpäiväänsä vaihtamaan mulle rengas! Sen hurjan autoiluni seurauksena siis. Olen mä vaan koko mestari ajamaan. Onneksi auto ei pahemmin mennyt särki.
Joskus mietin miltä mun autosekoiluni näyttävät ULKOPUOLISTEN silmissä. Esim. kerran kävin yhtä kaveriani katsomassa sellaisessa kaupungissa, jossa en ole tottunut ajamaan. Ajoin sitten yksisuuntaista väärään suuntaan.. :) En tajunnut tekeväni mitään outoa, ihmettelin vaan kun tuntui kuin koko maailman ihmiset olisi mulkanneet minua jotenkin kummasti. Onneksi silloin oli aika rauhallinen aika ja pieni kaupunki - muuten yksisuuntaisen ajo olisi voinut päättyä ikävämmin.
tiistai 8. kesäkuuta 2010
Liikenteessä
Tänään olin liikenteessä romuraudallani! Oli aikas kamalaa, kun olin Pikkukaupungissa yhdessä todella vilkkaassa risteyksessä.. Odotin siinä ihan jonon kärjessä punaisen valon vaihtumista vihreäksi ja äkkiä kaarani käynti muuttui ihan hassun kuuloiseksi! :( Tai pikemminkin aika pelottavan kuuloiseksi.. sellaiseksi hiiitaaaakkssiii ja matalaksi! Voi itku, kyllä pelkäsin, että siihen se tilttaa, siihen keskelle risteystä! Ja TIETYSTI neljän ruuhkassa! Onneksi se ei tiltannut, mutta kyllä pelkäsin. Jos se olisi hyytynyt siihen, niin mitä ihmettä olisin tehnyt? Ihmiset ainakin olisivat hermostuneet muhun ihan totaalisesti. :(
En tajua mikä sitä autoa taas vaivaa! Se on niin kyllästyttävä, kun aina oikuttelee tuolla lailla. Sitten olen huomannut siinä JÄLKIKÄYNTIÄ. Tuon ilmauksen olen oppinut mieheltä! Jälkikäynti on sitä, että vaikka käännät virta-avaimen pois päältä, niin silti auto vielä jurraa parit kierrokset moottorilla! Se ei ole hyvä juttu, sen on mies mulle kertonut.
Samapa se tietysti, jurratkoon niin paljon kuin tahtoo. :) Ei se mua estä.. Hih, kunhan vaan romurauta vie mut sinne minne pitää! Ja yritän aina pitää puhelinta mukana, jos sitten sattuu joku stoppi tulemaan.. niin saan avun paikalle. :) Ei mua se niinkään vaivaisi, vaikka se romu sattuisi pysähtymään jossain pikkutiellä, mutta sitä pelkään, että niin käy jossain vilkasliikenteisellä osuudella. On kurjaa olla tien tukko!
Oi yhdistys!
Yhdistys [sellainen jossa ajetaan mulle tärkeitä asioita] ei vieläkään ole ollut yhteydessä muhun sähköpostilla. Täytyy kai vaan jaksaa odotella, vaikka vaikeaa se on!
Supermässy seuraavaksi!
Kun on ne Victorian ja Danielin häät Ruotsissa, niin sepä sattuu somasti seuraavan herkkuilun aikoihin! Täytyy varmaan pitää supermässy, koska vietän paitsi tavallista herkkuilua, myös Ruotsin juhlaa! :)
Mä tosiaan olen niin pinnallinen, että nautin kuninkaallisten häiden seuraamisesta. Varmaan olen nenä kiinni telkkussa silloin lauantaina. Mutta toisaalta.. tuli vähän hassu olo kun jostain lehdestä luin häiden maksavan 'vain kanelipullan' verran tavalliselle svenssonille. 'Vain'. Noinkohan ihmiset eivät oikeasti tiedä, että jopa Ruotsissa ON köyhyyttä. Ja että jotkut vanhemmat varmaan antaisi sen korvapuustin mieluummin lapsilleen kuin käyttäisi sen Bernadottehäihin..
Joskus mun mielestä ajatuskin monarkiasta on ihan pähkä! Se ajatus, että joku vain syntymällä saa kaikki mahdolliset etuoikeudet.. Kuitenkin nautin kuninkaallisten loistosta RUOTSISSA, en minä Suomeen sellaista tahtoisi. :) Näin on oikeastaan todella hyvä - siis se, että meillä ei ole kuninkaallisia, mutta ruotsalaisilla on. :) Saan ihastella loistoa, muttei mun tarvitse surra sitä, että omassa maassani virka + vauraus jakautuisi noin hullulla perusteella.
Niin, kuinkahan sitten juhlistaisin supermässyä? Pitäisi varmaan jotain prinsessakakun tapaista nauttia! Se sopisi kun on prinsessan häät. Joskus minusta vain tuntuu, että sen Danielin vanhat ystävät saattaisivat vähän virnuilla tulevalle 'prinssintittelille'. On se tavallaan vain niin huvittavaa. :) Vaikka kai se on hienoakin, olla sillä tavalla 'saavuttamaton', kohotettu ja nostettu vain avioliiton vuoksi.
En tajua mikä sitä autoa taas vaivaa! Se on niin kyllästyttävä, kun aina oikuttelee tuolla lailla. Sitten olen huomannut siinä JÄLKIKÄYNTIÄ. Tuon ilmauksen olen oppinut mieheltä! Jälkikäynti on sitä, että vaikka käännät virta-avaimen pois päältä, niin silti auto vielä jurraa parit kierrokset moottorilla! Se ei ole hyvä juttu, sen on mies mulle kertonut.
Samapa se tietysti, jurratkoon niin paljon kuin tahtoo. :) Ei se mua estä.. Hih, kunhan vaan romurauta vie mut sinne minne pitää! Ja yritän aina pitää puhelinta mukana, jos sitten sattuu joku stoppi tulemaan.. niin saan avun paikalle. :) Ei mua se niinkään vaivaisi, vaikka se romu sattuisi pysähtymään jossain pikkutiellä, mutta sitä pelkään, että niin käy jossain vilkasliikenteisellä osuudella. On kurjaa olla tien tukko!
Oi yhdistys!
Yhdistys [sellainen jossa ajetaan mulle tärkeitä asioita] ei vieläkään ole ollut yhteydessä muhun sähköpostilla. Täytyy kai vaan jaksaa odotella, vaikka vaikeaa se on!
Supermässy seuraavaksi!
Kun on ne Victorian ja Danielin häät Ruotsissa, niin sepä sattuu somasti seuraavan herkkuilun aikoihin! Täytyy varmaan pitää supermässy, koska vietän paitsi tavallista herkkuilua, myös Ruotsin juhlaa! :)
Mä tosiaan olen niin pinnallinen, että nautin kuninkaallisten häiden seuraamisesta. Varmaan olen nenä kiinni telkkussa silloin lauantaina. Mutta toisaalta.. tuli vähän hassu olo kun jostain lehdestä luin häiden maksavan 'vain kanelipullan' verran tavalliselle svenssonille. 'Vain'. Noinkohan ihmiset eivät oikeasti tiedä, että jopa Ruotsissa ON köyhyyttä. Ja että jotkut vanhemmat varmaan antaisi sen korvapuustin mieluummin lapsilleen kuin käyttäisi sen Bernadottehäihin..
Joskus mun mielestä ajatuskin monarkiasta on ihan pähkä! Se ajatus, että joku vain syntymällä saa kaikki mahdolliset etuoikeudet.. Kuitenkin nautin kuninkaallisten loistosta RUOTSISSA, en minä Suomeen sellaista tahtoisi. :) Näin on oikeastaan todella hyvä - siis se, että meillä ei ole kuninkaallisia, mutta ruotsalaisilla on. :) Saan ihastella loistoa, muttei mun tarvitse surra sitä, että omassa maassani virka + vauraus jakautuisi noin hullulla perusteella.
Niin, kuinkahan sitten juhlistaisin supermässyä? Pitäisi varmaan jotain prinsessakakun tapaista nauttia! Se sopisi kun on prinsessan häät. Joskus minusta vain tuntuu, että sen Danielin vanhat ystävät saattaisivat vähän virnuilla tulevalle 'prinssintittelille'. On se tavallaan vain niin huvittavaa. :) Vaikka kai se on hienoakin, olla sillä tavalla 'saavuttamaton', kohotettu ja nostettu vain avioliiton vuoksi.
torstai 6. toukokuuta 2010
Sukliksen Laki!
Lakko muuten näkyy kyllä lihatiskeillä! Olin tänään kaupungilla ja sitten meninkin Prismaan. Enkä löytänyt naudan jauhelihaa, en sitten ollenkaan! Lopuksi oikein kysäisin myyjältä, että onko sitä.. ei ole, tämän lakon takia kuulemma ei ole nyt tullut! :( Mun piti sitten ajaa vielä toiseen ruokakauppeliin, koska olin päättänyt tänään tehdä LIHAMUREKETTA ja teinkin.. Sitten hamstrasin, tällä kertaa en namppia vaan jauhelihaa, eli ostinkin 2 pakettia nyt kun sitä sitten löysin! Koska ainakin meillä j-liha on aika peruskauraa, ilman sitä olisi vähän vaikeaa tuo ruokapolitiikka!
Olin tänään liikenteessä ÄRRIMURRI, se hävettää mua hiukan, mutta ei voi mitään! Ärsytti kun edelläni oli auto, joka ei siis liikennevaloissa liikahtanut mihinkään, vaikka vihreä valo paloi. Siinä se vaan jökötti mun edessäni. Olin ihan siinä ja siinä, että painanko tööttää, mutta en sitten painanut. Mutta se auto odotti seuraavaa vihreää, sitten vasta lähti. Mikähän siinä on, en tajua sellaista, ettei liikennevaloissa pidetä silmiä niissä VALOISSA, vaan tehdään jotain muuta! Itsekin saatan kyllä räplätä autoradiota ym., mutta valoissa olen aina tarkkana kuin porkkana, että lähden ajoissa. On kurjaa olla joku jonon tukko! Joitakin ihmisiä se tosin ei sitten haittaa!
Mistä seuraakin SUKLIKSEN LAKI: mitä ökympi auto, niin sen keljumpi kuski! Saa sanoa että olen väärässä ja ennakkoluuloinen, mutta o i k e a s t i olen ollut huomaavinani, että esim. citymaastureiden [sellaisia ällöttäviä, superkuluttavia jättiautoja] kuskit ovat pääsääntöisesti todella röyhkeitä. Tänään tunsin parkkiluolassa melkoisen vahingonilon purskahduksen, kun sellainen jättiautolla ajeleva oli ihan nesteessä sen kaaransa kanssa. ;) Kun sitä ei noin vain kätevästi pyöritelläkään, vaan liikkeelle lähtö, ruutuun menot ja poistumiset on kuin katselisi jotain saakelin Ruotsinlaivaa lähtemässä liikkeelle..
Oikeasti, en vaan tajua mihin CITYmaastureita tarvitaan??? Ymmärrän maasturin idean, jos asuu maaseudulla ja ajo-olosuhteet on vaikeat. Mutta mikä ihme kaupunkioloissa nyt on niin vaikeaa, ettei riitä normaali auto? Mun mielestä jo miehen farmariauto ['farkku!'] on aika kauhea käsiteltävä. Sitä on vaikea parkata! Siinä on yksi mun ja miehen erimielisyyksistä, eli meidän näkemykset autojen koosta on ihan erilaiset. Miehen mielestä pikkuauto on turvaton ja epäkäytännöllinen [koska sinne ei voi pakata koko maailmaa!], mutta mun mielestä taas pikkuautolla on paljon varmempi olo, kun on esim. kaupungilla ja parkkeerailee. Yhteen aikaan mies haaveili PAKETTIAUTOSTA.. :( Hih, onneksi hän sitten unohti sen haaveensa. Pakettiautoa nimittäin en ainakaan minä voisi ajaa, en suostuisi siihen. Ajokortti mulla kai riittäisi siihen, se normaali AB-kortti, mutta sellaista kolossia en lähtisi periaatteesta ajamaan!
Taitaapi olla mulla PMS..? ;) Kun näin kiukuttelen.
Cittarissa
Olin Cittarissa.. Ja enpäs muuten Citymarketissa sortunut hamstrailuun, paitsi siinä suhteessa että ostin sellaisia kreikkalaisia Caprice-kierrevohvelikeksejä. Ne ovat metsämansikan makuisia, ihania kapeita herkkuja! Olen joissain leivontablogeissa törmännyt näiden Caprice-vohvelien arvosteluun, siis silloin kun ne ovat suklaan tai pähkinän makuisia. Kuitenkin sanonpa vaan, että näitä metsämansikkaisia kannattaa oikeasti maistaa! Olihan ne tietty kalliita, yli 3 e.. :( Ostin kumminkin, koska käyn Cittarissa tosi harvoin ja muualta juuri noita keksuja ei saa! Paikallisessa K:ssa on vain niitä moitittuja pähkinäsuklaan makuisia!
Kreikka muuten pistää mun mielen vähän synkäksi. :( Ihmettelen meikäläisiä poliitikkoja, kun pari miljoonaa euroa reumasairaalaan on ihan mahdoton juttu, mutta sitten kreikkalaisille pistetään menemään 1,5 MILJARDIA!
1 kokonainen vuorokausi -
- ja syön kuin E L Ä I N ...!
Olin tänään liikenteessä ÄRRIMURRI, se hävettää mua hiukan, mutta ei voi mitään! Ärsytti kun edelläni oli auto, joka ei siis liikennevaloissa liikahtanut mihinkään, vaikka vihreä valo paloi. Siinä se vaan jökötti mun edessäni. Olin ihan siinä ja siinä, että painanko tööttää, mutta en sitten painanut. Mutta se auto odotti seuraavaa vihreää, sitten vasta lähti. Mikähän siinä on, en tajua sellaista, ettei liikennevaloissa pidetä silmiä niissä VALOISSA, vaan tehdään jotain muuta! Itsekin saatan kyllä räplätä autoradiota ym., mutta valoissa olen aina tarkkana kuin porkkana, että lähden ajoissa. On kurjaa olla joku jonon tukko! Joitakin ihmisiä se tosin ei sitten haittaa!
Mistä seuraakin SUKLIKSEN LAKI: mitä ökympi auto, niin sen keljumpi kuski! Saa sanoa että olen väärässä ja ennakkoluuloinen, mutta o i k e a s t i olen ollut huomaavinani, että esim. citymaastureiden [sellaisia ällöttäviä, superkuluttavia jättiautoja] kuskit ovat pääsääntöisesti todella röyhkeitä. Tänään tunsin parkkiluolassa melkoisen vahingonilon purskahduksen, kun sellainen jättiautolla ajeleva oli ihan nesteessä sen kaaransa kanssa. ;) Kun sitä ei noin vain kätevästi pyöritelläkään, vaan liikkeelle lähtö, ruutuun menot ja poistumiset on kuin katselisi jotain saakelin Ruotsinlaivaa lähtemässä liikkeelle..
Oikeasti, en vaan tajua mihin CITYmaastureita tarvitaan??? Ymmärrän maasturin idean, jos asuu maaseudulla ja ajo-olosuhteet on vaikeat. Mutta mikä ihme kaupunkioloissa nyt on niin vaikeaa, ettei riitä normaali auto? Mun mielestä jo miehen farmariauto ['farkku!'] on aika kauhea käsiteltävä. Sitä on vaikea parkata! Siinä on yksi mun ja miehen erimielisyyksistä, eli meidän näkemykset autojen koosta on ihan erilaiset. Miehen mielestä pikkuauto on turvaton ja epäkäytännöllinen [koska sinne ei voi pakata koko maailmaa!], mutta mun mielestä taas pikkuautolla on paljon varmempi olo, kun on esim. kaupungilla ja parkkeerailee. Yhteen aikaan mies haaveili PAKETTIAUTOSTA.. :( Hih, onneksi hän sitten unohti sen haaveensa. Pakettiautoa nimittäin en ainakaan minä voisi ajaa, en suostuisi siihen. Ajokortti mulla kai riittäisi siihen, se normaali AB-kortti, mutta sellaista kolossia en lähtisi periaatteesta ajamaan!
Taitaapi olla mulla PMS..? ;) Kun näin kiukuttelen.
Cittarissa
Olin Cittarissa.. Ja enpäs muuten Citymarketissa sortunut hamstrailuun, paitsi siinä suhteessa että ostin sellaisia kreikkalaisia Caprice-kierrevohvelikeksejä. Ne ovat metsämansikan makuisia, ihania kapeita herkkuja! Olen joissain leivontablogeissa törmännyt näiden Caprice-vohvelien arvosteluun, siis silloin kun ne ovat suklaan tai pähkinän makuisia. Kuitenkin sanonpa vaan, että näitä metsämansikkaisia kannattaa oikeasti maistaa! Olihan ne tietty kalliita, yli 3 e.. :( Ostin kumminkin, koska käyn Cittarissa tosi harvoin ja muualta juuri noita keksuja ei saa! Paikallisessa K:ssa on vain niitä moitittuja pähkinäsuklaan makuisia!
Kreikka muuten pistää mun mielen vähän synkäksi. :( Ihmettelen meikäläisiä poliitikkoja, kun pari miljoonaa euroa reumasairaalaan on ihan mahdoton juttu, mutta sitten kreikkalaisille pistetään menemään 1,5 MILJARDIA!
1 kokonainen vuorokausi -
- ja syön kuin E L Ä I N ...!
lauantai 1. toukokuuta 2010
Vakavahenkinen vappu
Sain juuri kämpän siivottua! Enää pitää vessat pestä ja se käy nopsasti! Onneksi on nyt taas urakka ohi. Oli ihan mielenkiintoista kokeilla siivousta nyt, kun ensi nyt tänä viikonloppuna EI ole mässinkiä. Luulin yhdessä vaiheessa, että vain mässäys on riittävä siivousmotivaation antaja mulle, mutta ei vaan ole niin, siivoan minä vaikken saisikaan herkkuilla. On se hyvä tietää!
Ihan hyvä ettei ensi viikolla tarvitse isoa siivoa tehdä, koska ensi viikonlopun mässäykseen liittyy myös PULLANPUNTTAUS.. eli siis leivon pullaa, ja se on aika raskasta ja sotkuista puuhaa. Raskasta, kun teen taikin käsin ja sotkuista, koska aina pullaa puntatessa onnistun mesomaan jauhoja myös lattialle. ;) Sitten pääsen taas imuroitsemaan! :)
Uusia kokemuksia
Käytin muuten ekan kerran sellaista parkkimittaria, johon 'kirjaudutaan' luotto/pankkikortilla! Kun saavutaan, niin kortti käytetään lukijan läpi ja sitten kun lähdetään, niin tehdään taas niin. Ja maksu lähtee sieltä kortilta. Varmaan kuulostan tosi muinaisjäänteeltä, mutten ole ennen sellaista käyttänyt. Nyt olen, Isossa Kaupungissa! Hih, aina sitä oppii uutta!
Harmittaa muuten kun siinä normaalisti suosimassani parkkitalossa onkin tullut kaikkia tyhmiä esteitä ajoreitille. :( Ei onnistu kaahaus! Vaikka en minä nyt tietenkään 'kaahaa', mutta kieltämättä ajan ehkä himpun verran lujempaa kuin mitä se sinänsä naurettava nopeusrajoitus siellä sanoo! Parkkitalossa ei KAI saisi ajaa kuin 20 km/h, tai jotain muuta yhtä.. outoa!!
Parkkitalossa oikein inhottaa joskus sen parkkeerauksen kalleus! Puren poskien sisäpintaa kun on maksun aika! :( Vieläkin muuttelen päässäni eurot markoiksi ja hirvittää kaiken kalleus!
Vappumuistoja
Parhaat vappumuistot mulla taitaa olla niistä vapuista, kun olin 17, 18 ja 19. Sitten oli yksi vappu vielä näiden lisäksi.. mulla oli silloin RILLIT ja olin niistä jotenkin lapsellisella tavalla häpeilevän ylpeä, kun olimme [2 pariskuntaa siis] yhdessä vapunvietossa. Olisinko silloin ollut jotain 22. Sitten oli vielä yksi 'kypsän iän' vappu tuossa 3-4 vuotta sitten [hassua etten muista tarkasti oliko siitä 3 vai 4 vuotta. Se oli kiva kanssa, eri tavalla kuin nuo muut, mutta kiva silti.
Voisin sanoa että nuo teini-iän vaput olivat oikeasti parhaimmat. Kun olin 19, niin silloin oli vielä sekin,kun oli 1. opiskeluvuosi menossa ja siitä oli kovasti tohkeissaan ja kaikki oli uutta. Yo-lakkia ei ole mun päässä nähty sitten tuon rillipiruvapun jälkeen. Minulla ei ole koskaan ollut Lakkiin mitään sellaista kiihkeää puolesta-vastaan -suhdetta.. mutta en vain ole jaksanut tai viitsinyt siitä kauheasti innostuakaan. Tukka pitäisi sitten laittaa aina jollain hankalalla tavalla, kun sitä ei voi kietoa nutturalle lakin ALLE. Äetmuori aikoinaan oli vihainen, kun 'tunnustin' etten ole käyttänyt lakkia vappuna, ja ettei mieskään.. :) Kun emmehän me usein edes 'vietä' tätä .. juhlimalla siis! No, Muorin mielestä jos lakki ON, niin sitä pitää käyttää. Mutta nykyisin KAIKILLA on yo-lakki. Oikeastaan nykyisin jos haluaa erottua, niin ei pistä päähänsä MITÄÄN vappuna. ;) Kun näitä kaikenlaisia lakkeja on niin paljon, ei niistä kukaan enää perillä ole, eikä kai välitäkään olla.
Ihan hyvä ettei ensi viikolla tarvitse isoa siivoa tehdä, koska ensi viikonlopun mässäykseen liittyy myös PULLANPUNTTAUS.. eli siis leivon pullaa, ja se on aika raskasta ja sotkuista puuhaa. Raskasta, kun teen taikin käsin ja sotkuista, koska aina pullaa puntatessa onnistun mesomaan jauhoja myös lattialle. ;) Sitten pääsen taas imuroitsemaan! :)
Uusia kokemuksia
Käytin muuten ekan kerran sellaista parkkimittaria, johon 'kirjaudutaan' luotto/pankkikortilla! Kun saavutaan, niin kortti käytetään lukijan läpi ja sitten kun lähdetään, niin tehdään taas niin. Ja maksu lähtee sieltä kortilta. Varmaan kuulostan tosi muinaisjäänteeltä, mutten ole ennen sellaista käyttänyt. Nyt olen, Isossa Kaupungissa! Hih, aina sitä oppii uutta!
Harmittaa muuten kun siinä normaalisti suosimassani parkkitalossa onkin tullut kaikkia tyhmiä esteitä ajoreitille. :( Ei onnistu kaahaus! Vaikka en minä nyt tietenkään 'kaahaa', mutta kieltämättä ajan ehkä himpun verran lujempaa kuin mitä se sinänsä naurettava nopeusrajoitus siellä sanoo! Parkkitalossa ei KAI saisi ajaa kuin 20 km/h, tai jotain muuta yhtä.. outoa!!
Parkkitalossa oikein inhottaa joskus sen parkkeerauksen kalleus! Puren poskien sisäpintaa kun on maksun aika! :( Vieläkin muuttelen päässäni eurot markoiksi ja hirvittää kaiken kalleus!
Vappumuistoja
Parhaat vappumuistot mulla taitaa olla niistä vapuista, kun olin 17, 18 ja 19. Sitten oli yksi vappu vielä näiden lisäksi.. mulla oli silloin RILLIT ja olin niistä jotenkin lapsellisella tavalla häpeilevän ylpeä, kun olimme [2 pariskuntaa siis] yhdessä vapunvietossa. Olisinko silloin ollut jotain 22. Sitten oli vielä yksi 'kypsän iän' vappu tuossa 3-4 vuotta sitten [hassua etten muista tarkasti oliko siitä 3 vai 4 vuotta. Se oli kiva kanssa, eri tavalla kuin nuo muut, mutta kiva silti.
Voisin sanoa että nuo teini-iän vaput olivat oikeasti parhaimmat. Kun olin 19, niin silloin oli vielä sekin,kun oli 1. opiskeluvuosi menossa ja siitä oli kovasti tohkeissaan ja kaikki oli uutta. Yo-lakkia ei ole mun päässä nähty sitten tuon rillipiruvapun jälkeen. Minulla ei ole koskaan ollut Lakkiin mitään sellaista kiihkeää puolesta-vastaan -suhdetta.. mutta en vain ole jaksanut tai viitsinyt siitä kauheasti innostuakaan. Tukka pitäisi sitten laittaa aina jollain hankalalla tavalla, kun sitä ei voi kietoa nutturalle lakin ALLE. Äetmuori aikoinaan oli vihainen, kun 'tunnustin' etten ole käyttänyt lakkia vappuna, ja ettei mieskään.. :) Kun emmehän me usein edes 'vietä' tätä .. juhlimalla siis! No, Muorin mielestä jos lakki ON, niin sitä pitää käyttää. Mutta nykyisin KAIKILLA on yo-lakki. Oikeastaan nykyisin jos haluaa erottua, niin ei pistä päähänsä MITÄÄN vappuna. ;) Kun näitä kaikenlaisia lakkeja on niin paljon, ei niistä kukaan enää perillä ole, eikä kai välitäkään olla.
tiistai 27. huhtikuuta 2010
Pornahtava uni?
Näin aika oudon unen viime yönä! Olin ALASTI jollakin 'areenalla', se muistutti jotenkin härkätaisteluareenaa.. Ja sitten jotkut ihmiset kieputtivat oranssia kangasta minun ympärilleni! Paikalla oli tietysti yleisöäkin, mutta en muista että kukaan olisi pilkannut alastonta minua. Se vain kuului asiaan, kaikki. Alastomuus ja se kangas!
Mistähän tuommoinenkin uni on kotoisin!
Autoilua
Autonromussa on nyt kesäkumit alla! Mies vaihtoi ne.. sanoi, että jos auto kolisee [jotenkin tavallista enemmän, siis..], niin mun pitäisi sanoa siitä hälle! Olin kaaralla liikkeessä tänään, kävin kirppikseltä kengät [4 e] ja käsilaukun [1 e] ja kyllähän se rotisko tietysti rämisi.. Inhottavaa, kun pitäisi tietää rämiseekö se enemmän vai vähemmän kuin ennen! Sitä on vaikea sanoa!
Hih, vähän nolotti kun katselin autoani yhdellä parkkipaikalla! Se oli nimittäin varmaan kaikkein LIKAISIN auto koko alueella.. :) Mutta minkäs teet!
Luulosairaus ohi, herkkuhetkiä odotellaan..
Nyt en enää skitsoakaan niin paljon mahdollisesta mahahaavasta tai muusta, jonka MÄSSYttely voisi mulle ehkä aiheuttaa! Nyt siis odotan herkkuilua ihan rauhallisin mielin. En silti aio sitä vielä ensi viikonloppuna pitää, kyllä se menee tuonne äitienpäivään. Vähän pitää antaa vatsan toipua kaikesta koetusta!
Nyt on 10 kokonaista vuorokautta herkkuiluun. Onpa kerrankin aikaa suunnitella leivontaa ym.! Näin muuten kauppan jätskialtaassa uutuus Carte D'Or-jäden!! Siinä on vaniljajädeä, kinuskikastiketta ja jotain karamellisoituja pecan-pähkinöitä, jos oikein muistan! Semmoinen iso paketti, ei siis mikään jädetikku! Totally-sarjassakin on uutuuksia, Totally Mint-tikku ja Totally Choco nyt ainakin. Minttiä aion kokeilla.
Mistähän tuommoinenkin uni on kotoisin!
Autoilua
Autonromussa on nyt kesäkumit alla! Mies vaihtoi ne.. sanoi, että jos auto kolisee [jotenkin tavallista enemmän, siis..], niin mun pitäisi sanoa siitä hälle! Olin kaaralla liikkeessä tänään, kävin kirppikseltä kengät [4 e] ja käsilaukun [1 e] ja kyllähän se rotisko tietysti rämisi.. Inhottavaa, kun pitäisi tietää rämiseekö se enemmän vai vähemmän kuin ennen! Sitä on vaikea sanoa!
Hih, vähän nolotti kun katselin autoani yhdellä parkkipaikalla! Se oli nimittäin varmaan kaikkein LIKAISIN auto koko alueella.. :) Mutta minkäs teet!
Luulosairaus ohi, herkkuhetkiä odotellaan..
Nyt en enää skitsoakaan niin paljon mahdollisesta mahahaavasta tai muusta, jonka MÄSSYttely voisi mulle ehkä aiheuttaa! Nyt siis odotan herkkuilua ihan rauhallisin mielin. En silti aio sitä vielä ensi viikonloppuna pitää, kyllä se menee tuonne äitienpäivään. Vähän pitää antaa vatsan toipua kaikesta koetusta!
Nyt on 10 kokonaista vuorokautta herkkuiluun. Onpa kerrankin aikaa suunnitella leivontaa ym.! Näin muuten kauppan jätskialtaassa uutuus Carte D'Or-jäden!! Siinä on vaniljajädeä, kinuskikastiketta ja jotain karamellisoituja pecan-pähkinöitä, jos oikein muistan! Semmoinen iso paketti, ei siis mikään jädetikku! Totally-sarjassakin on uutuuksia, Totally Mint-tikku ja Totally Choco nyt ainakin. Minttiä aion kokeilla.
lauantai 30. tammikuuta 2010
Kaasuvalossa
Ta-Miit antoi upean vinkin.. ja linkkasin hänen antamalleen sivulle! Kuinka en ole ennen tiennyt MITÄÄN tästä gaslightingistä?? Kuinka voi olla, että on ollut tuollainen tunnustettu asia/tekniikka, enkä ole tiennyt siitä mitään?
No, luin tuon nettisivun ja sitten jatkoin siitä vielä! Pääsin psykologisen manipuloinnin sivulle. Siellä oli ominaisuuksia, jotka tekevät ihmisistä haavoittuvaisia manipuloinnin kohteita! Yksi niistä ominaisuuksista on emotofobia! Se on negatiivisten tunteiden fobia! Ilmetty minä, minähän se! Suklis 'kaikkien on oltava onnellisia', Suklis 'en koskaan tahdo loukata ketään', Suklis 'luovun omista oikeuksistani ennen kuin pahastutan muut'! :(
Oli siellä muitakin ominaisuuksia. :( Niistäkin moni kuulosti tutulta korvaan. Kyvyttömyys sanoa ei, epäselvä minäkuva, sairas halu miellyttää.. :( Taas siinä Sukliksen piirteitä tietokoneen näytöllä. Voihan.. ällötys! :(
Mutta tuo gasligtning oli oikea väläys! Nimittäin, pystyn nyt heti nimeämään useita sellaisia kertoja, kun Muori on tehnyt juuri sitä! Nyt tiedän sen toiminnan nimen - siitä on apua!
1. Muori väitti kivenkovaan kertoneensa mulle Isukin kuolemasta. Olin tosi hämmentynyt, koska olen aivan varma, että Siukku kertoi mulle siitä. Kirjoitin siitä päiväkirjaankin heti kun se tapahtui - siis että Siukku soitti ja.. No, Muori kuitenkin väittää, että muistan väärin. Muistan väärin siis sen, kuinka mun isäni [Äidille 'vain' ex-mies siinä vaiheessa] kuolema kerrottiin mulle. Epäilin omaa järkeäni tosi pitkään tämän kanssa.
2. Muori väittää toistuvasti "en ole sanonut sitä" jos olen joskus ottanut esiin hänen riidan tiimellyksessä sanomat asiat. Totuus on, että hän on sanonut ne asiat, ne kauheat asiat. Itse en edes osaisi keksiä mitään niin inhottavia. Ennen taas epäilin omaa järkeäni, mutta objektiivisesti katsottuna luultavasti muistan oikein, koska itse en kiihdy Muorin tavoin. Muorin tapa 'livahtaa' vastuusta - ettei hän ole koskaan sanonut mulle niitä asioita, jotka mua on niin kovasti loukanneet - on mahdollisimman outo, ärsyttävä, melkein pelottava. Joskus mietin, että eikö hän OIKEASTI muista, vai onko se tapa saada mut epäilemään järkeäni tai vaan selvitä elämästä pyytämättä koskaan anteeksi.
3. Muori on ainakin kerran sanonut, että epäilee mun kykyä erottaa uni ja todellisuus toisistaan. Sanoin nimittäin nähneeni yhden kirjan Isukin luona, silloin kun Isukki siis vielä oli elossa. Sen jälkeen sitä kirjaa ei enää näkynyt. Kysyin Muorilta, että tietääkö hän mihin Isukki olisi voinut sen laittaa - Muori sanoi, ettei sitä kirjaa ole olemassakaan Isukilla, että 'olet nähnyt taas unta vaan'. Hän ei sanonut sitä mitenkään provosoivasti, vaan ihan tosiasiana: Suklis uneksuu 'taas'. Ja kuinka turhautunut olin, kun yritin ja yritin hänelle sanoa, että kyllä se kirja siellä on.. KUN kirja sitten löytyi vuosien jälkeen, niin Muori oli hitusen verran nolo, mutta ohitti asian tosi nopeasti 'kuitenkin siulla on taipumus kuvitella kaikkea, vaikkei nyt sitten tällä kerralla ehkä..'
4. Muori vääntelee ja muuttelee esim. mun nuoruutta koskevia muistoja. Väittää että olisin 12-vuotiaana laittanut jonkun senssihaku ilmoituksen kirjeenvaihtopalstalle. Olin 16 silloin, kun sen tein, ja oikeasti etsin vain KIRJEkaveria. Ihan viatonta siis. Ja olen oikeassa, koska se lehti ei edes hyväksynyt mitään alle 16-vuotiailta! Mutta Muori väittää kiven kovaan, että jo 12-vuotiaana minä.. Hohhoijaa. Tämä vaan yhtenä esimerkkinä, muitakin riittää.
5. Muori syyttelee muita patologisiksi valehtelijoiksi [esim. kummitätiäni], ja muutenkin syyttelee muita niistä jutuista, joita itse tekee.
Niin monta vuotta ajattelin: mä olen väärässä/mä muistan väärin/hui, olen hullu, en osaa erottaa unta ja totta/olen tyhmä, sanon outoja asioita, mun on parasta olla hiljaa. Kesti muuten aika kauan kun tajusin, että kyllä se on mun ÄITINI, jolla on joku ihmeellinen ongelma. En osannut ajatella niin nuorempana - monelle lapselle ja nuorellekin äiti on vieläkin se, joka on oikeassa.. vaikka ei olisikaan! Mutta vanhemmathan ovat omia yksilöitään, itsenäisiä yksilöitä, heillä on oma menneisyytensä ja usein n. 20-40 vuotta elettyä elämää takanaan jo ennen kuin he saivat meidät. Mitä sinä aikana on tapahtunut, niinä vuosina? Millaisen lapsuuden vanhempamme elivät? Olen yrittänyt yllyttää Muoria kertomaan omasta lapsuudestaan [se ei ole vaikeaa, hän muistelee mielellään] muodostaakseni siitä kuvaa. Ja olen muodostanutkin. Silti moni asia on hämärän peitossa. Ehkä pysyvästikin.
En sano sitä etteikö mulla olisi ongelmia, ettenkö itse olisi 'viallinen'. Tietysti olen, ei kai tarvitse kuin lukea tätä blogia niin jo selviää.. :( Siis ainakin se syömishommeli. Ja se, että olen melkoinen pelkuri ja saamaton työnhakija, onnettoman epäkäytännöllinen ja neurootikkokin vielä. Ja salakommunisti, kun en uskalla julkisesti - tai kun en tiedä tarpeeksi.. -Plus tietty se, että olen LÄÄKITYKSELLÄ, eli siis melkoinen häviäjä. Mutta rehellisyydessä pysyminen ei koskaan ole mulle ollut ongelma, eikä myöskään omien tekojeni, tekemättä jättämisten ja sanomisteni myöntäminen. Sillä saralla on Muorissa vikaa.
Olen vieläkin kuin puulla päähän lyöty!
Vaikea keskittyä edes siihen että on..
.. 7 kokonaista vuorokautta herkkuiluun!
Ja mitä siitä sitten seuraa! Nykyisin olen ihan kumma keksiahmatti! Keksi maistuu mulle paremmin melkein kuin suklaa! Tämä tunnustus on sanottava hiljaa.. muuten menee maine suklaahirviön! Dominoista tykkään, ja sitten kauralastuista. Myös piparkakut on hyviä!
Ankea autouutinen
.. kerrottakoon myös! Mulla olisi tänään ollut hammaslääkäri, mutta en päässyt sinne! Piti soittaa ja peruuttaa tuossa 7.30 aikaan! Mies oli yrittänyt käynnistää kaaraani, kun se h-lääkäriin meno oli tiedossa klo 10 aikaan. Mies ajatteli, että jos hän sitä aikaisin aamusta käynnistelisi, niin olisi mun sitten helpompi siitä jatkaa. Mutta eihän tuo rakkine liikahtanutkaan! AKKU kuulemma oli kärsinyt pakkasista.. ei 'jaksanut pyörittää' sanoi mies. Akku täytyy laittaa lämpimään.. ja sitten takaisin autoon, niin sitten autoni rullaa taas. Kyllä harmitti, kun olin henkisesti valmistautunut siihen h-lääkäriin juuri nyt. Nyt sitten piti aika siirtää helmikuulle. Olin aika nolona puhelimessa, koska inhoan tuollaisia viime tipan peruutuksia. Olisihan tietty ollut taksilla menon mahdollisuus, mutta se - kuten kaikki tiedämme - on kallista lystiä.
No, luin tuon nettisivun ja sitten jatkoin siitä vielä! Pääsin psykologisen manipuloinnin sivulle. Siellä oli ominaisuuksia, jotka tekevät ihmisistä haavoittuvaisia manipuloinnin kohteita! Yksi niistä ominaisuuksista on emotofobia! Se on negatiivisten tunteiden fobia! Ilmetty minä, minähän se! Suklis 'kaikkien on oltava onnellisia', Suklis 'en koskaan tahdo loukata ketään', Suklis 'luovun omista oikeuksistani ennen kuin pahastutan muut'! :(
Oli siellä muitakin ominaisuuksia. :( Niistäkin moni kuulosti tutulta korvaan. Kyvyttömyys sanoa ei, epäselvä minäkuva, sairas halu miellyttää.. :( Taas siinä Sukliksen piirteitä tietokoneen näytöllä. Voihan.. ällötys! :(
Mutta tuo gasligtning oli oikea väläys! Nimittäin, pystyn nyt heti nimeämään useita sellaisia kertoja, kun Muori on tehnyt juuri sitä! Nyt tiedän sen toiminnan nimen - siitä on apua!
1. Muori väitti kivenkovaan kertoneensa mulle Isukin kuolemasta. Olin tosi hämmentynyt, koska olen aivan varma, että Siukku kertoi mulle siitä. Kirjoitin siitä päiväkirjaankin heti kun se tapahtui - siis että Siukku soitti ja.. No, Muori kuitenkin väittää, että muistan väärin. Muistan väärin siis sen, kuinka mun isäni [Äidille 'vain' ex-mies siinä vaiheessa] kuolema kerrottiin mulle. Epäilin omaa järkeäni tosi pitkään tämän kanssa.
2. Muori väittää toistuvasti "en ole sanonut sitä" jos olen joskus ottanut esiin hänen riidan tiimellyksessä sanomat asiat. Totuus on, että hän on sanonut ne asiat, ne kauheat asiat. Itse en edes osaisi keksiä mitään niin inhottavia. Ennen taas epäilin omaa järkeäni, mutta objektiivisesti katsottuna luultavasti muistan oikein, koska itse en kiihdy Muorin tavoin. Muorin tapa 'livahtaa' vastuusta - ettei hän ole koskaan sanonut mulle niitä asioita, jotka mua on niin kovasti loukanneet - on mahdollisimman outo, ärsyttävä, melkein pelottava. Joskus mietin, että eikö hän OIKEASTI muista, vai onko se tapa saada mut epäilemään järkeäni tai vaan selvitä elämästä pyytämättä koskaan anteeksi.
3. Muori on ainakin kerran sanonut, että epäilee mun kykyä erottaa uni ja todellisuus toisistaan. Sanoin nimittäin nähneeni yhden kirjan Isukin luona, silloin kun Isukki siis vielä oli elossa. Sen jälkeen sitä kirjaa ei enää näkynyt. Kysyin Muorilta, että tietääkö hän mihin Isukki olisi voinut sen laittaa - Muori sanoi, ettei sitä kirjaa ole olemassakaan Isukilla, että 'olet nähnyt taas unta vaan'. Hän ei sanonut sitä mitenkään provosoivasti, vaan ihan tosiasiana: Suklis uneksuu 'taas'. Ja kuinka turhautunut olin, kun yritin ja yritin hänelle sanoa, että kyllä se kirja siellä on.. KUN kirja sitten löytyi vuosien jälkeen, niin Muori oli hitusen verran nolo, mutta ohitti asian tosi nopeasti 'kuitenkin siulla on taipumus kuvitella kaikkea, vaikkei nyt sitten tällä kerralla ehkä..'
4. Muori vääntelee ja muuttelee esim. mun nuoruutta koskevia muistoja. Väittää että olisin 12-vuotiaana laittanut jonkun senssihaku ilmoituksen kirjeenvaihtopalstalle. Olin 16 silloin, kun sen tein, ja oikeasti etsin vain KIRJEkaveria. Ihan viatonta siis. Ja olen oikeassa, koska se lehti ei edes hyväksynyt mitään alle 16-vuotiailta! Mutta Muori väittää kiven kovaan, että jo 12-vuotiaana minä.. Hohhoijaa. Tämä vaan yhtenä esimerkkinä, muitakin riittää.
5. Muori syyttelee muita patologisiksi valehtelijoiksi [esim. kummitätiäni], ja muutenkin syyttelee muita niistä jutuista, joita itse tekee.
Niin monta vuotta ajattelin: mä olen väärässä/mä muistan väärin/hui, olen hullu, en osaa erottaa unta ja totta/olen tyhmä, sanon outoja asioita, mun on parasta olla hiljaa. Kesti muuten aika kauan kun tajusin, että kyllä se on mun ÄITINI, jolla on joku ihmeellinen ongelma. En osannut ajatella niin nuorempana - monelle lapselle ja nuorellekin äiti on vieläkin se, joka on oikeassa.. vaikka ei olisikaan! Mutta vanhemmathan ovat omia yksilöitään, itsenäisiä yksilöitä, heillä on oma menneisyytensä ja usein n. 20-40 vuotta elettyä elämää takanaan jo ennen kuin he saivat meidät. Mitä sinä aikana on tapahtunut, niinä vuosina? Millaisen lapsuuden vanhempamme elivät? Olen yrittänyt yllyttää Muoria kertomaan omasta lapsuudestaan [se ei ole vaikeaa, hän muistelee mielellään] muodostaakseni siitä kuvaa. Ja olen muodostanutkin. Silti moni asia on hämärän peitossa. Ehkä pysyvästikin.
En sano sitä etteikö mulla olisi ongelmia, ettenkö itse olisi 'viallinen'. Tietysti olen, ei kai tarvitse kuin lukea tätä blogia niin jo selviää.. :( Siis ainakin se syömishommeli. Ja se, että olen melkoinen pelkuri ja saamaton työnhakija, onnettoman epäkäytännöllinen ja neurootikkokin vielä. Ja salakommunisti, kun en uskalla julkisesti - tai kun en tiedä tarpeeksi.. -Plus tietty se, että olen LÄÄKITYKSELLÄ, eli siis melkoinen häviäjä. Mutta rehellisyydessä pysyminen ei koskaan ole mulle ollut ongelma, eikä myöskään omien tekojeni, tekemättä jättämisten ja sanomisteni myöntäminen. Sillä saralla on Muorissa vikaa.
Olen vieläkin kuin puulla päähän lyöty!
Vaikea keskittyä edes siihen että on..
.. 7 kokonaista vuorokautta herkkuiluun!
Ja mitä siitä sitten seuraa! Nykyisin olen ihan kumma keksiahmatti! Keksi maistuu mulle paremmin melkein kuin suklaa! Tämä tunnustus on sanottava hiljaa.. muuten menee maine suklaahirviön! Dominoista tykkään, ja sitten kauralastuista. Myös piparkakut on hyviä!
Ankea autouutinen
.. kerrottakoon myös! Mulla olisi tänään ollut hammaslääkäri, mutta en päässyt sinne! Piti soittaa ja peruuttaa tuossa 7.30 aikaan! Mies oli yrittänyt käynnistää kaaraani, kun se h-lääkäriin meno oli tiedossa klo 10 aikaan. Mies ajatteli, että jos hän sitä aikaisin aamusta käynnistelisi, niin olisi mun sitten helpompi siitä jatkaa. Mutta eihän tuo rakkine liikahtanutkaan! AKKU kuulemma oli kärsinyt pakkasista.. ei 'jaksanut pyörittää' sanoi mies. Akku täytyy laittaa lämpimään.. ja sitten takaisin autoon, niin sitten autoni rullaa taas. Kyllä harmitti, kun olin henkisesti valmistautunut siihen h-lääkäriin juuri nyt. Nyt sitten piti aika siirtää helmikuulle. Olin aika nolona puhelimessa, koska inhoan tuollaisia viime tipan peruutuksia. Olisihan tietty ollut taksilla menon mahdollisuus, mutta se - kuten kaikki tiedämme - on kallista lystiä.
tiistai 22. joulukuuta 2009
Lakia joskus uhmaan..
Niin lauloi Pelle Miljoona joskus! Minä en ole vielä lakia uhmannut, mutta tuo autokielto on aika kova juttu.. ja saa kiusauksen heräämään! Niin, siis nyt on niin, etten enää saa [SAISI] ajaa! Koska emme ole korjanneet sitä vikaa ajoissa. Viime postauksessa oli siitä juttua.. Nyt mietin että haittaisiko se, jos ajaisin ihan vain LYHYEN matkan, vaikka tuonne oman kunnan keskustaan? Eiköhän kuitenkin ole niin, että PITKÄ matka olisi tuomittavampi??
Hassua miten sitä voi olla automaattisesti vaikka sitä mieltä, että lain rikkominen on väärin. Mutta sitten kun omalle kohdalle tulee joku tuollainen JUTTU, niin mielipide voi muuttua. ;) No, mä en muutenkaan ole AINA ollut sitä mieltä. että lakia olisi noudatettava kirjaimellisesti. Onhan esim. monet kansalaistottelemattomuus ja mielenosoitusjutut useinkin siinä rajoilla ja joskus menee ylikin. Mutta jos ne tuovat jonkun pointin esille, niin on se minusta silloin oikein, vaikka lain silmissä ei olisikaan. Onko tämä nyt sekavaa?
Hurauttaisinko vaan ja 'unohtaisin' sen, etten saisi? Kas siinäpäs on Sukliksen jouluinen pulma!
Mies on vannottanut, etten lähtisi.. hän pelkää sairaalloisesti sitä että tuommoisesta 'jäisi kiinni' sattumalta ja se sitten olisi noloa. Olen sanonut tavallaan, että en lähde.. Mutta en toisaalta ole miehelle sanonut muuta kuin 'en lähde'. En ole sanonut, etten AJA! Olen luvannut etten lähde, en ole luvannut, etten aja! Hih.. No, saas nähdä nyt..
Joulusuklaat koossa!
Sain lahjaksi Wienernougat-rasian, joten nyt sitten ei tarvitse ostaa toista rasiaa.. Kun mulla siis on kaapissa sellainen W-rasia, jossa on 1/2 jäljellä! Mietin tosi paljon, että riittääkö ne jouluksi - nyt ei tarvitse miettiä, kun tuli tuo lahjarasia! Toinen lahjarasia oli Budapestejä.. hmm, ei niin hyvä juttu! :( Sitten Wienernougattien lisäksi mulla on Mozartkuulia, geishakonvehteja ja piparkakkusuklaatilevy. Siinä on reilusti jouluksi ja jää joulun jälkeiseenkin MÄSSYyn!
Olen melkoinen pikkuleipähirmu! Mietin että varmaan teen itse torpparinleipiä tuossa aatonaattona. Ne tulee helposti ja on tosi hyviä! Pipareita en ala leipoa, koska meillä niitä menee niin vähän. Kauppasta ostimme niitä viimeksi ihan riittävästi. Aatonaaton leivontaan kuuluu myös maustekakku ja kookoskakku, ne on siis kahvikakkuja.
Ja lopuksi: enää 1 (!!!) kokonainen vuorokausi..
- - ja koittaa ahminnan aika .. Niin ja joulunkin. ;)
Hassua miten sitä voi olla automaattisesti vaikka sitä mieltä, että lain rikkominen on väärin. Mutta sitten kun omalle kohdalle tulee joku tuollainen JUTTU, niin mielipide voi muuttua. ;) No, mä en muutenkaan ole AINA ollut sitä mieltä. että lakia olisi noudatettava kirjaimellisesti. Onhan esim. monet kansalaistottelemattomuus ja mielenosoitusjutut useinkin siinä rajoilla ja joskus menee ylikin. Mutta jos ne tuovat jonkun pointin esille, niin on se minusta silloin oikein, vaikka lain silmissä ei olisikaan. Onko tämä nyt sekavaa?
Hurauttaisinko vaan ja 'unohtaisin' sen, etten saisi? Kas siinäpäs on Sukliksen jouluinen pulma!
Mies on vannottanut, etten lähtisi.. hän pelkää sairaalloisesti sitä että tuommoisesta 'jäisi kiinni' sattumalta ja se sitten olisi noloa. Olen sanonut tavallaan, että en lähde.. Mutta en toisaalta ole miehelle sanonut muuta kuin 'en lähde'. En ole sanonut, etten AJA! Olen luvannut etten lähde, en ole luvannut, etten aja! Hih.. No, saas nähdä nyt..
Joulusuklaat koossa!
Sain lahjaksi Wienernougat-rasian, joten nyt sitten ei tarvitse ostaa toista rasiaa.. Kun mulla siis on kaapissa sellainen W-rasia, jossa on 1/2 jäljellä! Mietin tosi paljon, että riittääkö ne jouluksi - nyt ei tarvitse miettiä, kun tuli tuo lahjarasia! Toinen lahjarasia oli Budapestejä.. hmm, ei niin hyvä juttu! :( Sitten Wienernougattien lisäksi mulla on Mozartkuulia, geishakonvehteja ja piparkakkusuklaatilevy. Siinä on reilusti jouluksi ja jää joulun jälkeiseenkin MÄSSYyn!
Olen melkoinen pikkuleipähirmu! Mietin että varmaan teen itse torpparinleipiä tuossa aatonaattona. Ne tulee helposti ja on tosi hyviä! Pipareita en ala leipoa, koska meillä niitä menee niin vähän. Kauppasta ostimme niitä viimeksi ihan riittävästi. Aatonaaton leivontaan kuuluu myös maustekakku ja kookoskakku, ne on siis kahvikakkuja.
Ja lopuksi: enää 1 (!!!) kokonainen vuorokausi..
- - ja koittaa ahminnan aika .. Niin ja joulunkin. ;)
torstai 17. joulukuuta 2009
Päivän joulukorttisaalis: 1!
Eilen tuli 3 korttia ja nyt tänään 1! Vain yksi itse askarreltu kortti on tullut toistaiseksi! Toivottavasti se siitä vielä paranee. Juuh, juuri luin TYHMÄN väitteen, että muka vain vanhat ja sairaat arvostaisi joulukorttia..! Jopa oli keksintö, kyllä mä ainakin niitä arvostan ja ilahdun.. Joulukirje olisi oikeastaan kaikkein kivoin saada, missä oikein kerrottaisiin vuoden kuulumiset, varsinkin jos ei kauheasti olla oltu tekemisissä. Muttei oikeastaan kuin yksi tuntemani ihminen joskus harrastele tätä!
Mulle vain tuosta vanhat ja sairaat joulukorttirakastajat-jutusta tuli aika ankea olo! On ihan kuin se ihminen olisi niputtanut kaikki joulukorteista pitävät raihnaiksi ja ikivanhoiksi.
Sitten joskus mua ärsyttää sellainenkin, kun jossain nettikeskustelussa jotkut ihmiset väittävät oikein saavansa RAIVARIT, jos SAAVAT joulukortin. Kun se on kuulemma vaan turhaa, krääsää, roskiin menee. Ihme juttu että tuollaisestakin asiasta voi raivostua. Onko se sitten iso vaiva heittää pois ne kortit, jos ei kerran tykkää katsella? Joku haukkui joulukirjeetkin siinä keskustelussa tyyliin 'ketä kiinnostaa' ja että niissä vain 'kehuskellaan' oman perheen tekemisillä. Hei haloo!! Ketä kiinnostaa?? -No, yleensä nyt ainakin YSTÄVIÄ ja sukulaisia tuppaavat kiinnostamaan toisten asiat edes vähäsen! Ja eikö nyt omasta perheestäänkään saisi olla ylpeä ja iloinen ja vähän kehaista, jos vaikka lapsi on oppinut puhumaan tai poika saanut työpaikan! Hitto tätä meidän suomalaisten touhua. Ihanne joulukirje olisi varmaan sellainen, jossa oikein sanottaisiin, että kyllä me ollaan kelvoton perhe, huonosti menee, työttömiksi jäätiin ja erokin kai tässä tulee. Sitten saajat kai voisivat ainakin olla kateudesta vapaita!
Yksi nettikeskustelu koski myös jouluvaloja, jotkut niistäkin oikein stressaantuu. En tajua. Myönnetään että munkin mielestäni sellaiset moniväriset jouluvalot on aika kauheita, mutta en ainakaan väitä että MUN makuni olisi se 'oikea', ainoa maku! Jos joku omalle parvekkeelleen tai pihalleen virittelee jotain, niin kai se on hänen oikeutensa. Mä voin aina katsoa muuhun suuntaan! Miksi musta tuntuu kuin ihmisillä olisi nykyisin kauhean kireä pinna ja mitään ei oikein siedettäisi?? Voin vielä ymmärtää sen, että joku ei tykkää jostain asiasta, mutta se alttius raivostumiseen, oikein KUNNON raivoon, tuntuu olevan aika yleistä nykyisin.. Missä mättää??
Pitäisi ajatella niin että elä ja anna toisten elää. Varmaan tuollaiset tosi raivokkaat ihmiset maksavat raivoiluistaan vielä joskus sydärin tms. muodossa! :(
Auto kirkuu taas!
Mun autoni huutaa kuin tapettava porsas..! Se KILJUU oikein, joku hihna on liian löysällä tai kireällä, niin sanoo mies! Hän ei ole ehtinyt/jaksanut sille oikein tehdä mitään vielä. Inhottaa se kiljunta, kuinka se kääntää ihmisten päät! Mua tuijotetaan ja jotkut virnuilevat! Sitten vielä on sellainen juttu, että se pakoputki on jotenkin osittain irrallaan tms.. en tiedä oikein! Katsastuksesta meni läpi ja katsastusmies vaan sanoi, että se pitäisi nyt korjata. Tästä pakoputkesta johtuen auto myös KOLISEE silloin, kun ei kilju! No, ainakin maailma KUULEE kun MÄ olen tulossa romuraudallani. ;)
Katsastusmies oli todennut, että näitä ei enää oikein näekään liikenteessä, siis niitä mun auton mallisia.. Kun ovat vanhuuden vuoksi jo pois liikenteestä! :) Heh.. antiikkiauto!
Miestä ei aina pänni tuo autoni huono kunto, mutta siinä vaiheessa hän reipastuu korjaamaan, kun joutuu itse käyttämään mun autoa päivän tai kaksi. ;) Häntä jurppii oikein kunnolla se kiljunta, jos hän on itse kuskipukilla. Ottaa kai ylpeydelle, jotenkin!
6 kokonaista vuorokautta -
JOULUUN! Ja aivan erityisesti mässinkiin. En ole vielä saanut joulusuklaateja ostettua, täytyy tehdä se nyt viimeistään viikonloppuna. Mulla on ½ rasiaa Wienernougatteja jäljellä ja nyt mietin, että riittääkö ne jouluksi vai ei? Wienernougattia kun voisi syödä kuinka paljon vaan.. Voi olla että pitää ostaa toinen rasiallinen vielä.
Mulle vain tuosta vanhat ja sairaat joulukorttirakastajat-jutusta tuli aika ankea olo! On ihan kuin se ihminen olisi niputtanut kaikki joulukorteista pitävät raihnaiksi ja ikivanhoiksi.
Sitten joskus mua ärsyttää sellainenkin, kun jossain nettikeskustelussa jotkut ihmiset väittävät oikein saavansa RAIVARIT, jos SAAVAT joulukortin. Kun se on kuulemma vaan turhaa, krääsää, roskiin menee. Ihme juttu että tuollaisestakin asiasta voi raivostua. Onko se sitten iso vaiva heittää pois ne kortit, jos ei kerran tykkää katsella? Joku haukkui joulukirjeetkin siinä keskustelussa tyyliin 'ketä kiinnostaa' ja että niissä vain 'kehuskellaan' oman perheen tekemisillä. Hei haloo!! Ketä kiinnostaa?? -No, yleensä nyt ainakin YSTÄVIÄ ja sukulaisia tuppaavat kiinnostamaan toisten asiat edes vähäsen! Ja eikö nyt omasta perheestäänkään saisi olla ylpeä ja iloinen ja vähän kehaista, jos vaikka lapsi on oppinut puhumaan tai poika saanut työpaikan! Hitto tätä meidän suomalaisten touhua. Ihanne joulukirje olisi varmaan sellainen, jossa oikein sanottaisiin, että kyllä me ollaan kelvoton perhe, huonosti menee, työttömiksi jäätiin ja erokin kai tässä tulee. Sitten saajat kai voisivat ainakin olla kateudesta vapaita!
Yksi nettikeskustelu koski myös jouluvaloja, jotkut niistäkin oikein stressaantuu. En tajua. Myönnetään että munkin mielestäni sellaiset moniväriset jouluvalot on aika kauheita, mutta en ainakaan väitä että MUN makuni olisi se 'oikea', ainoa maku! Jos joku omalle parvekkeelleen tai pihalleen virittelee jotain, niin kai se on hänen oikeutensa. Mä voin aina katsoa muuhun suuntaan! Miksi musta tuntuu kuin ihmisillä olisi nykyisin kauhean kireä pinna ja mitään ei oikein siedettäisi?? Voin vielä ymmärtää sen, että joku ei tykkää jostain asiasta, mutta se alttius raivostumiseen, oikein KUNNON raivoon, tuntuu olevan aika yleistä nykyisin.. Missä mättää??
Pitäisi ajatella niin että elä ja anna toisten elää. Varmaan tuollaiset tosi raivokkaat ihmiset maksavat raivoiluistaan vielä joskus sydärin tms. muodossa! :(
Auto kirkuu taas!
Mun autoni huutaa kuin tapettava porsas..! Se KILJUU oikein, joku hihna on liian löysällä tai kireällä, niin sanoo mies! Hän ei ole ehtinyt/jaksanut sille oikein tehdä mitään vielä. Inhottaa se kiljunta, kuinka se kääntää ihmisten päät! Mua tuijotetaan ja jotkut virnuilevat! Sitten vielä on sellainen juttu, että se pakoputki on jotenkin osittain irrallaan tms.. en tiedä oikein! Katsastuksesta meni läpi ja katsastusmies vaan sanoi, että se pitäisi nyt korjata. Tästä pakoputkesta johtuen auto myös KOLISEE silloin, kun ei kilju! No, ainakin maailma KUULEE kun MÄ olen tulossa romuraudallani. ;)
Katsastusmies oli todennut, että näitä ei enää oikein näekään liikenteessä, siis niitä mun auton mallisia.. Kun ovat vanhuuden vuoksi jo pois liikenteestä! :) Heh.. antiikkiauto!
Miestä ei aina pänni tuo autoni huono kunto, mutta siinä vaiheessa hän reipastuu korjaamaan, kun joutuu itse käyttämään mun autoa päivän tai kaksi. ;) Häntä jurppii oikein kunnolla se kiljunta, jos hän on itse kuskipukilla. Ottaa kai ylpeydelle, jotenkin!
6 kokonaista vuorokautta -
JOULUUN! Ja aivan erityisesti mässinkiin. En ole vielä saanut joulusuklaateja ostettua, täytyy tehdä se nyt viimeistään viikonloppuna. Mulla on ½ rasiaa Wienernougatteja jäljellä ja nyt mietin, että riittääkö ne jouluksi vai ei? Wienernougattia kun voisi syödä kuinka paljon vaan.. Voi olla että pitää ostaa toinen rasiallinen vielä.
perjantai 20. marraskuuta 2009
Tunne-elämän laiskiainen
Tunne-elämän laiskiainen, Suklis, raportoi! Mässyä odotetaan enää 1 (!!!) kokonainen vuorokausi! Nyt kun eletään jo perjantaita. Zuk-zuk-zuklis on myös päättänyt leipoa BAILEYSKAKUN, koska mieskin sitä jo toivoi! Nams! Sitten lauantaina leivon ja kun vuorokausi sunnuntaille vaihtuu, niin kaakku on jääkaapissa valmiiksi hyhmettynyt.
Mietin edellistä postausta, kuinka kummaa on sanoa ettei JAKSA rakastua! :) Varmaan annan itsestäni oikein laiskajaakon kuvan! Joskus en myöskään jaksa suuttua. Huomaan joidenkin ihmisten käyttäytyvän törkeästi, mutta en reagoi rajusti. Nyt viimeksi semmoinen kävi autoillessa. Oli edessä ajava sellaisessa raskaassa kuormassa, ja mä ohitin. Ihan nätisti, ihan sääntöjen mukaan. No, oli pimeää.. ja tämä tyyppi [mies!] siitä suivaantui jotenkin [siis siitä ohituksestani] ja se alkoi vilkutella pitkiä valoja ja ennen ohitustani muuten vilkutti perävaloilla, eli jarrutteli. :( Ihan vaan kiusan vuoksi kai, muutakaan syytä en keksinyt. :( Kyllä se oudoksutti, mutta en JAKSANUT suuttua. Tuli vain vähän surullinen olo. Että jotkut vie sen egoboostailunsa liikenteeseen asti. Miksi se nyt on niin kamalaa, jos joku ohittaa? Ei se MUA haittaa, ja mut ohitetaan muuten säännöllisesti moottoritiellä! Kun en aja 120 lasissa! Hitto, mun kaara alkaa ulista jo silloin kun on sata lasissa. ;)
Mutta tuollainen valoilla kiusaaminen ei ole kivaa. Kenen etua se palvelee, että jonkun tarkkaavaisuutta liikenteessä heikennetään?? Suklis kysyy vaan!
Tulee joskus alakuloinen olo!
Mutta nyt ei oikeastaan ole.. Mietin jo vähän joulua. Haluaisin alkaa harrastaa enemmän itse tehtyjä joululahjoja, niin kuin Näkymätön tyttö, mutta en oikein osaa tehdä mitään 'hyödyllistä'! Kyllä pääsääntöisesti ostan joululahjat. :( Mies on toivonut Ice Age 3-dvd:tä ja kai sen hälle hommaan! :) Mies ei oikeastaan toivo montaa asiaa, siis sellaista nimettyä asiaa. Jonkun dvd:n ja kirjan lisäksi ostan hänelle usein alusvaatteita. Mutta siinä on se heikkous: ostan aluvaatetta, mutta mies EI heitä vanhoja aluvaatteita pois! :( Eli vaatevuori sen kun kasvaa! Mun mielestä sieltä vanhemmasta päästä voisi jo heittää pois! Mies ei heitä, ellei sitten ole reikiä yms. :(
Noinkohan mies ei siksi toivo monia asioita, kun olen KÖYHIMYS? :( Vaikka viimeiset lanttini käyttäisin, että hänellä olisi hyvä, kyllä hän sen verran rakas on. Vaikka onkin joskus KOTITYÖPINNARI ja vähän vetelä. ;) Mutta onhan vikani mussakin. :( Suurin niistä on tietysti tämä TYÖTTÖMÄN LORTIN status, eikä se siitä miksikään taida muuttua.
Mietin edellistä postausta, kuinka kummaa on sanoa ettei JAKSA rakastua! :) Varmaan annan itsestäni oikein laiskajaakon kuvan! Joskus en myöskään jaksa suuttua. Huomaan joidenkin ihmisten käyttäytyvän törkeästi, mutta en reagoi rajusti. Nyt viimeksi semmoinen kävi autoillessa. Oli edessä ajava sellaisessa raskaassa kuormassa, ja mä ohitin. Ihan nätisti, ihan sääntöjen mukaan. No, oli pimeää.. ja tämä tyyppi [mies!] siitä suivaantui jotenkin [siis siitä ohituksestani] ja se alkoi vilkutella pitkiä valoja ja ennen ohitustani muuten vilkutti perävaloilla, eli jarrutteli. :( Ihan vaan kiusan vuoksi kai, muutakaan syytä en keksinyt. :( Kyllä se oudoksutti, mutta en JAKSANUT suuttua. Tuli vain vähän surullinen olo. Että jotkut vie sen egoboostailunsa liikenteeseen asti. Miksi se nyt on niin kamalaa, jos joku ohittaa? Ei se MUA haittaa, ja mut ohitetaan muuten säännöllisesti moottoritiellä! Kun en aja 120 lasissa! Hitto, mun kaara alkaa ulista jo silloin kun on sata lasissa. ;)
Mutta tuollainen valoilla kiusaaminen ei ole kivaa. Kenen etua se palvelee, että jonkun tarkkaavaisuutta liikenteessä heikennetään?? Suklis kysyy vaan!
Tulee joskus alakuloinen olo!
Mutta nyt ei oikeastaan ole.. Mietin jo vähän joulua. Haluaisin alkaa harrastaa enemmän itse tehtyjä joululahjoja, niin kuin Näkymätön tyttö, mutta en oikein osaa tehdä mitään 'hyödyllistä'! Kyllä pääsääntöisesti ostan joululahjat. :( Mies on toivonut Ice Age 3-dvd:tä ja kai sen hälle hommaan! :) Mies ei oikeastaan toivo montaa asiaa, siis sellaista nimettyä asiaa. Jonkun dvd:n ja kirjan lisäksi ostan hänelle usein alusvaatteita. Mutta siinä on se heikkous: ostan aluvaatetta, mutta mies EI heitä vanhoja aluvaatteita pois! :( Eli vaatevuori sen kun kasvaa! Mun mielestä sieltä vanhemmasta päästä voisi jo heittää pois! Mies ei heitä, ellei sitten ole reikiä yms. :(
Noinkohan mies ei siksi toivo monia asioita, kun olen KÖYHIMYS? :( Vaikka viimeiset lanttini käyttäisin, että hänellä olisi hyvä, kyllä hän sen verran rakas on. Vaikka onkin joskus KOTITYÖPINNARI ja vähän vetelä. ;) Mutta onhan vikani mussakin. :( Suurin niistä on tietysti tämä TYÖTTÖMÄN LORTIN status, eikä se siitä miksikään taida muuttua.
keskiviikko 8. heinäkuuta 2009
Kilpurat
Tällä nimellä kutsun uusia Tarjoustalo-rintsikoitani. :) Toisia niistä, siis. Toiset on ihan vaan rintsit. Ne toiset oli siis A-kuppia.. nämä kilpurat on B-kuppia. Halusin nimittäin kahdet ja erilaiset.. ja toisissa oli B pienin kuppelikoko. Se oli siis pakko ottaa!
Nämä on hyvät rintsikat. Kilpuroiksi ne tekee se muoto, jonka ne rintavarustuksille antaa. Mies kommentoi jo, että vähän kuuskytlukarit. Eli siis rintavarustus muotoutuu hiukan jätskitötterön ja sulkapallon välimuotoa muistuttavaksi, terhakaksi kuin 17-vuotiaan neidon [pilvissä piian nännit], mutta myös - no, hitusen oudoksi! Silti, ihan kivasti tukea antavat. Ja ehkä se kilpuramaisuus tulee siitä kun ne on hitusen liian suuret. Niihin jää ina tyhjää tilaa, joka sitten muodostaa kuin 'hyppyrin' [pilvissä piian..-ilmiön].
Tarjoustalosta tulee oikeasti rintsikoitten shoppailupaikkani numero yksi. On tuolla kunnan keskustassa kyllä Valintatalo.. eli se olisi lähempänä.. Mutta en ole heidän tissivaljaidensa tilannetta tarkannut.
Miesten elämä on helppoa, kun ei heidän tarvitse muuta kuin ostaa alkkareita. Vaikka on jotkut niidenkin suhteen nirsoja. Esimerkiksi mun mies on! Hän ei siedä alkkareita, joissa on verhoamaton kuminauha vyötäröllä! Se kai kutittaa häntä. Kumppari pitää olla päällystetty jollain kankaalla. Ja kyllä minä sitä tajuan, kun omakin ihoni on suoralle kumikosketukselle vähän herkkä! Sitten miehellä on sekin, ettei hän pidä löysälahkeisista boksereista! Aluhousun on istuttava hyvin, oltava tiukka ja napakka. Ja mieluiten mahdollisimman täyttä luonnonkuitua, esim. puuvillaa. Sitä tajuan tosi hyvin.. Mullakin on se, että viihdyn parhaiten puuvillaisissa alusvatteissa. Saa tietty jotain elastaania olla muutama prosentti, mutta en kyllä mitään täysin keinokuituisia välttämättä enää käyttäisi. Hiostavat ja ärsyttävät.
Muutenkin olen alkkarimaussani aika käytännöllinen. En enää oikein mitään satiinihetaileita ja pitsiunelmia käytä.. Tykkään alkkareista, joissa on kunnollinen leveä haarakiila, ja saa sivusaumakin olla reilun pitkä. Hipster on ihan hyvä malli mulle. Joskus nuorempana käytin ajoittain jotain stringejä ja semmoisia.. nyt en enää viitsisi. Enkä totta puhuen KOSKAAN tuntenut oloani MUKAVAKSI niissä. Kai koska en aidosti käyttänyt niitä ITSENI vuoksi. Ne oli rekvisiittaa.
Miksi minä nyt alkkareista paasaan? Kumma juttu!
Kotinsa vanki
Meillä on taas autoahdistuksia!! Mies on hankkimassa mun romurautaani uutta turvavyön lukkoa ajajan paikalle [tähän asti olen siis joutunut käyttämään sitä pelkääjän paikan vyölukkoa, kun se ajajan puoleinen ei toimi]. Hehe, hänelle taisi yksi päivä olla liikaa, kun joutui räpläämään sen vyön kanssa.. ;) Mies nimittäin käyttää nyt mun ajokkia, koska HÄNENKIN autonsa on ROMU!
Miehen autossa onkin vähän vakava vika. Se pitää viedä korjaajalle hitsattavaksi, koska siitä voi muuten kesken ajon irrota PYÖRÄ!! Eli turvallisuusriski on aika järkyttävä. Kaara viedään varikolle tuossa loppuviikosta. Sitten ensi viikolla se on jossain vaiheessa valmis. Siihen asti saa mies painaa mun autolla menemään. ;) Ja varmaan häntä hävettää koska se on ikivanha ja sotkuinenkin. :) Hihii, ruostettakin on!
Mulla on sellainen olo kuin olisin kodin vanki. Auto on liikkumiseen täällä aika ehdoton. Pääsisin tietty Isoon Kaupunkiinkin bussilla, mutta ei niitä niin usein mene, että voisin noin vain mennä pysäkille varmana siitä, että pian joku auto siitä ohi menee. On se aina melkoinen projekti, kun lähtee hommautumaan Isoon Kaupunkiin sillä viisiin.
Nyt vaan pelkään sitä, että mun ajokkini sanoo myös työsopimuksensa irti nyt tänä aikana kun mies on sen varassa! :( Sitten me vasta ihmeessä oltaisiinkin. Miehen työmatka ei ainakaan bussilla suju, koska se vaatisi sitten bussinvaihtoakin ja luoja ties miten SE onnistuu joskus ennen kello 8 aamulla! :( Periaatteessa tietty on vaan ajan kysymys koska mun autoni LAUKEAA, koska se on oikeasti vanha [vuosimalli -88, krääääh!] ja siinäkin on kaikkia vikoja. Mutta toivotaan, että se nyt muutaman päivän jaksaa. ;) Tuntuu joskus kuin meillä olisi jatkuvasti joku auto telakalla! :(
Jotenkin aika rankka ajatus, että kummityttömme [15 v.] on nuorempi kuin automme! Mutta viis siitä iästä, kunhan toimii.
Himoton
Ei ainakaan vielä ole ollut mitään herkkuhimoja. Vielä on herkkuilusta niin lyhyt aika.. ei ole ehtinyt kaipailemaan. Mietin pitäisikö seuraavassa possuilussa maistaa Maraboun Digestive-suklaata, keksin ja maitosuklaan yhdistelmää siis? Joku sitä kovin kehui. Epäröin, koska maraboun maitosuklaati on mun mielestä himpun verran liian imelää! Fazerin on parempaa siinä mielessä. Ja Maraboun Digestivessä keksit on jonain 'palloina'.. pidän ehkä enemmän rouheesta, niinkuin se on Fazun keksicrisp-suklaassa. Mutta en kai saa rauhaa ennen kuin MAISTAN tuota länsinaapurin versiota..
Nämä on hyvät rintsikat. Kilpuroiksi ne tekee se muoto, jonka ne rintavarustuksille antaa. Mies kommentoi jo, että vähän kuuskytlukarit. Eli siis rintavarustus muotoutuu hiukan jätskitötterön ja sulkapallon välimuotoa muistuttavaksi, terhakaksi kuin 17-vuotiaan neidon [pilvissä piian nännit], mutta myös - no, hitusen oudoksi! Silti, ihan kivasti tukea antavat. Ja ehkä se kilpuramaisuus tulee siitä kun ne on hitusen liian suuret. Niihin jää ina tyhjää tilaa, joka sitten muodostaa kuin 'hyppyrin' [pilvissä piian..-ilmiön].
Tarjoustalosta tulee oikeasti rintsikoitten shoppailupaikkani numero yksi. On tuolla kunnan keskustassa kyllä Valintatalo.. eli se olisi lähempänä.. Mutta en ole heidän tissivaljaidensa tilannetta tarkannut.
Miesten elämä on helppoa, kun ei heidän tarvitse muuta kuin ostaa alkkareita. Vaikka on jotkut niidenkin suhteen nirsoja. Esimerkiksi mun mies on! Hän ei siedä alkkareita, joissa on verhoamaton kuminauha vyötäröllä! Se kai kutittaa häntä. Kumppari pitää olla päällystetty jollain kankaalla. Ja kyllä minä sitä tajuan, kun omakin ihoni on suoralle kumikosketukselle vähän herkkä! Sitten miehellä on sekin, ettei hän pidä löysälahkeisista boksereista! Aluhousun on istuttava hyvin, oltava tiukka ja napakka. Ja mieluiten mahdollisimman täyttä luonnonkuitua, esim. puuvillaa. Sitä tajuan tosi hyvin.. Mullakin on se, että viihdyn parhaiten puuvillaisissa alusvatteissa. Saa tietty jotain elastaania olla muutama prosentti, mutta en kyllä mitään täysin keinokuituisia välttämättä enää käyttäisi. Hiostavat ja ärsyttävät.
Muutenkin olen alkkarimaussani aika käytännöllinen. En enää oikein mitään satiinihetaileita ja pitsiunelmia käytä.. Tykkään alkkareista, joissa on kunnollinen leveä haarakiila, ja saa sivusaumakin olla reilun pitkä. Hipster on ihan hyvä malli mulle. Joskus nuorempana käytin ajoittain jotain stringejä ja semmoisia.. nyt en enää viitsisi. Enkä totta puhuen KOSKAAN tuntenut oloani MUKAVAKSI niissä. Kai koska en aidosti käyttänyt niitä ITSENI vuoksi. Ne oli rekvisiittaa.
Miksi minä nyt alkkareista paasaan? Kumma juttu!
Kotinsa vanki
Meillä on taas autoahdistuksia!! Mies on hankkimassa mun romurautaani uutta turvavyön lukkoa ajajan paikalle [tähän asti olen siis joutunut käyttämään sitä pelkääjän paikan vyölukkoa, kun se ajajan puoleinen ei toimi]. Hehe, hänelle taisi yksi päivä olla liikaa, kun joutui räpläämään sen vyön kanssa.. ;) Mies nimittäin käyttää nyt mun ajokkia, koska HÄNENKIN autonsa on ROMU!
Miehen autossa onkin vähän vakava vika. Se pitää viedä korjaajalle hitsattavaksi, koska siitä voi muuten kesken ajon irrota PYÖRÄ!! Eli turvallisuusriski on aika järkyttävä. Kaara viedään varikolle tuossa loppuviikosta. Sitten ensi viikolla se on jossain vaiheessa valmis. Siihen asti saa mies painaa mun autolla menemään. ;) Ja varmaan häntä hävettää koska se on ikivanha ja sotkuinenkin. :) Hihii, ruostettakin on!
Mulla on sellainen olo kuin olisin kodin vanki. Auto on liikkumiseen täällä aika ehdoton. Pääsisin tietty Isoon Kaupunkiinkin bussilla, mutta ei niitä niin usein mene, että voisin noin vain mennä pysäkille varmana siitä, että pian joku auto siitä ohi menee. On se aina melkoinen projekti, kun lähtee hommautumaan Isoon Kaupunkiin sillä viisiin.
Nyt vaan pelkään sitä, että mun ajokkini sanoo myös työsopimuksensa irti nyt tänä aikana kun mies on sen varassa! :( Sitten me vasta ihmeessä oltaisiinkin. Miehen työmatka ei ainakaan bussilla suju, koska se vaatisi sitten bussinvaihtoakin ja luoja ties miten SE onnistuu joskus ennen kello 8 aamulla! :( Periaatteessa tietty on vaan ajan kysymys koska mun autoni LAUKEAA, koska se on oikeasti vanha [vuosimalli -88, krääääh!] ja siinäkin on kaikkia vikoja. Mutta toivotaan, että se nyt muutaman päivän jaksaa. ;) Tuntuu joskus kuin meillä olisi jatkuvasti joku auto telakalla! :(
Jotenkin aika rankka ajatus, että kummityttömme [15 v.] on nuorempi kuin automme! Mutta viis siitä iästä, kunhan toimii.
Himoton
Ei ainakaan vielä ole ollut mitään herkkuhimoja. Vielä on herkkuilusta niin lyhyt aika.. ei ole ehtinyt kaipailemaan. Mietin pitäisikö seuraavassa possuilussa maistaa Maraboun Digestive-suklaata, keksin ja maitosuklaan yhdistelmää siis? Joku sitä kovin kehui. Epäröin, koska maraboun maitosuklaati on mun mielestä himpun verran liian imelää! Fazerin on parempaa siinä mielessä. Ja Maraboun Digestivessä keksit on jonain 'palloina'.. pidän ehkä enemmän rouheesta, niinkuin se on Fazun keksicrisp-suklaassa. Mutta en kai saa rauhaa ennen kuin MAISTAN tuota länsinaapurin versiota..
perjantai 12. kesäkuuta 2009
Autoillessa opittua
Minun autossani on vieläkin turvavyöongelma. Ajajan [minun] turvavyö ei pysy kiinni, lukko on siihen liian kulunut. Laitan siis syöksyvyön kiinni pelkääjän paikan lukkoon. Se toimii, koska sitä on harvemmin käytetty. Ongelmaksi vaan muodostuu se, etten aina muista tätä lukko-ongelmaa! Eilenkin ajoin pitkän matkan syöksyvyö vanhassa lukossa kiinni, eikä se oikeasti pysy! Irtoaa ihan itsestään. Aika kamala ajatus jos jotain kävisi vaikka 100 kilometrin tuntivauhdissa ja sitten olisin taas unohtanut laittaa vyön toimivaan lukkoon...! :( Sukliksesta tulisi melkoista moussea!
No kuitenkin, tämä oli vain sivuhuomio! Eilen ajaessani kävi aika kummallinen juttu. Odotin risteyksessä että pääsisin kääntymään tieltä ja joku vanha ukko pyyhälsi takaani ja oli aivan kuin se ukkeli ei olisi HUOMANNUT mua ollenkaan autoineni siinä! Pässi nimittäin melkein törmäsi muhun.. ja sitten tosi äkkiä teki jonkun kornin väistöliikkeen ja painoi oikealta ohi kumit ulvoen! Ja mulkoili mua tosi pahasti! Juuh, etsi viisi virhettä! Reipas ylinopeus kaupunkialueella, oikealta ohi, melkein ajaa toista päin. Tähän asti olen aina ollut sitä mieltä että vanhuksilla pitää olla oikeus ajaa, mutta voi jessus sentään, jos se ajo on tuollaista..! Ettei edes auton kokoista objektia näe siinä ihan nokkansa edessä! Hakisi kaupasta itselleen uudet silmät!
Kun tuo kävi, niin ensin sen vanhan patun mulkaistessa olin ihan että 'äh, mitä olen tehnyt, taasko olen mokannut jotain..!' Tuo oli 1. reaktio. Vaikka tiesin heti, että tuo seniori siinä sähläsi enkä minä. Miksi aina oletan ensimmäisenä, että kaikki on MUN vikaani, MINÄ toimin väärin ja muut oikein? Vaikka on selkeitä tilanteita joissa asia on ihan päinvastainen.
Kai siinä on kotitaustan vaikutusta. Meillähän saattoi olla joskus sellaisia illanviettoja, että Äetmuori ja Siukku koko ajan ruotivat yhdessä kaikkia tekemisiäni ja niiden vääryyttä ja typeryyttä. Ehkä siitä johtuen ajattelen aina toimivani hullusti.
Ajaminen tökkii juuri nyt aika pahasti. Eilen olin tosiaan liikkeellä ja sitten kävi niin, että auto sammui pariin kertaan ihmisten nähden. Ja jouduin uudestaan käynnistelemään. Lisäksi mun autoni on TAAS alkanut "ulvoa" kauheasti. Sitä tapahtuu silloin kun lähden ajamaan.. se ikään kuin vinkuu tai ulvoo aika kimeällä äänellä [mutta sitä ääntä siis EI ollut siinä kohtaamisessa vanhan äijän kanssa, eli tuo ääni ei voinut olla syy ukon suuttumukseen]. Inhottaa kun ihmiset joskus kääntyy katsomaan sen äänen lähdettä ja se olen.. MINÄ! :( Jotkut ihmiset saattavat myös säpsähtää ja se tuntuu melkein pahemmalta! Kerran näin äidin lapsineen.. Se lapsi kuuli mun rullaatirullaan ulinan ja kääntyi tuijottamaan ja sanoi jotain äidilleen. Äiti sitten selitti lapselleen jotain mua katsellen. :(
Mun on kyllä pakko luopua siitä ajattelutavasta, että itse olen aina syyllinen ja mokaan. Pitää varmaan yrittää ajatella ihan toisella tapaa. Jännä että se ajattelutapa on mulla myös autoilussa. Taitaa olla vähän kaikessa!
7 kokonaista vuorokautta -
- herkkuiluun! :) Mietin että jos tekisinkin piiiitkästä aikaa jonkun täytekakun? Semmoinen on kiva - tein viime vuonna - jossa on lemon curd-tyyppistä sitruunajuttua täytteenä kerman kaverina.. Ja valkosuklaatikuorrutus! Viimeksi tein sellaisen nimipäiväkseni ja siitä tuli tosi hyvä. Tänä vuonna ei sattunut nimppari MÄSSYn yhteyteen, joten enpäs kaakkua saanutkaan. ;) Siinä viimevuotisessa oli sitten vielä muutama mansikka kakun päällä, koristeena ikään kuin. Kinuskikaakkukin jotenkin himottaisi..
No kuitenkin, tämä oli vain sivuhuomio! Eilen ajaessani kävi aika kummallinen juttu. Odotin risteyksessä että pääsisin kääntymään tieltä ja joku vanha ukko pyyhälsi takaani ja oli aivan kuin se ukkeli ei olisi HUOMANNUT mua ollenkaan autoineni siinä! Pässi nimittäin melkein törmäsi muhun.. ja sitten tosi äkkiä teki jonkun kornin väistöliikkeen ja painoi oikealta ohi kumit ulvoen! Ja mulkoili mua tosi pahasti! Juuh, etsi viisi virhettä! Reipas ylinopeus kaupunkialueella, oikealta ohi, melkein ajaa toista päin. Tähän asti olen aina ollut sitä mieltä että vanhuksilla pitää olla oikeus ajaa, mutta voi jessus sentään, jos se ajo on tuollaista..! Ettei edes auton kokoista objektia näe siinä ihan nokkansa edessä! Hakisi kaupasta itselleen uudet silmät!
Kun tuo kävi, niin ensin sen vanhan patun mulkaistessa olin ihan että 'äh, mitä olen tehnyt, taasko olen mokannut jotain..!' Tuo oli 1. reaktio. Vaikka tiesin heti, että tuo seniori siinä sähläsi enkä minä. Miksi aina oletan ensimmäisenä, että kaikki on MUN vikaani, MINÄ toimin väärin ja muut oikein? Vaikka on selkeitä tilanteita joissa asia on ihan päinvastainen.
Kai siinä on kotitaustan vaikutusta. Meillähän saattoi olla joskus sellaisia illanviettoja, että Äetmuori ja Siukku koko ajan ruotivat yhdessä kaikkia tekemisiäni ja niiden vääryyttä ja typeryyttä. Ehkä siitä johtuen ajattelen aina toimivani hullusti.
Ajaminen tökkii juuri nyt aika pahasti. Eilen olin tosiaan liikkeellä ja sitten kävi niin, että auto sammui pariin kertaan ihmisten nähden. Ja jouduin uudestaan käynnistelemään. Lisäksi mun autoni on TAAS alkanut "ulvoa" kauheasti. Sitä tapahtuu silloin kun lähden ajamaan.. se ikään kuin vinkuu tai ulvoo aika kimeällä äänellä [mutta sitä ääntä siis EI ollut siinä kohtaamisessa vanhan äijän kanssa, eli tuo ääni ei voinut olla syy ukon suuttumukseen]. Inhottaa kun ihmiset joskus kääntyy katsomaan sen äänen lähdettä ja se olen.. MINÄ! :( Jotkut ihmiset saattavat myös säpsähtää ja se tuntuu melkein pahemmalta! Kerran näin äidin lapsineen.. Se lapsi kuuli mun rullaatirullaan ulinan ja kääntyi tuijottamaan ja sanoi jotain äidilleen. Äiti sitten selitti lapselleen jotain mua katsellen. :(
Mun on kyllä pakko luopua siitä ajattelutavasta, että itse olen aina syyllinen ja mokaan. Pitää varmaan yrittää ajatella ihan toisella tapaa. Jännä että se ajattelutapa on mulla myös autoilussa. Taitaa olla vähän kaikessa!
7 kokonaista vuorokautta -
- herkkuiluun! :) Mietin että jos tekisinkin piiiitkästä aikaa jonkun täytekakun? Semmoinen on kiva - tein viime vuonna - jossa on lemon curd-tyyppistä sitruunajuttua täytteenä kerman kaverina.. Ja valkosuklaatikuorrutus! Viimeksi tein sellaisen nimipäiväkseni ja siitä tuli tosi hyvä. Tänä vuonna ei sattunut nimppari MÄSSYn yhteyteen, joten enpäs kaakkua saanutkaan. ;) Siinä viimevuotisessa oli sitten vielä muutama mansikka kakun päällä, koristeena ikään kuin. Kinuskikaakkukin jotenkin himottaisi..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)