torstai 13. joulukuuta 2012

Super-vinkki laihduttajille, eli viisasten kivi

Suklishan ei painoaan pudota, vaan lähinnä pyrkii pitämään sen [suunnilleen] samana! En punnitse itseäni, koska olen tullut siihen tulokseen, ettei tulos IKINÄ miellyttäisi minua. Ihan sama, onko se 60 kg, 50 kg vai 48 kg. Ei ikinä tarpeeksi vähän.. ;) No, siis: kuten sanottu, en punnitse.. ja olen muutenkin hitaasti pääsemässä eroon SYÖMISHÄIRIÖN kahleista! Tarkoittaa sitä, etten enää pakonomaisesti noudata rutiinejani.

Mutta se vinkki, tässä se tulee! Lopettakaa se Pepsi-Maxin kiskominen! Itse asiassa: lopettakaa lähes kaikkien hiilihappoisten virvoitusjuomien juominen, jos nyt ei lasketa matalahiilihappoisia kivennäisvesiä kohtuudella nautittuna! Tässä se viisasten kivi. No more no less.

Olen itse kokeillut kerran Atkinssin ruokavaliota. Se oli ihan pähkähullua, mutta pääsin ainakin eroon Pepsi-max -riippuvuudesta. MUTTA join silloin muita aspartaami yms. juomia!!

Nyt olen sitten kokeillut elämää ihan ilman näitä keinotekoisesti makeutettuja juomia, ja tuntuu.. ihanalta!

1. Ei vaivaa närästys!
2. Ei vaivaa turvotus! [Kertokaapa, ihmiset, mitä iloa on vaikka mahtuisit pienimpiin vaatteisiin, jos masu on turvokkeessa ja se tuntuu ja NÄKYY...]
3. Yölevottomuus on vähentynyt, uni parantunut.
4. Makeanhimo on kadonnut.

Kumma juttu tuo neloskohta, kuinka se voikaan olla niin.. mutta se vaan on! Aina näitä kevytlimuja mainostetaan painonpudottajan parhaina kavereina, mutta se on oikeasti aika.. roskaa..

Uskokaa pois.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Hurraa häpykarvoille!

Suklis-ystävänne luki 'Naisena olemisen taito' nimisen kirjan, kirjoittajansa on Caitlin Moran. Minusta se oli ihan mielenkiintoinen, muutama juttu nousi esille oikein selvästi. Yksi oli häpykarva-kysymys. Mä kun olen 30+ ihminen, niin mulla on vielä muistikuvia siitä, kuinka jossain postimyyntikataloooo-ookeissa saattoi olla alusvaatemalleja [naisia siis] pitsialkkareissa, ja pitsin läpi kuulsi tumma kolmio. Se oli siis häpykarvoitusta. Mutta nyt et sellaista näe. Se mikä silloin oli luonnollista ja jota tiesi odottaa, on nyt ihan jotain muuta! Ällöttävää!

Mulla itselläni sheivaamisvälit tuppaa näin talvella venymään viikkoon. Iho ei tykkää ajelusta talvella. Ei se aina tykkää siitä kesälläkään. Ajan kainalot, sääret, ja siistin mirrin. Siistimisellä tarkoitan sitä, että ajelen BIKINIRAJAT, eli ne rajat, jotka muuten näkyisi, jos olisi päällä bikinihousut. Ja sitten ajelen myös emättimen läheltä karvat lyhyiksi tai pois, miten nyt sattuu. EN harrasta mitään brassivahauksia..

Mun mielestä tuon Moranin kirjan yksi iso anti oli se, että se antaisi naisten lopettaa brassivahaukset. Ne kerrat kun minulla on ollut ihan posliini on olleet sellaisia, että mies on ajellut Sen.. Usein siihen sitten liittyy seksijuttu siihen päätteeksi. ;) Itse en ole koskaan ajellut 100% pois. En ole edes varma pystyisinkö siihen yksin ja tihrustellen jonkun peilin kautta, että lähtikö kaikki..

Tuo karvakysymys on todellakin aikaan sidottu juttu! Vähän leukani loksahti, kun tuossa kirjassa joku kauneusalan yrittäjä kertoi kohtaavansa tosi usein 12-13-vuotiaita (!!!) tyttöjä, jotka pyytää brassivahausta! Voi... [sensuroitu]!

Oikeastaan tuo kirja haastaa jokaisen naisen miettimään miksi ajelee, mitä ajelee, ja MITÄ VARTEN.

Toinen hyvä pointti on isojen alkkareiden puolustus. ;) Mitä vanhemmaksi itse tulen niin sen vähemmän vetoa tunnen joihinkin stringeihin yms. Mun mielestä ne eivät ole alushousuja siinä mielessä missä alushousu pitäisi olla. Itse uskallan nykyisin piitata omasta mukavuudestani enemmän kuin siitä, että JOS sattuisin harrastamaan kiihkeää improvisoitua seksiä ex tempporeee, niin miehellä olisi sitten namia nähtävää. I just could not care less.. ;)

Tavallaan on aika erikoista kuinka naiselta nykyisin vaaditaan yhä enemmän groomingia, laittautumista. Jos ennen piisasi kainaloiden ja säärten ajo, niin nyt pitää ajaa pimpsloora. Jos ennen piisasi meikkaus ja kynsien lakkaus, niin nykyisin pitää olla manikyyri ja rakennekynnet. Mun mielestä vaan siinä ei ole mitään HAUSKAA! :( Itsestä on kiva pitää huolta, mutta kohtuudella! En oikeasti jaksaisi istua tuntikausia jossain kauneussalongissa. :(

Mä en tuossa häpyasiassa mene yhtä pitkälle kuin Moran, koska kuten sanottu mä siistin kuitenkin... enkä jätä totaalisen naturelliin tilaan.. Mutta taas voin sanoa että mitä vanhemmaksi tulen sen vähemmän stressaan sitä miltä mun häppärit nyt sattuu näyttämään uimahallissa. Laittakaa silmät kiinni, jos ette kestä naista, joka ei harrasta brassivahauksia!

Oli tuossa kirjassa paljon muutakin kivaa.. ajankuvaa.. sellaista, mihin 30-40-vuotias voi kyllä samaistua omien muistojen kautta. Vaikka siis tapahtumat ja jutut sijoittuvat Englantiin! Aika surullisen tuttua oli sekin, että kai meidät naiset monesti kasvatetaan odottamaan ihmissuhdetta.. ja sitten me olemme valmiita siihen väärien ihmisten kanssa, vain koska ihmissuhde pitää olla, meiltä odotetaan [vaaditaan..?] sitä.

Moran ei ainakaan pelkää julistautua feministiksi. Oikeastaan on aika kumma, että Suomessa ei kai oikein enää edes ole julkifeministejä. Täällä se aate on kai kuollut.. vähän niin kuin vasemmistolaisuuskin.