perjantai 28. syyskuuta 2012

Kuka käski mennä alasti nukkumaan

Mulle niin kävi, nimittäin Ruotsin laivalla! Lähdin sinne 'tyttöjen risteilylle' kolmen muun naisen kanssa. Olen ennenkin ollut heidän kanssaan samoissa merkeissä! Viimeksi en juonut mitään alkoholipitoista illalla, mutta nyt sitten olikin ihan päinvastainen kuvio, eli tuli juotua suorastaan LIIKAA! :( Ei mitenkään niin, että olisin nolannut itseni jossain [=yrjönnyt, soperrellut, huutanut, itkenyt, riehunut], mutta kyllä sen vaan itse tietää, milloin on juonut enemmän kuin pitäisi! Tulee oltua avomielinen ja joskus tosi pinnallinenkin. Siis puheissa, eli tulee kälätettyä sellaista, mitä ei normaalisti viitsisi, esim. tyhmiä meikkijuttuja, hiusjuttuja, turinoita existä ja sen semmoista.. tyhmää..

Ongelma tuolla laivalla on se, että koko kuvio rakentuu vain kahden asian varaan, ja ne asiat on juominen ja seksi. Jos kumpaakaan ei oikein tahdo tehdä, niin sitten pyöritellään peukkuja lähinnä. No, minä siis join. Sitten n. klo 2 yöllä ajattelin käväistä hytissä hakemassa jotain, ja kun pääsin sinne niin alkoikin nukuttaa! Menin suihkuun [en koskaan jätä sitä väliin] ja pesin hampit ja sitten .. huomasin unohtaneeni yövaatteet kotiin! Ei pyjamaa, ei yöppää.. Reipas nainen kääriytyi pyyhkeeseen ja kömpi peiton alle. Sitten kaksi muuta hyttiytyi klo neljän aikaan ja yhdellä meni kuuteen asti, kun oli 'syvälliset jutut' jonkun 23-vuotiaan poijjaan kanssa.

Oli tosi 'nerokasta' nukkua kosteassa pyyhkeessä suoraan ilmastointivempeleen alla, nimittäin nyt mulla on FLUNSSA päällä. Ja vakaa päätös jättää laivareissut sikseen. Vaikka tietty ne houkuttavat, kun tax freesta voi ostaa sellaisia juttuja, joita maissa ei ole, tai ovat ainakin vaikeasti saatavilla. Ostin taas Camille Blochin suklaalevyjä 2 kpl, ja Milkaa.. ;) NAMS! Ja sellaisen keksi-tryffeli -sukulaatirasian. Nappasin mukaan semmoisen purnukankin, jossa oli mini-oreoita. Söimme ne miehen kanssa kotona täällä, ja täytyy sanoa että mulle ne oli pettymys. Hämmensi sekin, kun oreot oli tehty Epsanjassa.. olen aina luullut, että ne on amerikkalaisia kuukeja, joten miten hitossa ne olisi Espaniassa tehty?? Omituista. :( No, joka tapauksessa ne minikuukit olivat kuivia ja mun mielestä dominot on suoraan sanottuna PALJON parempia! Hyvä että tuli testattua kuitenkin, niin en enää mieti päätä puhki, että mimmoisia ne on nuo ameriiii-iikan domskut!

Laivalla mulla oli kuukautiset päällä ja hetken ajan skitsosin sitäkin, että jätinkö viimeisen tampaxin 'sinne'! Pistin miehen tarkastamaan asian kotona, vähän ikävä juttu. Tuo tampax-sekoilu muuten EI liity mulla juomiseen, vaan joskus muutenkin saatan olla muistamaton, että otinko sen pois vai en! Yleensä hermoilen ihan turhaan, niin kuin nytkin.

Nips, naps, uusi minä!


Tukka on nyt sitten lyhyempi kuin aikoihin! Elikkä mulla on lyhyt polkka ja pieni, vinoon leikattu otsiskin! Olen kuullut paljon hyvää tästä tyylistä, mutta mies on vähän murissut siitä! Se on kumma kuinka jotkut miehet eivät yhtään katso vaikkapa naisen kasvojen muotoa, kun haaveilevat vaan niistä pitkistä hiuksista. Mä olen aina aristellut vähän otsaani, koska se on leveä. Kun otsista ei ole, niin tavallaan se leveys korostuu! Kun se on puoliksi peitossa, niin jotenkin olo on sopusuhtaisempi. Muutenkin olen ollut tosi tyytyväinen tähän pituuteen, kun harmitti se TAKKUUNTUVA harja! Monen mielestä se ei varmaan edes ollut mikään kauhean pitkä, mutta mä vain huomasin olevani tosi itsetietoinen sen kanssa, ja koko ajan murehdin sitä kun se oli sähköinen/pörröinen/takkuuntuva/ohut/veltto jne. jne. Saa nähdä pidänkö tämän nykyisen tyylin, vai pitääkö sitten antaa periksi miehelle ja kasvattaa taas sellainen puolet pitempi.. sen olen päättänyt, että pitkää tukkaa en enää ala katsella itselläni, eli maksimissaan saa ulottua solisluille tukkanen. Maksimissaan.

Miehellä on 2 asiaa, joissa hän oikeastaan on KONTROLLIN haluinen: yksi on hiukset ja toinen on parffyyyyyymi. Hän nyrpistää kaikille muille parffyille paitsi yhdelle! Ja sitä hän ostaa mulle vaikka se on kauhean kallistakin! Itse olisin ihan tyytyväinen body shopin vaniljantuoksuun, koska se on jotenkin niin.. lohduttava ja lempeä! Mutta tykkään kyllä paljon tuosta miehen suosikkiparffystäkin, joten ei se mua haittaa vaikka sitä käytänkin.

torstai 13. syyskuuta 2012

Suklis leipoo kumikakkua

Jo onkin aika kulunut viime päivityksestä! Varmaan maailma jo luulee, että Suklis on ahminut itsensä vihdoinkin hengiltä. ;) Vaan eipäs ole niin! Syömisrintamalla kaikki menee kohtuullisen hyvin. Muutama viikko sitten leivoin tiramisuisen juustokakun Kinuskikissan ohjeella. Olen kinuskikissan fani, hänen kakkunsa ovat aina niin hyvännäköisiä ja varmasti maukkaita. ;) Mutta tuo kakkunen ei ihan onnistunutkaan, tai ONNISTUI se, mutta liivatteen runsas määrä [6 kpl] teki siitä ihan KUMIMAISEN! Huh! Olen huomannut, että mitä vähemmän liivatetta, niin sen enemmän tykkään. Liivate ei sinänsä maistu juuri miltään kaakkusessa, mutta kun sitä on rutkasti, niin on kuin pureskelisi jotain joogamattoa.. ;)

Tein sitten uudestaan tuon kakun, mutta korvasin keksit tavallisella sokrukakkupohjalla ja vähensin liivatteen määrän puoleen. Ja namia oli! Tietysti se vähän levisi kun leikkasin, mutta ei paljon/häiritsevästi! Suosittelisin siis muillekin liivatteen määrän vähennystä. Mulla on aina tapana tehdä kakku uudestaan niin monta kertaa, että saan sen hiottua täydelliseksi. En useinkaan tee niin, että sählätyn jutun jälkeen jättäisin vaan silleen.. mulla on periaatteeni.. ;)

Ja sakset laulavat!


Yritin jonkun aikaa kasvattaa tukkaani, mutta ei se toimi! Idolinani oli Carla Bruni, mutta let's face it: Carlalla ei ole tätä tyypillistä suomettaren tukkaa, eli aika hentoa, lasimaista, huonosti käsiteltävää! :( Nyt menenkin kampaajaan taas ensi viikolla ja pätkäisen n. polkkapituuteen. Joskus inhoan sitä, kun jotkut miehet marmattaa, että kuinka suomalaiset naiset ei pidä pitkää tukkaa jäkä-jäkä.. Myönnän nolona, että MUNKIN kasvatuspäätös oli osittain tätä.. :( Jotain halua antaa myöten sille miesten pitkätukkafaniudelle. Mun mieskin kuuluu nimittäin siihen pitempi on parempi-koulukuntaan. On joskus tosi toivotonta, kun yrität selittää, että kai tukan malliin nyt VÄHÄN pitäisi vaikuttaa esim. kasvojen muoto ja hiusten laatu...? Ja se, missä mallissa nainen itse tuntee olonsa mukavaksi??? Olen joskus kuullut sanottavan, että mies haluaa naisensa pysyvän sellaisena kuin hän oli tavatessa. Eli 5-kymppinenkin daami vaan pitäköön kiinni seitsemäntoistakesäisen lookista? :( Omistavatko miehet naisensa kokonaan, tai ainakin ne karvat päässä?

Mun yhdellä ystävällä on huikean pitkä tukka, melkein vyötärölle. Se on tavallaan hienoa, mutta hänelläkin on sama hiuslaatu kuin useimmilla meistä, joten se tukka ei näytä kovin paksulta [itse asiassa se näyttää tosi ohuelta], eikä kovin hyväkuntoiseltakaan. Ymmärrän tuon ystäväni tyylin, koska se on se, missä hänen on mukava olla ja hän kokee sen omakseen! Mutta mä en koe! Enkä allekirjoita sitä, että pitkä tukka olisi AINA nuorekkaampi. Ei ihmiset nyt ihan niin uunoja ole, että häikäistyvät joistain karvoista niin, etteivät huomaa naaman ryppyjä.. :) Ja samapa tuo! Kai sitä nyt on oikeus aikuisena pätkäistä tukkansa vaikka millin siiliksi, jos mieli tekee!

Jos mies ei omistakaan mun tukkaa, niin viimeistään Äetmuori kuvittelee niin tekevänsä. ;) Hän väkättää aina, jos leikkaan tukan alle hartiamitan! Ihme juttu! Pitäisi aina näyttää samalta kuin lapsena. Ja nyt kun itse katson lapsuuskuvia, niin huomaan että jo silloin olisi suoraan sanottuna ollut parempi pitää vähän lyhyempää mallia. Tarkoitan siis, että se olisi voinut mielestäni sopia mun naamaan paremmin. Äetmuorin uusin vihan kohde on tosin siskontyttö A! Hän elää nyt sitä vaihetta, että värjää tukkaa [kaksiväriseksi, on punaista alla ja valkeaa päällä] ja muutenkin elää 'rock'-aikaa. ;) Äetmuori pursuaa myrkkyä puheluissaan A:ta kohtaan ja kehottaa mua haukkumaan A:n hiukset Facebookissa. Outo juttu sekin. Olen yrittänyt sanoa, että ei ole hyvä juttu nöyryyttää ihmistä haukkumalla hänet kavereidensa edessä. Sillä ei TAKUULLA saa aikaan haluamaansa..! Saa vain aikaan pahan mielen sille haukuttavalle ja mahdollisesti välien kylmenemisen. Mutta Muori ei tajua tätä. Hän on aina kommentoimassa ihmisen ulkonäön, pyysi ihmo kommenttia tai ei! Ja ne eivät koskaan ole sellaisia 'minun mielestäni' kommentteja, vaan absoluuttisia totuuksia tyyliin 'tuo on kauhea', 'hirveen ruma', 'en pysty edes katsomaan sinua'.. Miksei ihmiset oikeasti tajua, että makuasioista ei VOI kiistellä? Ei niissä ole mustaa ja valkoista, oikeaa tai väärää! Enkä tajua Muorin A-vihamielisyyttä [hän haukkuu A:a nykyään joka puhelussa - mä muuten en mene siihen mukaan], kun hän kuitenkin on sen tytön isoäiti!

Suklis lukee!


Luin Rosa Meriläisen kirjan Nainen punainen ja PETYIN! :( Mulle ei yhtään tullut sellaista oloa, että tässä olisi oikeasti eletty vuotta 18.. sellainen olo tulee, kun lukee oikein hyvää historiallista kirjaa! Koko ajan oli sellainen olo, että tässä ulkopuolinen kuvaa juttuja vuodesta 2012 käsin! Ja oikeastaan koko kirja oli vaan sitä murteella leikittelyä [se kuvasi hämäläistä naista] ja sillä pyrittiin sitten tekemään koko juttu autenttiseksi! Mun mielestä Rosa Meriläinen olisi voinut enemmän niin kuin tuoda esiin niitä luokkasodan TAUSTOJA, vaikka sen Helmin menneisyyttä.. että mikä sai hänet lähtemään mukaan, naissotilaaksi. Muutenkin vähän kumma kirja, kun ei se Helmi edes sotinut sitten. Mun mielestä tuo ei antanut kovin hyvää tai täyteläistä kuvaa naisista vuonna -18.

Muutenkaan en oikein ehkä sen aihepiirin [naissotiluus] takia kauheasti pitänyt koko kirjasta alun alkaen. Mulla on aina ollut sellainen sympatia VÄKIVALLATTOMUUTTA kohtaan, enkä osaa [vaikka kommunisti olenkin] kauheasti innostua sotajutuista. :(

Aika pinnallinen kirja kuitenkin.. mietin olisiko sitä julkaistu, jos kirjoittaja ei olisi ollut Meriläinen? ;)

Lainasin kirjastosta myös suuren muumikirjan ja luin sitten sitä sen jälkeen kun olin saanut tuon meriläisen loppuun! Kuka lohduttaisi nyytiä on aivan ihana! :) Suositan muumeja kaikille.. arjen ahdistukseen..