Poliittinen Suklis kiehuu! Miksi on niin, että ainoa [tällä hetkellä] tuntemani kommunisti on.. no, mun mielestä TYHMÄ! :( Kaiken lisäksi hän on tosi äänekäs aatteensa kanssa, ja mun mielestä se huonontaa asiaa. Tarkoitan nyt, että ihmiset sitä suurisuuta kuunnellessaan saavat sellaisen kuvan, että kommunismi = tyhmää ja kommunisti = tyhmä. :( En väitä itse olevani mikään einstein, mutta vähän enemmän nyt kuitenkin tiedän.. ja harmittaa tavallaan joskus olla tällainen hiljainen hiiri, kun sitten toisaalta moni vähemmänkin tietävä on enemmän äänessä! Mä aina vaadin itseltäni täydellisyyttä ennen kuin avaan suuni. Paha tapa opiskeluvuosilta peruja. Silloin ei suunnilleen uskaltanut suutaan aukaista, ellei siellä ollut satamäärin viittauksia joihinkin aiemmin asiasta kirjoittaneisiin yms. No, vaiensipa mut tehokkaasti..
Oikeastaan uskon meidän kommunistisen vakaumuksen omaavien olevan itse asiassa älykkäämpiä kuin muut. [En taaskaan kehu ITSEÄNI, mutta puhun YLEISELLÄ tasolla.] Koska täytyy olla todella t y h m ä jos kannattaa riistokapitalismia ja sosiaaliturvan heikennyksiä! Sehän johtaa nimittäin meidän kaikkien kärsimykseen, ei vain köyhien! Ihan varmaan isorikaskin kärsii, jos joutuu jatkossa asumaan muurien takana, kun toimeentuloerot sen kun jyrkkenee. Eikö silloin ole lyhytnäköistä [l. tyhmää] kannattaa semmoista politiikkaa, joka johtaa tuohon..?? Periaatteessa ei kenenkään hyvätuloiseksikaan katsotun kannattaisi olla oikeistolainen. Koska melko mahtava osa niistä hyvistä tuloista voi tulevaisuudessa mennä kaikkien vartiointifirmojen tileille.. ja sitten loput menee yksityiseen sairaanhoitoon, jos ja kun sosiaaliturva ajetaan alas! Herra Hyvätuloinen ei sitten välttämättä olisikaan enää hyvätuloinen, vaan hyvämenoinen, hehe. :)
Pitkällä tähtäimellä me KAIKKI, koko Suomen kansa, voitamme siinä jos ensinnäkin kaikille annetaan ilmainen koulutus. Miten muuten Suomessa olisi joku Nokian kaltainenkaan kultamuna, jos ei olisi kaikkia koulutettu?? Olisi muuten moni pienen kansan lahjakas, mutta köyhä, jäänyt ihan vain ojan kaivajaksi. Jos sellaisia siis enää onkaan, ei taida olla. Pienen kansan ei ole varaa hukata YHTÄÄN lahjakkuutta, eikä vaikka vähemmän lahjakastakaan! Siksi mua kylmää kuinka aina yllytetään lukukausimaksuihin tuossa ja tässä oppilaitoksessa!
Agiteeraanko jo oikein kunnolla?? ;) No sitten en tajua muutenkaan tätä yksityistämistä ja villiä markkinataloutta! Suuryritykset pitäisi sosialisoida ja pankit myös. Muuten ei nimittäin lopu tämä ihmisten irtisanominen. Jos valtio, sosialistinen valtio, olisi vastuussa omistajapolitiikasta, niin se ratkaisisi aika monta ongelmaa!
Miksi tämä on joillekin niin vaikea tajuta??
No painotan siis, että EN vihaa oikeistolaisia, enkä muitakaan. Oikeastaan kunnioitan erilaisia mielipiteitä. Oikeistolaisiakin, jos siis puhutaan hoitsu-, pienyrittäjä- & opettajaoikeistolaisuudesta! Mutta sitten en taas tätä vuorineuvosten oikeistolaisuutta kunnioita enkä arvosta!! Siihen vedän rajan. Ja perussuomalaisuuteen, vaikka yritän heitäkin ymmärtää. Vihreisiin olen pettynyt. Mä olen ensisijaisesti sittenkin kommunisti ja vasta sitten viherrän, jos viherrän. Ihminen on kuitenkin mulle tärkein tällä hetkellä, ihmisten hyvinvointi.
Tuo mainitsemani tyhmä kommunisti on ärsyttävä, hän unohtaa kaiken mitä on joskus puhunut, tai mitä hänelle on puhuttu. Ja se näkyy! Mielipidemittelöissä siksi hän vaikuttaa uunolta. Ikävää! :( Sama se vaikka yksityinen ihminen olisikin vähän uuno, mutta kun edustetaan jotain poliittista VAKAUMUSTA.. joka muutenkin on vastatuulessa.. niin pitäisi koettaa vaikuttaa skarpilta.
Toivottavasti tuo P. ei ole pilannut meidän mainetta lopullisesti. Onneksi jokaista sellaista kohti on myös ainakin yksi fiksu..!!
Puhelupiinaa, osa ääretön
Soitin Äetmuorille. Hassua, hän sanoi Siukkuni saaneen tänään flunssan. Siis tänään. No, Muori ihan tuosta vain sanoi sen sikainfluenssaksi! Siis ilman lääkärin lausuntoa tai mitään testejä. Muori diagnosoi puhelimitse! Vähän outoa sinänsä, koska Siukuntyttö oli ollut kipeänä tuossa pari päivää sitten [tavallinen flunssa!], mutta Muorille ei tule mieleenkään, että Siukun tautikin voisi olla tavallista flunssaa!
Toivottavasti Siukulla ei ole possutauti! On mahdollista, että on, mutta on ihan yhtä mahdollista ettei ole.
Odotusta..
Hih, vielä 9 kokonaista vuorokautta herkkuiluun. On aika säälittävää "laskea" sitä jo nyt, mutta mitä muutakaan tässä odottaisi - kuolemaa vai? Taitaa olla seuraavaksi perinteisen hyydytetyn juustokakun vuoro, mitä siis leivontaan tulee. Sitä ei ole ollut aikoihin. Tykkään siitä mihin tulee Lidlin mansikkavalkosuklaata.
torstaina 12. marraskuuta 2009
tiistaina 10. marraskuuta 2009
Pois, pois possuflunssa..!
Voi kun toivon ettei enää televisiossa tai lehdissä olisi SANAAKAAN sikainfluenssasta! Olen niin kyllästynyt siihen. Enkä uskalla soittaa Äetmuorille velvollisuuspuhelua, kun pelkään [tiedän] sen olevan vain tuota tautijuttua alusta loppuun. En kai VOI sanoa hänelle, että anteeksi vaan, mua ei yhtään kiinnosta tuo sulle niin tärkeä juttu.
Näin sitä on palattu mässäilyn jälkeiseen aikaan! Herkkuilu oli kyllä kivaa, söin kinuskikakkua, jonka leivoin. Ja maistoin sitä Pirkka Pähkinäyllätys-jäätelöä. Se ei ollut yhtä hyvää kuin kinuskikeksi-keikaus. Fazun Piparkakkusuklaati suli kyllä suuhun.. :) -Huomasin senkin jutun, etten oikeastaan enää välitä niistä Almondy-tortuista. Ainakin se, missä on Daimia sisällä ei oikein 'iskenyt'. Joskus ennen ne oli mun suurta herkkua. En tiedä mikä nyt vaivasi, liika rasvaisuus ehkä..? Ostin nimittäin sellaisen Almondyn pakastealtaasta. Enemmän olisi tehnyt mieli Prinsessakakkua, mutta ne olivat molemmista täkäläisistä kaupoista loppu! Veikkaisin aika monen isän syöneen juhlapäivänään prinsessaa..
Mulla oli aika ikävä lauantai. Mies oli omissa eräharrastuksissaan ja tuli tosi myöhään.. vasta puolenyön aikoihin. Joskus on aika ankeaa istua täällä yksin, tuntuu melkein kuin olisi yksin koko maailmassa.
Suklis uneksuu
Onko outoa uneksua herkuista?? Siis ihan nähdä niistä unia. Mulle se on aika tuttua kauraa. Joskus unessa syön jotain ihan käsittämättömän SUURTA herkkua.. tai sitten vain jotain erityisen hyvää. Onkohan tuo suuri herkku-juttu jotenkin freudilainen..? No, täytyy kyllä sanoa ettei itseä houkuttele nyt pienet eikä isot peeeenikset.. :) Tuntuu kuin olisi sexielämä ihan lamassa. Mieskin on ollut vähän haluton, koska hänellä on ollut se takapuoli [verenvuoto] vaiva. Joskus hän sanoo sen haittaavan jopa töissä! Kun joutuu istumaan jossain palaverissa! Ja siitä on vaikea puhua kellekään, eli hän vaan kärsii hiljaa. On se väärin!
Näin sitä on palattu mässäilyn jälkeiseen aikaan! Herkkuilu oli kyllä kivaa, söin kinuskikakkua, jonka leivoin. Ja maistoin sitä Pirkka Pähkinäyllätys-jäätelöä. Se ei ollut yhtä hyvää kuin kinuskikeksi-keikaus. Fazun Piparkakkusuklaati suli kyllä suuhun.. :) -Huomasin senkin jutun, etten oikeastaan enää välitä niistä Almondy-tortuista. Ainakin se, missä on Daimia sisällä ei oikein 'iskenyt'. Joskus ennen ne oli mun suurta herkkua. En tiedä mikä nyt vaivasi, liika rasvaisuus ehkä..? Ostin nimittäin sellaisen Almondyn pakastealtaasta. Enemmän olisi tehnyt mieli Prinsessakakkua, mutta ne olivat molemmista täkäläisistä kaupoista loppu! Veikkaisin aika monen isän syöneen juhlapäivänään prinsessaa..
Mulla oli aika ikävä lauantai. Mies oli omissa eräharrastuksissaan ja tuli tosi myöhään.. vasta puolenyön aikoihin. Joskus on aika ankeaa istua täällä yksin, tuntuu melkein kuin olisi yksin koko maailmassa.
Suklis uneksuu
Onko outoa uneksua herkuista?? Siis ihan nähdä niistä unia. Mulle se on aika tuttua kauraa. Joskus unessa syön jotain ihan käsittämättömän SUURTA herkkua.. tai sitten vain jotain erityisen hyvää. Onkohan tuo suuri herkku-juttu jotenkin freudilainen..? No, täytyy kyllä sanoa ettei itseä houkuttele nyt pienet eikä isot peeeenikset.. :) Tuntuu kuin olisi sexielämä ihan lamassa. Mieskin on ollut vähän haluton, koska hänellä on ollut se takapuoli [verenvuoto] vaiva. Joskus hän sanoo sen haittaavan jopa töissä! Kun joutuu istumaan jossain palaverissa! Ja siitä on vaikea puhua kellekään, eli hän vaan kärsii hiljaa. On se väärin!
lauantaina 7. marraskuuta 2009
Sikaflunssa - mitä sen jälkeen??
Minua ärsyttää koko vouhotus possutaudista. Sitä ennen oli lintuinfluenssa, muistattekos?? Tiputauti! Ja nyt possutauti! Mitä seuraavaksi tulee [koska JOTAIN tulee aivan varmasti], vuohitautiko? Miten olisi ÄÄLIÖTAUTI? Se tarttuisi vain kaikkiin tämän maailman vesipäisiin hysteerikkoihin.. ;)
Niin. Muori soitti. Ihme on tapahtunut, Äetmuori soittaa MULLE. No, ennen kuin tuosta nyt alkaa riemuita niin sanotaan heti, että puhelu oli taas pelkkää sikatauti sitä, possutauti tuota.. Koko puhelu! Muori soitti ja sanoi, 'tässä minä..' Ja sitten alkoi jankutus! Jo toinen pitkä puhelu tällä viikolla tästä samasta saakelin aiheesta. Alkaa olla mitta täysi!
Muori itse on hysterian partaalla, tai oikeastaan mennyt jo reippaasti sen yli. Hän ei kuulemma aio liikkua mihinkään ennen kuin saa rokotteen! Ja hän pesee kädet sen jälkeen kun on lukenut postinsa - postimieshän on koskenut hänen postiinsa ja voi olla Taudin kantaja! Osa tuosta Muorin vaahtoamisesta oli yksinkertaisesti niin outoa, että olisin valmis sanomaan hänen mielenterveytensä järkkyneen jotenkin. Osan aikaa en edes tiennyt MISTÄ Muori puhui, koska hän ei mitenkään selittänyt mulle asioita tyyliin 'se torniolainen pikkutyttö, joka kuoli', vaan alkoi noin vaan selittää 'se kuolema tuli ihan tunneissa'.. Mulla meni jonkin aikaa ennen kuin tajusin, että nyt hän puhuu siitä torniolaisesta.
Julistan meidän taloudessa uuden kirosanan. Se on sikainfluenssa. Se on niin tuhma sana, ettei sitä oikeasti kannata mainita, tai hiillyn kokonaan. Se on S-sana!
Mä en edelleenkään tajua mitä se auttaa menettää malttinsa. Paraneeko tämä tilanne siitä yhtään? Helpottaako oma olo? Miksi Muori tietoisesti kelaa ja kelaa sitä sikatautia, yrittäisi miettiä jotain muuta ja hankkia elämään sitä sisältöä. Alkaisi vaikka pitää mässyjä kuten mä. Ei ehkä ihanteellisin elämänsisältö, mutta aina se jokapäiväisen tupakoinnin ja kaljankittauksen voittaa.
Jos ihmiset tietäsivät kuinka monta ihmistä kuolee vuosittain ihan tavalliseen kausi-influenssaan, niin siitä se paniikki tulisi. ;) Mutta kun eivät tiedä. Tästä possutaudistakin on uutisoitu aika repivällä tavalla. Toimittajat tietysti kirjoittaa raflaavasti, koska haluavat lehtiä ostettavan. Kauhu, jännitys, kriisit - ne myy.
Muori oli muuten hysteerinen lintuinfluenssan ollessa tapetilla. ;) Ja on nyt, ja takuulla on sitten kun tulee se kolmas median pumppaama kauhistus, mikä se sitten onkin.
Nyt taas joku voi sanoa että voi Suklis, kuinka et arvosta tuota rakkautta sua kohtaan. Mutta kun se ei OLE rakkautta. Ymmärtäisin jos äiti tai isä sanoisi aikuiselle lapselle: rakastan sinua ja olen siksi huolissani, pelkään kauheasti että sinä sairastut. Otathan rokotteen jos se vain on mahdollista. Mutta Muori ei sano noin. Hän sanoo: 'sinä et ole koskaan osannut asioita hoitaa, olet ihan hölmö mitä tulee terveysasioihin, istut vain kotona etkä hoida niitä'. Eli huoli muuttuu tilaisuudeksi sanoa pahasti ja lyödä toista lakoon.
Olkoon! Oikeasti, tuollaisten ylihysteeristen ihmisten kannattaisi harkita psyykelääkitystä. Ihmeesti ahdistukset katoavat. Tosin en usko ihan pienen annoksen auttavan noin pahoissa tapauksissa. ;) Pitäisi varmaan eläinlääkärin kirjoittaa resepti.. jollekin lääkkeelle, jota ravihevosten rauhoittamiseen käytetään! :)
0 kokonaista vuorokautta!
On jippii-olo! Aineksia kinuskikakkuun olen ostanut.. Ja löysin muuten Fazun piparkakkusuklaatia tänään kaupasta! Sopii arvata kuka osti levyllisen! Minä Suklishan se. Nyt vaan odotellaan 23 ½ tuntia!
Niin. Muori soitti. Ihme on tapahtunut, Äetmuori soittaa MULLE. No, ennen kuin tuosta nyt alkaa riemuita niin sanotaan heti, että puhelu oli taas pelkkää sikatauti sitä, possutauti tuota.. Koko puhelu! Muori soitti ja sanoi, 'tässä minä..' Ja sitten alkoi jankutus! Jo toinen pitkä puhelu tällä viikolla tästä samasta saakelin aiheesta. Alkaa olla mitta täysi!
Muori itse on hysterian partaalla, tai oikeastaan mennyt jo reippaasti sen yli. Hän ei kuulemma aio liikkua mihinkään ennen kuin saa rokotteen! Ja hän pesee kädet sen jälkeen kun on lukenut postinsa - postimieshän on koskenut hänen postiinsa ja voi olla Taudin kantaja! Osa tuosta Muorin vaahtoamisesta oli yksinkertaisesti niin outoa, että olisin valmis sanomaan hänen mielenterveytensä järkkyneen jotenkin. Osan aikaa en edes tiennyt MISTÄ Muori puhui, koska hän ei mitenkään selittänyt mulle asioita tyyliin 'se torniolainen pikkutyttö, joka kuoli', vaan alkoi noin vaan selittää 'se kuolema tuli ihan tunneissa'.. Mulla meni jonkin aikaa ennen kuin tajusin, että nyt hän puhuu siitä torniolaisesta.
Julistan meidän taloudessa uuden kirosanan. Se on sikainfluenssa. Se on niin tuhma sana, ettei sitä oikeasti kannata mainita, tai hiillyn kokonaan. Se on S-sana!
Mä en edelleenkään tajua mitä se auttaa menettää malttinsa. Paraneeko tämä tilanne siitä yhtään? Helpottaako oma olo? Miksi Muori tietoisesti kelaa ja kelaa sitä sikatautia, yrittäisi miettiä jotain muuta ja hankkia elämään sitä sisältöä. Alkaisi vaikka pitää mässyjä kuten mä. Ei ehkä ihanteellisin elämänsisältö, mutta aina se jokapäiväisen tupakoinnin ja kaljankittauksen voittaa.
Jos ihmiset tietäsivät kuinka monta ihmistä kuolee vuosittain ihan tavalliseen kausi-influenssaan, niin siitä se paniikki tulisi. ;) Mutta kun eivät tiedä. Tästä possutaudistakin on uutisoitu aika repivällä tavalla. Toimittajat tietysti kirjoittaa raflaavasti, koska haluavat lehtiä ostettavan. Kauhu, jännitys, kriisit - ne myy.
Muori oli muuten hysteerinen lintuinfluenssan ollessa tapetilla. ;) Ja on nyt, ja takuulla on sitten kun tulee se kolmas median pumppaama kauhistus, mikä se sitten onkin.
Nyt taas joku voi sanoa että voi Suklis, kuinka et arvosta tuota rakkautta sua kohtaan. Mutta kun se ei OLE rakkautta. Ymmärtäisin jos äiti tai isä sanoisi aikuiselle lapselle: rakastan sinua ja olen siksi huolissani, pelkään kauheasti että sinä sairastut. Otathan rokotteen jos se vain on mahdollista. Mutta Muori ei sano noin. Hän sanoo: 'sinä et ole koskaan osannut asioita hoitaa, olet ihan hölmö mitä tulee terveysasioihin, istut vain kotona etkä hoida niitä'. Eli huoli muuttuu tilaisuudeksi sanoa pahasti ja lyödä toista lakoon.
Olkoon! Oikeasti, tuollaisten ylihysteeristen ihmisten kannattaisi harkita psyykelääkitystä. Ihmeesti ahdistukset katoavat. Tosin en usko ihan pienen annoksen auttavan noin pahoissa tapauksissa. ;) Pitäisi varmaan eläinlääkärin kirjoittaa resepti.. jollekin lääkkeelle, jota ravihevosten rauhoittamiseen käytetään! :)
0 kokonaista vuorokautta!
On jippii-olo! Aineksia kinuskikakkuun olen ostanut.. Ja löysin muuten Fazun piparkakkusuklaatia tänään kaupasta! Sopii arvata kuka osti levyllisen! Minä Suklishan se. Nyt vaan odotellaan 23 ½ tuntia!
perjantaina 6. marraskuuta 2009
Sikaflunssa ja Muorin paniikki
Tuli äkkiä mieleeni, että vielä ennen kuolemaani [ennen kuin possuflunssa hengen Suklikselta vie, hehe] tahdon oppia ITKEMÄÄN. Osaan tietysti itkeä.. mutta yksin, salassa! Tahdon oppia tekemään niin .. ihmisten edessä! Siis itselleni tuttujen, ei ventovieraiden. Ei se olisi temppu eikä mikään järjestää joku 'performanssi' kaupungin kadulla, ilman syytä. Se olisi näyttelyä. Tahdon oppia itkemään kun itkettää. Niin yksinkertaista, niin vaikeaa.
Ja sitten. Ennen wainajalaan siirtymistä tahtoisin yhden kerran sanoa Muorille, että minusta hänen suhtautumisensa ovat välillä outoja. Huomaa: en halua loukata. En halua sanoa, että hän on loukannut mua syvästi. Tahdon vain sanoa sen, yrittää antaa hänelle avaimen sen näkemiseen, että hän muiden mielestä voi olla hajottava, jyräävä persoonallisuus [itse en tietenkään käyttäisi noita sanoja, vaan lieventäisin tyyliin 'oletko huomannut että joskus saatat olla hiukan päällekäyvältä vaikuttava' tms.]. Tahdon tehdä tämän ennen kuin manan majoille mä meen.
Possumainen puhelu
Ajattelin tätä kaikkea tiistaisen puhelupiinan jälkeen. En ole jaksanut edes blogata, niin piippuun se veti! Soitin kerran viikossa-velvollisuuspuhelun Äetmuorille. En ehtinyt kuin sanoa 'hei, tässä minä' kun jo alkoi. Sikainfluenssa sitä, sikainfluenssa tätä, hae rokoite! Jankuti-jankuti. Ja koko ajan se maailmanlopun tunnelma siinä puhelussa. Ja kaikki ne väärät tiedot, joita Muorilla oli!
Ensinnäkin rokotetta EI saa ainakaan toistaiseksi vain oman halunsa perusteella perusterve aikuinen ihminen. Siksi toiseksi monin paikoin - ainakin MUN kunnassa - rokotetaan vasta riskiryhmiä! Eli se EI auta, että mä menen rääkymään terv. keskukseen rokotetta! Päinvastoin, se vain HAITTAA lääkärien ja hoitajien työtä! Sitä heillä on tarpeeksi.
Muorilla oli ihan oikeasti muutama järkyttävä väärinkäsitys tässä koko jutussa. Olisiko hän pikkupäissään seurannut uutisia, vai miten on niin huonosti tieto perille mennyt??
Siitä puhelusta tuli paha olo. Kun vain YRITIN edes vaihtaa puheenaihetta, tai edes mainita jotain vaikka miehestä tms., niin heti hän vain jatkoi sitä sikainfluenssajankutusta. Nyt joku voisi sanoa että ole iloinen, sun äitisi rakastaa sua niin paljon. Mutta kun se ei ole edes sitä, ei ainakaan kaikin osin. Vaan koko ajan sellainen vaikutelma, että mä en osaa hakeutua rokotukseen, mä en ole kiinnostunut terveydestäni, mä en halua elää [!!!] tarpeeksi ottaakseni rokotuksen! Voi.. {sensuroitu}.
En tiedä mistä Muori on saanut sen päähänsä että olisin joku desperado tai elämää vihaava ihminen!!! Se on taas sitä hänen omaa luulotteluaan! Mulle elämä maittaa.. elämähän tarkoittaa myös herkkuilua ja sitä en voisi tehdä jos olisin vainaa! :)
No, tuollaiset puhelut ovat raskaita. Kun tuntuu ettei maailmassa ole muuta kuin tauteja, uhkia ja kuolemaa. Toisia ihmisiä pitää välttää: tartuttavat vain Taudin! Mun mielestä sikaflunssa on sittenkin aika pieni murhe. Kun kotioven sulkee, niin autolla voi ajaa itsensä hengiltä! Ainakin jos auto on niin ruosteromu kuin mulla! ;) Tai sitten teoriassa joku hullu voi tulla ja puukottaa. Tai taivaalta voi tippua meteoriitti päähän. Tai, tai, tai.. Sitä voi joko murehtia näitä ja tulla hulluksi, tai ajatella ettei meillä alun alkaenkaan ole muuta omaa kuin NYKYHETKI. Vain ja ainoastaan tämä nyt, tämä nyt joka elää kun mä näpyttelen näitä kirjaimia, juuri näitä. Ennen kuin postaan tämän näkyville, niin voin olla jo kuollut. Voin olla. Kovin todennäköistä se tosin ei ole!
Säälinkin Muoria - hänen maailmansa on ruma, ankea ja ahdas. Täynnä karmeita ulkomaalaisia, jotka tulee Suomeen vaan rohmutakseen sosiaaliturvaa ja täynnä tautisia ihmisiä, jokainen vastaantulija voi olla Taudin Kantaja, hui! Ikävä vaan että sitä rumuutta ja ankeutta pitää levittää toisten kiusaksi.
Kun Muori on tautihysteriassa [lintuinfluenssapaniikki oli hänellä ennen röh-röhhiä] niin silloin PIENIKIN poikkipuoliseksi tulkittava sana on virhe. Silloin ei voi kuin myönnellä: juu soitan arvauskeskukseen, juu hankin rokotuksen.. Huvittavaa, taisi Siukkukin olla livauttanut Muorille valheen tai pari, niin ymmärsin.. Kun hän sanoi kahden teininsä 'muka' jo saaneen rokotuksen. ;) En jaksa uskoa VIELÄ parin perusterveen teinin sellaista saaneen. ;) Kun monin paikoin vasta riskiryhmiä piikitetään..
Ja ettei Muori edes ajattele miten hiton epätodennäköistä mun sairastuminen on! Kun menee päiväkausia, etten kotoa lähde mihinkään! Mistä mä sen taudin saisin?? Kaupan kassoja kyllä käy sääliksi.. :( He ovat niin paljon kontaktissa ihmisten kanssa, siinä se todennäköisyys kasvaa. Ja opettajat, muutkin ihmisten kanssa olevat. Mutta entäpä erakkomainen Suklis? Tuulesta taudin saa.. ;)
Ja hyvät uutiset:
Eletään perjantaita. Enää 1 kokonainen vuorokausi herkkuihin! ;) Ja kinuskikakkua sen olla pitää, näin olen melko varmasti leivonnan osalta päättänyt.
Ja sitten. Ennen wainajalaan siirtymistä tahtoisin yhden kerran sanoa Muorille, että minusta hänen suhtautumisensa ovat välillä outoja. Huomaa: en halua loukata. En halua sanoa, että hän on loukannut mua syvästi. Tahdon vain sanoa sen, yrittää antaa hänelle avaimen sen näkemiseen, että hän muiden mielestä voi olla hajottava, jyräävä persoonallisuus [itse en tietenkään käyttäisi noita sanoja, vaan lieventäisin tyyliin 'oletko huomannut että joskus saatat olla hiukan päällekäyvältä vaikuttava' tms.]. Tahdon tehdä tämän ennen kuin manan majoille mä meen.
Possumainen puhelu
Ajattelin tätä kaikkea tiistaisen puhelupiinan jälkeen. En ole jaksanut edes blogata, niin piippuun se veti! Soitin kerran viikossa-velvollisuuspuhelun Äetmuorille. En ehtinyt kuin sanoa 'hei, tässä minä' kun jo alkoi. Sikainfluenssa sitä, sikainfluenssa tätä, hae rokoite! Jankuti-jankuti. Ja koko ajan se maailmanlopun tunnelma siinä puhelussa. Ja kaikki ne väärät tiedot, joita Muorilla oli!
Ensinnäkin rokotetta EI saa ainakaan toistaiseksi vain oman halunsa perusteella perusterve aikuinen ihminen. Siksi toiseksi monin paikoin - ainakin MUN kunnassa - rokotetaan vasta riskiryhmiä! Eli se EI auta, että mä menen rääkymään terv. keskukseen rokotetta! Päinvastoin, se vain HAITTAA lääkärien ja hoitajien työtä! Sitä heillä on tarpeeksi.
Muorilla oli ihan oikeasti muutama järkyttävä väärinkäsitys tässä koko jutussa. Olisiko hän pikkupäissään seurannut uutisia, vai miten on niin huonosti tieto perille mennyt??
Siitä puhelusta tuli paha olo. Kun vain YRITIN edes vaihtaa puheenaihetta, tai edes mainita jotain vaikka miehestä tms., niin heti hän vain jatkoi sitä sikainfluenssajankutusta. Nyt joku voisi sanoa että ole iloinen, sun äitisi rakastaa sua niin paljon. Mutta kun se ei ole edes sitä, ei ainakaan kaikin osin. Vaan koko ajan sellainen vaikutelma, että mä en osaa hakeutua rokotukseen, mä en ole kiinnostunut terveydestäni, mä en halua elää [!!!] tarpeeksi ottaakseni rokotuksen! Voi.. {sensuroitu}.
En tiedä mistä Muori on saanut sen päähänsä että olisin joku desperado tai elämää vihaava ihminen!!! Se on taas sitä hänen omaa luulotteluaan! Mulle elämä maittaa.. elämähän tarkoittaa myös herkkuilua ja sitä en voisi tehdä jos olisin vainaa! :)
No, tuollaiset puhelut ovat raskaita. Kun tuntuu ettei maailmassa ole muuta kuin tauteja, uhkia ja kuolemaa. Toisia ihmisiä pitää välttää: tartuttavat vain Taudin! Mun mielestä sikaflunssa on sittenkin aika pieni murhe. Kun kotioven sulkee, niin autolla voi ajaa itsensä hengiltä! Ainakin jos auto on niin ruosteromu kuin mulla! ;) Tai sitten teoriassa joku hullu voi tulla ja puukottaa. Tai taivaalta voi tippua meteoriitti päähän. Tai, tai, tai.. Sitä voi joko murehtia näitä ja tulla hulluksi, tai ajatella ettei meillä alun alkaenkaan ole muuta omaa kuin NYKYHETKI. Vain ja ainoastaan tämä nyt, tämä nyt joka elää kun mä näpyttelen näitä kirjaimia, juuri näitä. Ennen kuin postaan tämän näkyville, niin voin olla jo kuollut. Voin olla. Kovin todennäköistä se tosin ei ole!
Säälinkin Muoria - hänen maailmansa on ruma, ankea ja ahdas. Täynnä karmeita ulkomaalaisia, jotka tulee Suomeen vaan rohmutakseen sosiaaliturvaa ja täynnä tautisia ihmisiä, jokainen vastaantulija voi olla Taudin Kantaja, hui! Ikävä vaan että sitä rumuutta ja ankeutta pitää levittää toisten kiusaksi.
Kun Muori on tautihysteriassa [lintuinfluenssapaniikki oli hänellä ennen röh-röhhiä] niin silloin PIENIKIN poikkipuoliseksi tulkittava sana on virhe. Silloin ei voi kuin myönnellä: juu soitan arvauskeskukseen, juu hankin rokotuksen.. Huvittavaa, taisi Siukkukin olla livauttanut Muorille valheen tai pari, niin ymmärsin.. Kun hän sanoi kahden teininsä 'muka' jo saaneen rokotuksen. ;) En jaksa uskoa VIELÄ parin perusterveen teinin sellaista saaneen. ;) Kun monin paikoin vasta riskiryhmiä piikitetään..
Ja ettei Muori edes ajattele miten hiton epätodennäköistä mun sairastuminen on! Kun menee päiväkausia, etten kotoa lähde mihinkään! Mistä mä sen taudin saisin?? Kaupan kassoja kyllä käy sääliksi.. :( He ovat niin paljon kontaktissa ihmisten kanssa, siinä se todennäköisyys kasvaa. Ja opettajat, muutkin ihmisten kanssa olevat. Mutta entäpä erakkomainen Suklis? Tuulesta taudin saa.. ;)
Ja hyvät uutiset:
Eletään perjantaita. Enää 1 kokonainen vuorokausi herkkuihin! ;) Ja kinuskikakkua sen olla pitää, näin olen melko varmasti leivonnan osalta päättänyt.
tiistaina 3. marraskuuta 2009
Pahaa aikaa lapsille
Tänään kaupoilla näin pari surullista juttua. Miten vanhempi, isä tai äiti, voi vaan KATSOA, kun oma lapsi itkee? En tarkoita nyt raivokasta uhmaitkua tms. huomion kerjäämistä, vaan ihan sitä erilaista, surusta tai pahasta olosta johtuvaa. Ihmettelen kyllä kovasti! Voi vaan miettiä miltä lapsesta tuntuu kun oma äiti tai isä vaan katsoo kylmästi päältä, ei sanallakaan lohduta, ei kosketa..
Toinen juttu: en muista kummankaan isoäitini mulle koskaan tiuskineen ja puhuneen rumasti. Mutta olen nyt nähnyt semmoisen mummon, joka teki niin lapsenlapselleen. Oli kuin ei olisi halunnut olla lapsen kanssa, olisi tympääntynyt siihen. :( Erityisesti Mummosta [Isukin äidistä] muistan aina sen selkeän ilon minkä hän tunsi meidän lastenlasten seurassa, vaikka näimmekin tosi usein eli olisi ollut tilaisuuksia 'kyllästyä'! Kai tämä aika on sellainen, lapselle tämä ei ole hyvää aikaa. Saa kaiken maallisen tavaran mitä haluaa mutta ei rakkautta tai huomiota. :( Ja sitten on nämä 'uudet' isovanhemmat, hyvin hyvin kiireiset, omissaan kiinni. Saa toki olla, miksipä ei, mutta sitten ei kannata itkeä, jos vanhainkodissa ei lapsenlapset käy katsomassa itselleen käytännössä ventovierasta ihmistä! Rakkauden syntyminen vaatii aikaa, yhdessäoloa. Ei se ole biologiaa: koska olen sun isoäitisi/isäsi, niin siksi pitää rakastaa.. Ei pelkkä biologia takaa sidettä, joka perustuu aitoon rakkauteen!
Kaupoissa tosiaan on jo joulusuklaatit! Vaan en nähnyt Fazerin Piparkakkusuklaata, se on paha juttu! :( Fazun Joulusuklaata oli kyllä, mutta ei se ole sama! Piparkakkusuklaatia vedin viime joulunaikaan oikein kunnolla. Ihme että sellainen levymuodossa oleva suklaati onkin niin hyvää, monia konvehteja parempaa. Olisin ostanut Piparkakkusukulaatia, jos sitä vain olisi ollut.
Tiistain puolella, laskurissa numero 4!
4 kokonaista vuorokautta herkkuiluun! :) Olen MELKO varma, että kinuskikakun teen! Tänään kauppassa ostin jo vähän jäätelöitä herkkuhetkeä varten! Ostin kokeilumielellä Pirkan sellaista pähkinä-kinuskijädeä. Samaa sarjaa kuin normaalisti suosimani kinuski-keksi-keikaus. Ja sitten Classicin kermatoffee-tikkuja ostin! Ja Muru-tryffelitikkuja! Niin ja paketin Daim-jädeä H-hetken varalle! :) Ja sitä sorbettia. Sorpetti katoaa aina mun suuhuni, oli talvi tai kesä!
Hassu juttu, kun elän nykyisin ihan kokonaan ilman leipää, niin joskus on niin kova LEIVÄN HIMO, että se on kauhistuttavaa! Silloin vaikka kaupassa maistiaisena otettu pikkuruinen leipäkuutio maistuu itkettävän hyvältä. Miksi me ihmiset ollaan sellaisia leipärouskuja? Tai ainakin minä olisin, jos olisin.
Huomenna pitää soittaa taas ä:lle, KRÄÄÄÄ-ÄÄH! [Sukliksen raivon + epätoivon karjaus!]
Toinen juttu: en muista kummankaan isoäitini mulle koskaan tiuskineen ja puhuneen rumasti. Mutta olen nyt nähnyt semmoisen mummon, joka teki niin lapsenlapselleen. Oli kuin ei olisi halunnut olla lapsen kanssa, olisi tympääntynyt siihen. :( Erityisesti Mummosta [Isukin äidistä] muistan aina sen selkeän ilon minkä hän tunsi meidän lastenlasten seurassa, vaikka näimmekin tosi usein eli olisi ollut tilaisuuksia 'kyllästyä'! Kai tämä aika on sellainen, lapselle tämä ei ole hyvää aikaa. Saa kaiken maallisen tavaran mitä haluaa mutta ei rakkautta tai huomiota. :( Ja sitten on nämä 'uudet' isovanhemmat, hyvin hyvin kiireiset, omissaan kiinni. Saa toki olla, miksipä ei, mutta sitten ei kannata itkeä, jos vanhainkodissa ei lapsenlapset käy katsomassa itselleen käytännössä ventovierasta ihmistä! Rakkauden syntyminen vaatii aikaa, yhdessäoloa. Ei se ole biologiaa: koska olen sun isoäitisi/isäsi, niin siksi pitää rakastaa.. Ei pelkkä biologia takaa sidettä, joka perustuu aitoon rakkauteen!
Kaupoissa tosiaan on jo joulusuklaatit! Vaan en nähnyt Fazerin Piparkakkusuklaata, se on paha juttu! :( Fazun Joulusuklaata oli kyllä, mutta ei se ole sama! Piparkakkusuklaatia vedin viime joulunaikaan oikein kunnolla. Ihme että sellainen levymuodossa oleva suklaati onkin niin hyvää, monia konvehteja parempaa. Olisin ostanut Piparkakkusukulaatia, jos sitä vain olisi ollut.
Tiistain puolella, laskurissa numero 4!
4 kokonaista vuorokautta herkkuiluun! :) Olen MELKO varma, että kinuskikakun teen! Tänään kauppassa ostin jo vähän jäätelöitä herkkuhetkeä varten! Ostin kokeilumielellä Pirkan sellaista pähkinä-kinuskijädeä. Samaa sarjaa kuin normaalisti suosimani kinuski-keksi-keikaus. Ja sitten Classicin kermatoffee-tikkuja ostin! Ja Muru-tryffelitikkuja! Niin ja paketin Daim-jädeä H-hetken varalle! :) Ja sitä sorbettia. Sorpetti katoaa aina mun suuhuni, oli talvi tai kesä!
Hassu juttu, kun elän nykyisin ihan kokonaan ilman leipää, niin joskus on niin kova LEIVÄN HIMO, että se on kauhistuttavaa! Silloin vaikka kaupassa maistiaisena otettu pikkuruinen leipäkuutio maistuu itkettävän hyvältä. Miksi me ihmiset ollaan sellaisia leipärouskuja? Tai ainakin minä olisin, jos olisin.
Huomenna pitää soittaa taas ä:lle, KRÄÄÄÄ-ÄÄH! [Sukliksen raivon + epätoivon karjaus!]
sunnuntaina 1. marraskuuta 2009
Ahdistaa ja ei
Lapsena ja teininä pimeys ei ahdistanut mua ollenkaan. Oikeastaan en edes miettinyt sitä, tai jos mietin niin pidin 'jännänä' vain. Nyt huomaan että se on joskus alkanut vaivata. Tuntuu kurjalta, kun mies lähtee töihin pimeällä ja palaa pimeällä! Se on tilanne joskus kuukauden päästä. Nythän on vielä viiden aikaan iltapäivästä hämärää ainakin. Pian ei ole, on ihan pilkkopimeää!
Kaikkein pahinta on jos on KOKO valoisan, vähän ajan, unten mailla! Niin että käy sänkyyn pimeällä ja herää siitä pimeällä. Siksi koetan ihan tietoisesti elää tätä aikaa niin, että näen päivänvalon! Siitä tulee parempi olo.
Mun vuorokausirytmin sekoittumisessa on sekin huono puoli, että sellainen 'aktiiviaika' jää vähiin. Mun on jo pitkään pitänyt 1) varata hampilääkäriaika 2) varata kampaaja 3) ottaa yhteyttä yhteen harrastuspiiriin jonka TOIVON ehkä laajentavan mun sosiaalista kuviota, mutta kun herää iltapäivästä niin äkkiä on virallinen Suomi jo sulkeutunut! Niin ja verikokeessa pitäis käydä, mutta kun en oikein ole sinne kyennyt. Kun tuntuu vaikealta olla juomatta klo 22 jälkeen! Itselleni se on vielä ihan valveillaoloaikaa.. parasta teenkittausaikaa!
Nämäkin ongelmat ei tavallaan ole ongelmia, tai jos ovat, niin ne ovat ITSE LUOTUJA, pitäisi vain pistää niille kampoihin. Joka päivä päätän, että HUOMENNA herään ajoissa, soittelen.. tms.. mutta niin vaan se 'huominen' aina siirtyy ja siirtyy.. :)
Suklis lukee ja ihmettelee
Olen lukenut sellaista kirjaa kuin Säännöt. Se on amerikkalaisten Ellen Feinin ja Sherrie Schneiderin parisuhde/seurusteluopas! Siitä on paljon kohuttu, tai siis silloin ainakin kun se oli uusi, 90-luvulla! Jopa Sinkkuelämä-sarjassa mainittiin se kerran. Olen lueskellut, ihmetellyt amerikkalaisen kulttuurin ja suomalaisen välistä eroa!
Jotain eroja nimittäin ON! Mun vaikutelma on se, että amerikkalaiset ovat vieläkin tosi paljon konservatiivisempia kuin suomalaiset, siis mitä sukupuoliin tulee. Tuossa kirjassa väitetään niiden asenteiden olevan BIOLOGIAA, mutta mun mielestä kulttuuriympäristökin vaikuttaa. Ei Suomeen VOI kaikkia noita sääntöjä soveltaa! Mutta siihen uskon mäkin, että suurin osa pysyvistä suhteista alkaa niin, että MIES on aktiivinen, 'pyydystää' naista siis. Kun mietin omaa suhdehistoriaa, niin se on selvääkin selvempi juttu. Ja kun mietin tuttuja ja ystäviä - melkein kaikkien pitkäkestoiset suhteet ovat alkaneet noin. En tiedä mistä se johtuu - mystistä!
Siitä olen eri mieltä kirjoittajien kanssa, että seksi 1. treffeillä olisi ehdoton suhteentappaja. Itsellä on ollut kokemusta sellaisesta, että suunnilleen heti on siirrytty sänkyyn.. ja mies sen kun roikkuu perässä, vaikka ITSE sen otti ihan seksinä vain ja oli asian miehenkin kanssa selväksi puhunut. En sitten tiedä kannattaako sellaisessa tilanteessa 'antaa' :) heti, jos ITSE haluaa pitkäkestoista, vakavaa suhdetta..? En tiedä. Mun mielestä 'antaminen' ja 'saaminen' eivät ole niin olennaisia juttuja aikuisten parisuhteissa.
Jotenkin vähän huvittavaa, että toinen noista kirjoittajista ainakin erosi äskettäin! Säännöt-kirjassa hän lupaa, että jos noudattaa Sääntöjä, niin ei koskaan eroa. ;) Mies pysyy kumppanina vanhaksi asti! Avioliitto on romanttinen ja onnellinen. Se on paljon luvattu se.
Jotkut lukiolaisille ja college-opiskelijoille suunnatuista neuvoista ovat oikeasti HOOPOJA! Kuten esim. se, että lukiolaistytön kannattaisi käyttää töistään saamat rahat manikyyreihin ja muotivaatteisiin. Hei haloo?? Eli ei siis säästää esimerkiksi opiskeluja varten tai muuten vaan pahan päivän varalle? Voin käsi sydämellä sanoa, ettei miehet pahemmin piittaa siitä onko naisella lakatut kynnet, itse lakatut, manikyristin lakkaamat vai kokonaan lakkaa vailla! Se ei ole ihan 1. asia heidän mielessään. Jos itse manikyyristä nauttii, niin antaa mennä sitten vaan. Miesten vuoksi sitä ei kannata harrastaa! Sitten tekijät neuvovat lukiolaistyttöjä pukeutumaan niin kuin musiikkivideoiden mimmit. Viis siitä, että se voi olla täydessä ristiriidassa tytön persoonan kanssa ja hänen kehitysvaiheensa kanssa ja lähettää siis todella vääriä signaaleja. Ihan outo neuvo! Mitähän tyttöjen vanhemmat semmoisesta tuumaavat..??
Tekijät sanovat, että jos nainen on 18-vuotias ja neitsyt, niin hän saattaa haluta sitoutumista [kihlasormus?] ennen seksiä. Jos taas on 39-vuotias ja eronnut, niin 'vain' kuukauden (!) odotus ennen seksiä riittää! :) Heh.. Ja pitäisi aina olla pitkät hiukset, koska miehet pitää niistä. Jotkut noista neuvoista on suoraan kuin Äetmuorilta! :( Ehkä Muori voisi luoda itselleen uuden uran vanhoilla päivillään kirjoittamalla jonkun tuommoisen kirjan.
6 kokonaista vuorokautta enää - -
- - ja HIRVIÖIDYN! Kumma miten makeanhimo kasvaa suorassa suhteessa pimeyden ja kylmyyden lisääntymisen kanssa! Koko ajan pitäisi masun saada herkkua, niin uskottelee ainakin mun aivo. Sukliksen primitiivinen liskoaivo! Jaah, pitääköhän käydä Lidlistä sellainen ihana suklaatirasia kuin viimekin vuonna. Sellainen, jonka aikaan muuten oksensin - se oli itsenäisyyspäivän tienoilla. Ei se oksu siitä suklaatista kyllä johtunut. Korkeintaan siitä, että olin vetänyt LIIKAA sitä - kaikkea liikaa. Enpä ole sen jälkeen laatannut!
Mietin joskus voiko täyteen masuun KUOLLA? Oletetaan että mä vedän paljon herkkuja, ei mitenkään tavattomasti mutta niin kuin normaalimässingissä teen. Jos teen jonkun äkkinäisen liikkeen tms. niin voinko kuolla siihen täyteen masuun? Että vatsalaukku repeäisi tms.? Ei tätä kehtaa lääkäriltä ainakaan kysyä!
Kaikkein pahinta on jos on KOKO valoisan, vähän ajan, unten mailla! Niin että käy sänkyyn pimeällä ja herää siitä pimeällä. Siksi koetan ihan tietoisesti elää tätä aikaa niin, että näen päivänvalon! Siitä tulee parempi olo.
Mun vuorokausirytmin sekoittumisessa on sekin huono puoli, että sellainen 'aktiiviaika' jää vähiin. Mun on jo pitkään pitänyt 1) varata hampilääkäriaika 2) varata kampaaja 3) ottaa yhteyttä yhteen harrastuspiiriin jonka TOIVON ehkä laajentavan mun sosiaalista kuviota, mutta kun herää iltapäivästä niin äkkiä on virallinen Suomi jo sulkeutunut! Niin ja verikokeessa pitäis käydä, mutta kun en oikein ole sinne kyennyt. Kun tuntuu vaikealta olla juomatta klo 22 jälkeen! Itselleni se on vielä ihan valveillaoloaikaa.. parasta teenkittausaikaa!
Nämäkin ongelmat ei tavallaan ole ongelmia, tai jos ovat, niin ne ovat ITSE LUOTUJA, pitäisi vain pistää niille kampoihin. Joka päivä päätän, että HUOMENNA herään ajoissa, soittelen.. tms.. mutta niin vaan se 'huominen' aina siirtyy ja siirtyy.. :)
Suklis lukee ja ihmettelee
Olen lukenut sellaista kirjaa kuin Säännöt. Se on amerikkalaisten Ellen Feinin ja Sherrie Schneiderin parisuhde/seurusteluopas! Siitä on paljon kohuttu, tai siis silloin ainakin kun se oli uusi, 90-luvulla! Jopa Sinkkuelämä-sarjassa mainittiin se kerran. Olen lueskellut, ihmetellyt amerikkalaisen kulttuurin ja suomalaisen välistä eroa!
Jotain eroja nimittäin ON! Mun vaikutelma on se, että amerikkalaiset ovat vieläkin tosi paljon konservatiivisempia kuin suomalaiset, siis mitä sukupuoliin tulee. Tuossa kirjassa väitetään niiden asenteiden olevan BIOLOGIAA, mutta mun mielestä kulttuuriympäristökin vaikuttaa. Ei Suomeen VOI kaikkia noita sääntöjä soveltaa! Mutta siihen uskon mäkin, että suurin osa pysyvistä suhteista alkaa niin, että MIES on aktiivinen, 'pyydystää' naista siis. Kun mietin omaa suhdehistoriaa, niin se on selvääkin selvempi juttu. Ja kun mietin tuttuja ja ystäviä - melkein kaikkien pitkäkestoiset suhteet ovat alkaneet noin. En tiedä mistä se johtuu - mystistä!
Siitä olen eri mieltä kirjoittajien kanssa, että seksi 1. treffeillä olisi ehdoton suhteentappaja. Itsellä on ollut kokemusta sellaisesta, että suunnilleen heti on siirrytty sänkyyn.. ja mies sen kun roikkuu perässä, vaikka ITSE sen otti ihan seksinä vain ja oli asian miehenkin kanssa selväksi puhunut. En sitten tiedä kannattaako sellaisessa tilanteessa 'antaa' :) heti, jos ITSE haluaa pitkäkestoista, vakavaa suhdetta..? En tiedä. Mun mielestä 'antaminen' ja 'saaminen' eivät ole niin olennaisia juttuja aikuisten parisuhteissa.
Jotenkin vähän huvittavaa, että toinen noista kirjoittajista ainakin erosi äskettäin! Säännöt-kirjassa hän lupaa, että jos noudattaa Sääntöjä, niin ei koskaan eroa. ;) Mies pysyy kumppanina vanhaksi asti! Avioliitto on romanttinen ja onnellinen. Se on paljon luvattu se.
Jotkut lukiolaisille ja college-opiskelijoille suunnatuista neuvoista ovat oikeasti HOOPOJA! Kuten esim. se, että lukiolaistytön kannattaisi käyttää töistään saamat rahat manikyyreihin ja muotivaatteisiin. Hei haloo?? Eli ei siis säästää esimerkiksi opiskeluja varten tai muuten vaan pahan päivän varalle? Voin käsi sydämellä sanoa, ettei miehet pahemmin piittaa siitä onko naisella lakatut kynnet, itse lakatut, manikyristin lakkaamat vai kokonaan lakkaa vailla! Se ei ole ihan 1. asia heidän mielessään. Jos itse manikyyristä nauttii, niin antaa mennä sitten vaan. Miesten vuoksi sitä ei kannata harrastaa! Sitten tekijät neuvovat lukiolaistyttöjä pukeutumaan niin kuin musiikkivideoiden mimmit. Viis siitä, että se voi olla täydessä ristiriidassa tytön persoonan kanssa ja hänen kehitysvaiheensa kanssa ja lähettää siis todella vääriä signaaleja. Ihan outo neuvo! Mitähän tyttöjen vanhemmat semmoisesta tuumaavat..??
Tekijät sanovat, että jos nainen on 18-vuotias ja neitsyt, niin hän saattaa haluta sitoutumista [kihlasormus?] ennen seksiä. Jos taas on 39-vuotias ja eronnut, niin 'vain' kuukauden (!) odotus ennen seksiä riittää! :) Heh.. Ja pitäisi aina olla pitkät hiukset, koska miehet pitää niistä. Jotkut noista neuvoista on suoraan kuin Äetmuorilta! :( Ehkä Muori voisi luoda itselleen uuden uran vanhoilla päivillään kirjoittamalla jonkun tuommoisen kirjan.
6 kokonaista vuorokautta enää - -
- - ja HIRVIÖIDYN! Kumma miten makeanhimo kasvaa suorassa suhteessa pimeyden ja kylmyyden lisääntymisen kanssa! Koko ajan pitäisi masun saada herkkua, niin uskottelee ainakin mun aivo. Sukliksen primitiivinen liskoaivo! Jaah, pitääköhän käydä Lidlistä sellainen ihana suklaatirasia kuin viimekin vuonna. Sellainen, jonka aikaan muuten oksensin - se oli itsenäisyyspäivän tienoilla. Ei se oksu siitä suklaatista kyllä johtunut. Korkeintaan siitä, että olin vetänyt LIIKAA sitä - kaikkea liikaa. Enpä ole sen jälkeen laatannut!
Mietin joskus voiko täyteen masuun KUOLLA? Oletetaan että mä vedän paljon herkkuja, ei mitenkään tavattomasti mutta niin kuin normaalimässingissä teen. Jos teen jonkun äkkinäisen liikkeen tms. niin voinko kuolla siihen täyteen masuun? Että vatsalaukku repeäisi tms.? Ei tätä kehtaa lääkäriltä ainakaan kysyä!
lauantaina 31. lokakuuta 2009
Viisas tyhmä
Mentalist-töllösarjassa oli vajaamielinen, joka ei oikeasti ollutkaan vajaamielinen, vaan vain teeskenteli sellaista! Hän teki murhan, eikä kukaan epäillyt siitä paikallista paksupäätä. Kunnes sitten Patrick Jane tietysti näki sen läpi! Ja paljasti yksinkertaisen kuoren alta ovelan, paatuneen MURHAMIEHEN! Koston huumaaman..!
Mietin tänään kuinka kivaa olisi tavallaan olla 'vajaa' jossain suhteessa. Niin etteivät ihmisten odotukset olisi kovinkaan korkealla. Mutta ei minusta olisi teeskentelemään. En ole yhtä kauaskatsova ja kylmän rauhallinen kuten se Mentalistin Tommy.
Miksi oikeastaan odotamme ihmisiltä menestystä? Keiltä meillä on oikeus odottaa sitä? Vai olisiko niin, ettei keltään? Olen miettinyt tätä, mietin Siukuntyttö A:aa, jota pakotetaan lukioon. Mietin itseäni. Mietin avioliittoa. Itse olen sanonut miehelle, ettei hänen tarvitse opiskella, edetä 'uralla', olla mitään mitä hän ei ole. Koen sen tosi tärkeäksi, koska odotusten luominen katkeroittaa. Ihmiset haluavat olla rakastettuja sellaisenaan.
Miksi nykyisin palvotaan älyä? Se hyvittää kaiken! Ja älykäs ihminen = ilkeä ihminen. Kiltteys on typeryyttä. Itse en halua ajatella näin, en vaikka se tarkoittaisi idiootiksi leimautumista. Itse tiedän netin kautta ainakin yhden ihmisen, joka on Mensa-tasoa älliltään.. mutta ihmisenä .. no! Kuinka sen nyt sanoisi. Häiriintynyt. Pahantahtoinen. Ilkeä. Ystävätön. Eikä tienaa pennin hyrskää, niin kuin Muori sanoisi! Tavallaan ihme, kun ajattelee että ällissä löytyy, mutta kolmekymppinen ei tienaa, eikä ihmissuhteet suju. On siitä kaukana romantiikka. Sitten joku ihminen, joka ei varmasti saisi äo-testissä yli 100, niin sillä ihmisellä voi olla koti, perhe, hän voi olla RAKASTETTU. Eiköhän sittenkin ole tärkeämpiä ominaisuuksia olemassa kuin vain korkea älykkyys! Rakastettavuus, kiltteys, herttaisuus, avuliaisuus, hyvä sydän - niitä tahdon arvostaa minä, Suklis!
Vain vammaiset vapautuvat odotuksista. :( Vai noinkohan HEKÄÄN? Joku omainen ehkä odottaa, että vammasta kärsivä pystyy piirtämään hoitokodin kauneimman talon.. tms.. Mutta kai maailma silti hyväksyy heiltä enemmän 'poikkeavaa käytöstä' kuin meiltä muilta.
Olen itse joskus kuullut ihmisiltä, että 'olet todella erikoinen persoona'. En tiedä onko se kohteliaisuus vai loukkaus?? Jotkut sanovat, että olen lapsellinen monissa asioissa. Sitten taas monessa muussa suhteessa kyyninen. Olen kumminkin aito, mitä sitten olenkin.. Yksi kaverini suositteli politiikkaan alkamista mulle! Mutta olin viisas.. en innostunut.. Tiedän että luultavasti mulle vain naurettaisiin tai mua pilkattaisiin. :( Osaan oikein nähdä mikä MUN osani olisi eduskunnassa. Kaikki Kataiset ja muut piikittelisi. :( Vähän niin kuin Urpilainen potenssiin sata! Se olisi Sukliksen kohtalo. Koska olen idealisti.. ja koska olen kommunisti ja ylpeä siitä.
Hassua, olen kaikista ylpein tavallaan OUDOISTA sukulaisistani! Eli siis niistä kommunisteista. Jotka suljettiin monien toimesta pois suvusta. Joita ei haluttu tavata! Mutta jotka silti marssivat joka vappuna - uskoivat parempaan! Taistelivat sen puolesta! Äetmuori vihaa viittauksia hänen vasemmistolaisiin juuriinsa. Muorihan on itse sitä mieltä, että persut ne vasta ovat poikaa. Ensin häpesin ja olin tosi onneton kun ymmärsin Muorin olevan äärioikealla. Mutta nyt näen hänet enemmänkin sellaisena SÄÄNTÖNÄ. Pienituloinen varhaiseläkeläinen, vähän koulutettu, pienistä oloista, suppea tuttavapiiri, asuu pienellä paikkakunnalla syrjässä. Ja.. no, Muori on aina ollut myös rasisti. Mua sattuu sanoa se, että oma äitini - mutta hän on. Hän inhoaa yhtä lailla mustaa lääkäriä kuin mustaa kerjääjää. Kaikki ne ovat hänelle samaa sakkia. Ja nyt kun Isukki on kuollut, ei ole KETÄÄN vähän pistämässä Muoria ajattelemaan.. meitä, Siukkua ja mua, ei Muori ota tosissaan. Pitää nuorina ja tyhminä. ;) Vaikkemme me ole.. emme ainakaan enää varsinaisesti nuoria.
Mässyä odotellen..
.. kuluu aikani mun.. 7 kokonaista vuorokautta herkkuihin! Tekisinköhän kinuskikakkua taas ...? On kova kinuskihimo!
Mietin tänään kuinka kivaa olisi tavallaan olla 'vajaa' jossain suhteessa. Niin etteivät ihmisten odotukset olisi kovinkaan korkealla. Mutta ei minusta olisi teeskentelemään. En ole yhtä kauaskatsova ja kylmän rauhallinen kuten se Mentalistin Tommy.
Miksi oikeastaan odotamme ihmisiltä menestystä? Keiltä meillä on oikeus odottaa sitä? Vai olisiko niin, ettei keltään? Olen miettinyt tätä, mietin Siukuntyttö A:aa, jota pakotetaan lukioon. Mietin itseäni. Mietin avioliittoa. Itse olen sanonut miehelle, ettei hänen tarvitse opiskella, edetä 'uralla', olla mitään mitä hän ei ole. Koen sen tosi tärkeäksi, koska odotusten luominen katkeroittaa. Ihmiset haluavat olla rakastettuja sellaisenaan.
Miksi nykyisin palvotaan älyä? Se hyvittää kaiken! Ja älykäs ihminen = ilkeä ihminen. Kiltteys on typeryyttä. Itse en halua ajatella näin, en vaikka se tarkoittaisi idiootiksi leimautumista. Itse tiedän netin kautta ainakin yhden ihmisen, joka on Mensa-tasoa älliltään.. mutta ihmisenä .. no! Kuinka sen nyt sanoisi. Häiriintynyt. Pahantahtoinen. Ilkeä. Ystävätön. Eikä tienaa pennin hyrskää, niin kuin Muori sanoisi! Tavallaan ihme, kun ajattelee että ällissä löytyy, mutta kolmekymppinen ei tienaa, eikä ihmissuhteet suju. On siitä kaukana romantiikka. Sitten joku ihminen, joka ei varmasti saisi äo-testissä yli 100, niin sillä ihmisellä voi olla koti, perhe, hän voi olla RAKASTETTU. Eiköhän sittenkin ole tärkeämpiä ominaisuuksia olemassa kuin vain korkea älykkyys! Rakastettavuus, kiltteys, herttaisuus, avuliaisuus, hyvä sydän - niitä tahdon arvostaa minä, Suklis!
Vain vammaiset vapautuvat odotuksista. :( Vai noinkohan HEKÄÄN? Joku omainen ehkä odottaa, että vammasta kärsivä pystyy piirtämään hoitokodin kauneimman talon.. tms.. Mutta kai maailma silti hyväksyy heiltä enemmän 'poikkeavaa käytöstä' kuin meiltä muilta.
Olen itse joskus kuullut ihmisiltä, että 'olet todella erikoinen persoona'. En tiedä onko se kohteliaisuus vai loukkaus?? Jotkut sanovat, että olen lapsellinen monissa asioissa. Sitten taas monessa muussa suhteessa kyyninen. Olen kumminkin aito, mitä sitten olenkin.. Yksi kaverini suositteli politiikkaan alkamista mulle! Mutta olin viisas.. en innostunut.. Tiedän että luultavasti mulle vain naurettaisiin tai mua pilkattaisiin. :( Osaan oikein nähdä mikä MUN osani olisi eduskunnassa. Kaikki Kataiset ja muut piikittelisi. :( Vähän niin kuin Urpilainen potenssiin sata! Se olisi Sukliksen kohtalo. Koska olen idealisti.. ja koska olen kommunisti ja ylpeä siitä.
Hassua, olen kaikista ylpein tavallaan OUDOISTA sukulaisistani! Eli siis niistä kommunisteista. Jotka suljettiin monien toimesta pois suvusta. Joita ei haluttu tavata! Mutta jotka silti marssivat joka vappuna - uskoivat parempaan! Taistelivat sen puolesta! Äetmuori vihaa viittauksia hänen vasemmistolaisiin juuriinsa. Muorihan on itse sitä mieltä, että persut ne vasta ovat poikaa. Ensin häpesin ja olin tosi onneton kun ymmärsin Muorin olevan äärioikealla. Mutta nyt näen hänet enemmänkin sellaisena SÄÄNTÖNÄ. Pienituloinen varhaiseläkeläinen, vähän koulutettu, pienistä oloista, suppea tuttavapiiri, asuu pienellä paikkakunnalla syrjässä. Ja.. no, Muori on aina ollut myös rasisti. Mua sattuu sanoa se, että oma äitini - mutta hän on. Hän inhoaa yhtä lailla mustaa lääkäriä kuin mustaa kerjääjää. Kaikki ne ovat hänelle samaa sakkia. Ja nyt kun Isukki on kuollut, ei ole KETÄÄN vähän pistämässä Muoria ajattelemaan.. meitä, Siukkua ja mua, ei Muori ota tosissaan. Pitää nuorina ja tyhminä. ;) Vaikkemme me ole.. emme ainakaan enää varsinaisesti nuoria.
Mässyä odotellen..
.. kuluu aikani mun.. 7 kokonaista vuorokautta herkkuihin! Tekisinköhän kinuskikakkua taas ...? On kova kinuskihimo!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)