perjantai 30. huhtikuuta 2010

Pakollinen 'kohtuukäyttö'?

Vappu se taas lähestyy ja sitä myöten alkaa ALKO askarruttaa mieltä. Alko, alkoholi, iloliemi.. Joskus on sellainen olo kuin olisi painostusta 'kohtuukäyttöön', mitä se sitten tarkoittaakin. Kumman usein mehulinjaa pitävää, hedelmällisessä iässä olevaa naista epäillään raskaana olevaksi .. Ihan kuin raskaus voisi olla ainoa hyvä syy olla juomatta!

en ole absolutisti, mutta joskus tunnen vetoa siihen suuntaan. Tai pikemminkin sanotaan, että tunnen vetoa siihen, että vain MINÄ päätän mitä juon ja kuinka paljon. Ihmeen usein sitä törmää juoman tuputtajiin.. sellainen on aika outoa. En tajua mitä joku siitä saa, että saa pakotettua toisen juomaan! Eihän siitä ole itselle mitään hyötyä.

Minulla on huono viinapää ja siksi pidän parhaimpana juoda vain 'turvallisessa' seurassa.. se taitaa tarkoittaa paria luottoystävää ja sitten tietty miestäni! Muuten en enää oikein uskaltaisikaan 'lärvätä' - sellainen johtaa tosi usein ikävyyksiin.

Meidän vappu tulee olemaan rauhallinen! Meillä on pullo kuoharia jääkaapissa, se jäi uudelta vuodelta yli. Joko juon sitä miehen kanssa lasin, pari, tai sitten en juo. En ole vielä päättänyt, tuntuu kuin siihen olisi pitkä aika, kun on vielä siivouksetkin kesken ja kaikki. Kaupungille emme tietenkään mene, kun lähimpäänkin kaupungintapaiseen on se 20 km.. :) Isoon Kaupunkiin on matkaa vielä enemmän, joten se siitä. Ja sitten kaikki 'menomestat' ovat tietysti tupaten täynnä.

Vaikka tämä alko-postaukseni voi saada mut vaikuttamaan vanhalta, väsyneeltä, tiukkapipolta jne. jne.. niin kerronpa silti itsestäni jotain yllättävää! Löysin sellaisen sivuston, kännissä olet ääliö. Ja mun on sanottava, että vaikka PERIAATTEESSA tuon sivuston sanoma on tietysti totta - ei kai se ketään kaunista, jos pimpsa vilahtaa lyhkäsen mekon alta tai jos yrjöää käsilaukkuun - niin silti en lähtisi kauhean raskaalla kädellä syyllistämään niitä, joilla menee överiksi. Kyllä ne itse potevat morkkista, miksi siihen pitää enää muiden mitään lisätä?

Sitten joskus mua suututtaa se, kun NAISIA/TYTTÖJÄ yritetään aina hillitä juomismielessä sanomalla, että känninen nainen on ruma ja kamala ja halveksittava.. Miehiä tai poikia ei ollenkaan tällä tavalla yritetä pitää ruodussa! Ja muutenkin nainen tai tyttö saa paljon enemmän kuraa niskaansa siitä, jos on lipsahtanut menemään liiallisen puolelle! Poika tai mies saa vain osakseen kaverillisia virnistyksiä ja kaikki takovat selkään. Tässä taas se tasa-arvo toteutuu kauniisti.

Muutenkin joskus suututtaa tuomitseminen. Esimerkiksi humalaisen oloisesta ihmisestä ei KOSKAAN voi sanoa 100% varmasti, että tämä sekavuus on liiallisen viinanahneuden seurausta. Ihmisellä voi olla joku lääkitys, jonka yhteisvaikutusta alkoholin kanssa hän ei ole tiennyt. Tai sitten taustalla voi olla sairaus.

Jotkut ovat vieläpä sitä mieltä, että liikaa juoneet naiset saa suunnilleen viedäkin sänkyyn ja tehdä niille mitä vaan. 'Siitäpähän oppivat'. Eläköön myötätunto.

torstai 29. huhtikuuta 2010

Siivoten, teetä litkien

Yritin tuossa katsella sellaista kirjastosta lainaamaani Frost-poliisisarjaa. Mutta en pitänytkään siitä! Pidän monista brittisarjoista [Hiljainen todistaja, Morse], mutta tuosta Frostista en sitten ollenkaan syttynyt! Harmi. Joskus on kiva yöllä - jos on uneton - katsoa jotain tuollaista. Mutta ei sitten viitsi, jos se onkin tappavan tylsää.

Tahdoin vaan vähän rentoutua töllöttämällä, kun kumminkin olen taas siivonnut.. ahkeraan. :) Illan viimeinen teekuppikin on menossa.

Kaapin kuulumisia

Mulla on ollut tähän asti KAKSI vaihtoehtoista paikkaa keksipaketeille, keittiön kaappissa siis! On sellainen muovikori, johon olen laittanut avaamattomat paketit! Ja sitten on ollut sellainen peltirasia, jonne olen laittanut avatut keksipaketit. Nyt kun olen karsinut keksien määrää niin yksi paikka taitaa riittää, se peltirasia nimittäin. Hyvä niin!

Yhä kovemmaksi käy...

Katsoin tänään väli[housu]kysymystä eduskunnassa. Sanon sitä välihousukysymykseksi, koska välikyssän todellinen suuri merkitys on aikaa sitten kadonnut! Nyt ne ovat vain irtopinnojen kalastelua.. mitään vakavaa niistä ei seuraa..

Tänään siellä jäpätettiin reumapotilaiden hoidosta. Tunsin valtaisaa surua, tästä maailmasta on OIKEASTI tulossa aina vain kovempi ja kovempi paikka. Tai ainakin siis Suomesta on tulossa, en tiedä voiko puhua koko maailmasta. :( Tuntuu käsittämättömältä että nautimme tällaista hyvinvointia ja silti esim. sairaat ollaan valmiita laiminlyömään!

Tuntuu kuin kaikki olisi yhdessä sopineet sanattomalla tavalla, että nyt muuten tehdään hyvinvointivaltiosta, ilmaisesta terv. huollosta ja koulutuksesta, kerralla selvää.. mutta kukaan ei sano sitä ääneen. Pikku hiljaa vain kaikkia maksuja nostetaan ja uusia maksuja kehitellään ja ihmiset jätetään sitten niiden tosiasioiden eteen pärjäämään miten pystyvät.

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

"Koiran nimi!"

Tuli vain mieleeni noista etu- ja sukunimiasioista vielä! Meidän Äetmuorilla oli vähän kumma tapa suhtautua nimiin jo silloin kun olin lapsi/teini. Hän nimittäin pilkkasi hyvin monien kavereideni nimiä. Esimerkiksi mulla oli yhdessä vaiheessa hyvä ystävä Carita, ja Äetmuorin mielestä Carita on ihan 'koiran nimi'. Niin hän aina sanoi, aina joku nimi oli ihan kuin koiralle tarkoitettu.. puudelin nimi, ei ihmisen.

'Koiran nimi'-tuomion saivat myös semmoiset nimet kuin Rita ja Tiiu. Muori toisaalta myös ihannoi joitain tosi erikoisia nimiä, esim. yhden hänen koulukaverinsa lapsesta [tytöstä] tuli Annami ja se oli Muorin mielestä jotenkin kauhean hienoa. Hänellä oli usein oikein tapana maistella suussaan tuota nimeä ja ihastella että kuinka kaveri oli keksinytkään sellaisen. Me [Siukku + mä] inhosimme ajatustakin tuosta Annami-nimestä. Annami ei ollut Muorin mielestä koiran nimi.

Kai tässä nimiasiassakin mua häiritsee sama asia kuin monessa muussakin Muoriin liittyvässä asiassa: se hänen ehdoton näkemyksensä siitä, että asiat ei koskaan ole MAKUASIOITA, vaan on vain joko oikea tai väärä tapa/nimi.. Ja HÄN tietää sen, mikä on oikea. Hänen makunsa on oikea, muiden on väärä. Hänelle on ihan mahdotonta tajuta, että jollakin toisella ihmisellä on oikeus ajatella jotain asua tai kampausta tai nimeä kauniina, vaikkei se HÄNEN mielestään olisi muuta kuin sairaan ruma. Tämä vimma haluta olla aina oikeassa ulottuu niin pieniin juttuihin kuin hammaslankaan ja hammastikkuihin. Sitä merkkiä ja sitä värkkiä pitää käyttää, mitä Muori käyttää, koska se nyt vain ON viisasta ja paras merkki maailmassa. Huoh.... :(

Sii-sii-siivoillen..

Olen alkanut siivongin taas! Mutta nyt siivoankin hitaammin kuin normaalisti. Mulla on vähän ylimääräistä tehtävää nimittäin, pitää pestä peilit ym. Ja jostain syystä mua on vähän OKSETTANUT viime aikoina, siis on ollut sellainen kuvottava tunne. En tajua miksi, kun kuitenkaan en ole mitään ahminut tms. Yhdessä vaiheessa viime yönä heräsin sellaiseen tunteeseen, kuin ykä tulisi justiinsa! Ei se onneksi tullut. Silti, ei vaan tee mieli rehkiä kauhean nopeasti tätä kämppää nyt puhtaaksi, vaan teen hitaammin. Päätäkin on vähän särkenyt.

9 kokonaista vuorokautta - -

- herkkuiluun! Olen vähän perannut keittiön kaappeja. En enää usko sortuvani siihen, että kotona pitäisi olla 10 erilaista keksipakettia. Tuntuu helpottavalta ajatella, että keksuja on vain 1 tai 2 laatua.. miksi niitä pitäisi olla kymmenkaupalla, avattuja paketteja? Jos on herkkuiluhetki, niin kyllä sitten maistuu keksi kuin keksi, ei siihen tarvita kymmentä eri laatua. Ihan sama juttu se on oikeastaan suklaidenkin kanssa. Jos tahtoo herkkuilun pitää, niin kyllä silloin maistuu suklaa kuin suklaa, ei aina tarvitse olla jotain ihan TIETTYÄ.. tai kauhean monta laatua.

Tuntuu oikeasti kuin TÄSSÄ suhteessa olisi joku positiivinen muutos tulossa mässytapoihin! Varmasti jatkossakin herkkuilen ja mässään, mutta toivon voivani karsia tuota hamsteriominaisuuttani pois. Koska se ahdistaa mua, siitä tulee paha hävettävä olo. Aion yrittää! :)

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Pornahtava uni?

Näin aika oudon unen viime yönä! Olin ALASTI jollakin 'areenalla', se muistutti jotenkin härkätaisteluareenaa.. Ja sitten jotkut ihmiset kieputtivat oranssia kangasta minun ympärilleni! Paikalla oli tietysti yleisöäkin, mutta en muista että kukaan olisi pilkannut alastonta minua. Se vain kuului asiaan, kaikki. Alastomuus ja se kangas!

Mistähän tuommoinenkin uni on kotoisin!

Autoilua

Autonromussa on nyt kesäkumit alla! Mies vaihtoi ne.. sanoi, että jos auto kolisee [jotenkin tavallista enemmän, siis..], niin mun pitäisi sanoa siitä hälle! Olin kaaralla liikkeessä tänään, kävin kirppikseltä kengät [4 e] ja käsilaukun [1 e] ja kyllähän se rotisko tietysti rämisi.. Inhottavaa, kun pitäisi tietää rämiseekö se enemmän vai vähemmän kuin ennen! Sitä on vaikea sanoa!

Hih, vähän nolotti kun katselin autoani yhdellä parkkipaikalla! Se oli nimittäin varmaan kaikkein LIKAISIN auto koko alueella.. :) Mutta minkäs teet!

Luulosairaus ohi, herkkuhetkiä odotellaan..

Nyt en enää skitsoakaan niin paljon mahdollisesta mahahaavasta tai muusta, jonka MÄSSYttely voisi mulle ehkä aiheuttaa! Nyt siis odotan herkkuilua ihan rauhallisin mielin. En silti aio sitä vielä ensi viikonloppuna pitää, kyllä se menee tuonne äitienpäivään. Vähän pitää antaa vatsan toipua kaikesta koetusta!

Nyt on 10 kokonaista vuorokautta herkkuiluun. Onpa kerrankin aikaa suunnitella leivontaa ym.! Näin muuten kauppan jätskialtaassa uutuus Carte D'Or-jäden!! Siinä on vaniljajädeä, kinuskikastiketta ja jotain karamellisoituja pecan-pähkinöitä, jos oikein muistan! Semmoinen iso paketti, ei siis mikään jädetikku! Totally-sarjassakin on uutuuksia, Totally Mint-tikku ja Totally Choco nyt ainakin. Minttiä aion kokeilla.

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Kontrollifriikki

Hukkasin korvikseni. Oikeastaan sellaiset mulla yli 10 vuotta olleet, kaikkein rakkaimmat korvikset. :( Harmistus oli suuri, mutta nyt, kaiken ajatellun, luetun ja kirjoitetun jälkeen ajattelin YRITTÄÄ suhtautua toisin tuohon menetykseen. Ensimmäistä kertaa aion yrittää olla haukkumatta itseäni! Kun on hävinnyt, on hävinnyt, se oli vahinko enkä todellakaan tehnyt sitä tahallani. Ensimmäistä kertaa elämässäni mulle kävi mielessä, että jos menisikin ostamaan uudet ja kaksi kertaa niin nätit! :) Eli ei jäisi kotiin itkemään ja syyllistymään, vaan.. no, olisi.. KILTTI itselleen? Raju ja radikaali ajatus, eiköstä juu?

Ja kun ajattelee, että näin olisi voinut tehdä nuorenakin! Että olisi voinut antaa anteeksi itselleen asiat, jotka olivat V A H I N K O J A .. eivätkä tahallisia pahoja tekoja!! Mutta meillä kotona valitettavasti 'se oli vahinko, anteeksi kauheasti' ei ollut mikään puolustus eikä selitys. Samalla tavalla sätittiin aina, oli tapahtumien taustalla sitten mitä vaan.

Voiko vanha koira oppia uusia temppuja, voiko itselleen oppia olemaan hyvä? Ei sitä tiedä, mutta aion yrittää ainakin!

Ripulissa

Minulla olikin muuten lauantaina ripuli! Siitä johtuen tein jotain tosi, tosi poikkeuksellista tänään! Söin nimittäin SIPSEJÄ, vaikkei ole mässäys päällä. Jotenkin vain tuntui, että oli pakko saada jotain suolaista. Olisihan sitä tietysti voinut vaikka purra liemikuutiota, mutta ne sipsipussinloput nyt sitten menivät. Tuntui heti paremmalta. Koko lauantain olin oikeastaan syömättä.. en uskaltanut syödä, kun .. tosiaan oli aina vähän väliä käytävä VESKISSÄ ja sitten jopa suihkussa 'siivoutumassa'! Voi elämä! En tiedä mistä se ripuli tuli, mutta ikävä oli! Onneksi ei enää tänään jatkunut, vaikka vähän pelkäsin!

11 kokonaista päivää - -

- - herkkuiluihin! :)

Suklis katsoo leffan

Katsoin tässä sellaisen elokuvan kuin 2012. Se kertoo .. maailmanlopusta! Tulee aurinkomyrskyjä ja jotkut neutriinot alkaakin kuumentaa maan kuorta kuin joku mikroaaltouuni. :( Ja sitten maailma loppuu, tulee jättitsunameja ja vedenpaisumuksia ja maanjäristyksiä! Hirmu!

Ensin ajattelin että no tämä on taas yksi tällainen katastrofielokuva. Mutta tämä oli kyllä erilainen, pelottavampi kuin moni muu! Kai siksi, koska tässä yhdistyi sellaisia 'laiva tuhoutuu tsunamissa/maanjäristys' teemoja! Eli ei ollut vain yhtä hirvityselementtiä, vaan MONTA! :( Tuli paikoitellen mieleen sellaisia elokuvia kuin Deep Impact, Titanic, Day after tomorrow. Ja sitten.. mikä se oli, Vulcano? Elokuva, jossa joku iso amerikkalaiskaupunki onkin tulivuoren alla. Tällaisia vertailukohtia tuli mun mieleen!

Siksikin kai tuo leffa vähän pelotti, kun nyt kuitenkin ON se tilanne noiden islantilaisten tulivuorten kanssa! :( Ja koska tiedän, että noihin aikoihin [suunnilleen], siis 2012, tulee aurinkomyrsky. Se tulee siis oikeasti, vaikkei se tietenkään mitään maailmanloppua tee, mutta.. no, jotenkin vain se pelotti mua tuota leffaa katsoessa.

Tietysti leffassa oli myös sellaista vähän kyllästyttävääkin tarinaa, sankarillinen [!] perheenisä voittaa takaisin lastensa ja exänsä rakkauden.. ja sitten tarinan kannalta olennainen, pakollinen kiero poliitikko Herra Iso-Paska ja niin edespäin. Efektit olivat kuitenkin.. huh, no vaikuttavia!

Mutta nyt taidan lopettaa bloggauksen tältä illalta. :( Jotenkin tuntuu kuin vatsassa sittenkin.. kurnailisi jotain.. ettei VAIN nyt tulisi yöripuli???? Toivokaa, ettei tule!

torstai 22. huhtikuuta 2010

Perhe on pahin

Tavallaan aika outoa, että Äetmuori yhä kantaa kaunaa siitä, kun olen siirtynyt käyttämään 2. nimeäni. Hän ei vieläkään noteeraa sitä [siis sitä, että se on jopa virallisesti muutettu kutsumanimeksi]. Sitten hän värvää Siukunkin mukaan johonkin lapselliseen peliin: viimeksikin ex-nimeni nimipäivänä tuli 'onnittelusoitto' [=Muori nälvii puhelimessa, kuinka hän nyt vaan viettää aina tätä päivää mun nimipäivänä] ja sitten vielä sähköposti Siukulta [samansisältöinen kuin Muorin soitto]. Eli: taas on Muori yllyttänyt Siukkua, että 'sano nyt sinäkin sille..' Siukuntyttö vielä Facebookissa onnitteli HÄNKIN. Ja huvittavaa on, että ei KUKAAN Siukun perheestä - ei Siukku, ei Siukuntyttö, Siukunpoika tai H. - muista kenenkään merkkipäiviä.. ei edes syntymäpäiviä.. ilman eri muistutusta!

Äetmuorin tempaukset ovat joskus niin lapsellisia, että oikeasti häpeän niitä miehen kannaltakin. Tuntuu niin nololta, kun hänen vanhempansa ottivat ihan normaalisti tuon mun 'nimenmuutoksen' ja kaikki ystäväni samoin.. No, en ODOTAKAAN että Muori tai Siukku alkaisi kunnioittaa sitä käyttämällä tätä mun 'uutta' nimeä, mutta jotenkin on tympeää kun pitää jopa postit yms. lähettää sillä vanhalla!

Mies sanoi tänään: tuntuu kuin äitisi ei tahtoisi sinun elävän omaa elämääsi ollenkaan. Miestä huvittaa, ärsyttää ja suututtaa Muorin asenne muhun, kuinka Muori puhuu mulle joskus kuin 4-vuotiaalle lässyttäen ja sopottaen. Ja sitten kuinka hän taas ajoittain on niin uskomattoman julma verbaalisesti.

En ole lähtenyt mukaan mihinkään kissanhännänvetoon tuossa nimiasiassa, ts. en ole alkanut selittää kuinka tärkeää mulle on käyttää sitä nykyistä virallista kutsumanimeäni. Kerran selitin, silloin kun se muutos tehtiin, eikä mennyt perille. En enää tahdo tulla kiskotuksi mukaan tähän peliin, selittää ja PUOLUSTELLA omaa kantaani.. miksi siis mielestäni saisin käyttää toista nimeäni.. Siis se oikeus [nimen muutos] on Suomen kansalaiselle taattu LAILLA!!!!!

Olen ihan vaan tyynesti kiittänyt onnitteluista ja sitten puhellut muita. Ja tuntenut itseni kypsäksi kun teen niin. Joskus tosin en ole varma onko se niin kypsää ja fiksua. No, mulle sinänsä sama miksi sanovat, mutta ei helevetti, ne POSTIT nyt kuitenkin kai voisi....????

Kuvittelin aina, että Muori ei nostaisi siitä nimiasiasta meteliä, koska 'uusi' nimeni on aina ollut nimeni, siis se toinen. Ihan niin kuin useimmilla lapsilla kai on kaksi nimeä. On Tarja Susannaa ja Hanna Juliaa. Ihan samalla tavalla olin mä.. ja olen.. Miksi Muori ja Isukki sitten ANTOI mulle sen toisen nimen, jos sitä ei saisi muistaa ollenkaan? Hoh hoi!

Kaikkein inhottavinta on silloin kun Siukku yhtyy tuohon Muorin 'rintamaan'. Vaikka luulisin hänen nyt tajuavan paremmin, mutta ei. Joskus olen saanut niin tarpeekseni molemmista. Kumpikaan ei ole koskaan kohdellut mua niin kuin aikuista, tasavertaista.

Ihmettelen tuota Siukun hommaa siksikin, että eikö hän NÄE kuinka surullinen hahmo Muori oikeastaan on? Takertumisessa menneeseen, omassa tuhoavassa käytöksessään [Muorin jäljeltä ihmissuhteiden maasto on kuin sotatanner, katkenneita ihmissuhteita, verisiä, koskaan arpeutumattomia riitoja yms.] ja ryypiskelyineen. Itse lakkasin pelaamasta Muorin pelejä kun tajusin sen, että - no nyt kuulostan omahyväiseltä! - olen yksinkertaisesti sen YLÄPUOLELLA että alkaisin esim. Siukusta juoruamalla kalastella irtopisteitä Muorilta. Mieluummin vetäydyn pois koko kolmiosta - siis siitä kolmiosta, jonka muodostamme Siukku, Muori ja mä.

Kun olin lapsi, niin Äetmuori oli mun mielestä maailman kaunein, fiksuin ja paras ja ihanin äiti. Sellaista on olla lapsi, sitä se on - se rakkauden ja uskollisuuden määrä vanhempaa kohtaan on sanoinkuvaamattoman suuri. Uskon että vieläkin pystyisin rakastamaan häntä syvästi [eikä velvollisuudentuntoisesti kuten nyt] jos hän ei yrittäisi tartuttaa omaa pahaa oloaan muihin ja dominoida niin ahdistavalla tavalla. Ei mua haittaa ihmisten viat [päihteiden väärinkäyttö, pinnallisuus, ym.] niin kauan jos ne ovat hyväsydämisiä. Monet juopot esimerkiksi ovat. Tosi, tosi hyväntahtoisia. Harmi vaan kun Muori ei ole.

No sellaista, tuli taas päivän valituskiintiö täyteen. ;)

En laske päiviä

En nyt laske päiviä mässyyn, en itse asiassa tiedä paljonko siihen on, taidan pitää seuraavan vasta viikon 18 lopulla. Siis ÄITIENPÄIVÄN tienoilla. ;) Mietin, että jos edes se suojelisi mua .. mahdolliselta.. vatsahaavalta!!

Mulla on nyt taas luulosairausvaihe menossa, silloin saatan jättää mässyn väliin ja pitää pitemmän tauon niissä, koska P E L K Ä Ä N .. juuri tuollaisia lääkärintutkimuksia [letkunnielemistä] ja mahdollisia kamalia sairauksia. Pelkään kai salaman iskevän mua päähän kun pidän herkkuiluja! Sitten pelkään sellaistakin, että jos joutuisin johonkin ihmeelliseen tutkimukseen, niin entä jos jotain kautta lekuri näkisi sen, että elän hullusti? Että väliin paastoan ja sitten taas pidän herkkuiluja?

Välillä stressaan ihan kummia asioita, vaikkapa sellaistakin, että onko sisäelinteni ympärillä rasvaa! Mietin kaikkea tällaista. Olen kai hiukan outo.

Sain muuten tietää että sen häpyhuulirasvapatin kohtalo on tulla leikatuksi gynekologisella polilla. Se on hyvälaatuinen, mutta silti gynepoli kutsuu. Joskus kai kuukauden päästä! Huh!

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Kipuilua

Kuukautisten ensimmäinen päivä on kipuilua. Otin tuossa burana 400-kapselin. Se auttoi, muttei vienyt kipua kokonaan pois. Vatsa tuntuu turvonneelta, tuntuu kuin olisi TYNNYRI siinä, missä maha on! :) On siis normaali kuukautisolo!

Letkunnielu-paniikki

Mässy oli ja meni.. Päätin vakaasti, että mun on PAKKO miettiä jotain - erilaista mässyä, mässymuutosta tms.. En oikeasti enää kestä, en suostu kestämään, sitä oloa! Mulla on mässyssä nimittäin joskus niin paha närästys, ettei sitä osaa oikein kuvaillakaan! Kyllä se Renniellä lähtee, mutta ei se ole mukavaa napsia rennietä kuin jotain karkkia! Tuntuu suututtavalta, kun sitä pitää aina olla kaappissa 'varalla', kun närä tulee! :( Joko mun on 1) harvennettava mässyjen väliä tai 2) alettava pitää toisenlaisia mässyjä, joissa esim- hedelmäin osuus on suurempi kuin suklaatin ym. Mutta kun hedelmätkin närästää!! Melkein pahemmin joskus kuin suklaa! :( No joka tapauksessa, muutoksen on tultava. Tai sitten mun on vaan pidettävä enemmän MAITOTUOTTEISIIN pohjautuvia herkkuiluja, koska olen huomannut närätilanteen olevan paljon parempi, jos keskityn rahkaan ja jugurttiin yms.

Olen ollut aika kauhuissani sen jälkeen kun eräs miehen työkaveri, jolla siis myös oli 'vain' ajoittaista närästystä, niin oli silti joutunut siihen kamalaan letkunnielemis-vatsatähystykseen! Urkin vähän mieheltä siitä juttua ja mies sanoi, että työterveysasemalla kai olivat sen siihen pistäneet, siihen kokeeseen siis! Ja kuitenkin tämä miehen työkaveri ei KOKO ajan ole närästyksessä. Jotenkin vain alkoi pelottaa.. :( En itse ikinä tahdo siihen letkunnieluun! Kerran Hyvät, Pahat ja Rumat-ohjelmassa [kuka sitä enää muistaa, oli 90-luvulla aikas kova juttu] toinen juontajista meni piruuttaan tekemään sen letkunnielukokeen.. televisiossa! Ja sillä kaverilla oli kokeen kuluessa pulssi tosi korkealla ja se koko koe vaikutti.. kauhealta! Jos joku 'kova kaveri' joka nyrkkeilee ja on muutenkin 'katu-uskottava' saa verenpaineet kattoon ja pulssin taivaisiin siinä, niin mitä tuommoinen koe sitten tekisi MULLE? Kuolisin siihen varmaan! :( Kauhusta ja inhosta.

Luulin aina, että se letkunnielu on viimeinen juttu, joka tehdään sitten kun kaikki muut on koetettu. Ja että se tehdään vain kuolemanvakavissa tilanteissa. Mutta näköjään siihen tutkimukseen voi joutua tosi kevein perusteinkin!

Kadonnut Sinkkis

Jostain syystä en löydä tuolta meidän filmihyllystä Sinkkuelämää-leffaa! :( Ärsyttää kun TIEDÄN sen olevan siellä jossain, mutten nyt äkkiä osaa sanoa missä. Tuntuu kuin vasta vähän aikaa sitten olisin nähnyt sen siellä, mutta nyt taas se on sitten jossain.. hukassa! :(

En siis pitänyt siitä leffasta niin paljon kuin siitä sarjasta - sarja oli super aina 2:een viimeiseen jaksoon asti - mutta silti rakastan katsoa sitä elokuvaa, koska siinä on niin kauniita vaatteita. Joskus on surullista, ettei meillä Suomessa VOI tempaista niin kuin siinä sarjassa joskus ne naiset leikkivät muodilla ja tekevät juttuja! Kuka esim. uskaltaisi Suomessa pistää hääpäivänään päähänsä täytetyn LINNUN.. vieläpä sinisen linnun, niin kuin Carrie teki, kun oli pukeutunut morsiusasuun Mr. Bigiä varten!!! Jos suomalaismorsian tekisi jotain tuollaista, niin tulisi valkotakkiset miehet hakemaan pikapikaa morsiamen mielisairaalan puolelle.

Muutenkin meillä Suomessa joskus ahdistaa kaikki hääkuviot.. kun ne ovat niin kiveen kirjoitettuja juttuja. Yksi ystäväni haaveili tosi paljon valkeasta hääpuvusta, jossa olisi kirkkaan punainen vyönauha tms. Ja hänen äitinsä oli saada KOHTAUKSEN ja vaati ehdottomasti, ettei mitään sellaista.. ja hääpukuliikkeen myyjä oli saumattomasti yhtä mieltä .. -ÄIDIN kanssa!!! Lopulta se mamma vielä masinoi tyttärensä käyttämään omaa häähuntuaan, sellaista aika kamalaa tyllipönkötystä, joka ulottui tuonne vyötärön seudulle tai vähän ylle. :( Kaverini ei ollut ihan tyytyväinen hääkuviinsa.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Enää 7 ½ tuntia...!

Ja MÄSSÄILEN! :) Kaikenlaista on.. valmiina.. mutta mitään mahdotonta hamstrausta en nyt ole harjoittanut. Ja se on hyvä! Vähän piti tosiaan eilen ostella irtokarkkeja, koska suklaatirusinoita mulla ei enää ollut ja pidän niistä aika paljon. Ja sitten muutaman marmeladipallosen ostin myös CandyKing-laarista! Marmelotkin on namia. Hih.. ja jäätelöä on ainakin enemmän kuin tarpeeksi! :) Saattaa olla, että lahjoitan miehelle oman B&J-törppöni [ben&jerry-suklaajäätelöä], koska mulla tosiaan on enemmän kuin omiksi tarpeksi jädeä ja mies oikeastaan pitää b&j:stä enemmän kuin mä.

Lupasin tehdä taas muffinssejaKIN, kun tuo miekkonen niistä tykkäilee niin kovin!

Kissaihmisiä?

Pistän kysymysmerkin tuohon sanan taakse, koska kyllä mua anteeksi vain vähän ihmetyttää joidenkin täkäläisten 'kissaihmisten' tapa pitää kissojaan! Siis se, että ne saa elää 'kissan elämää' juoksemalla vapaana missä sattuu. :( En oikeasti TAJUA miten täällä jotkut paikalliset kissanomistajat voi olla niin välinpitämättömiä lemmikeistään, koska ainakin itse olen täällä törmännyt muutamaankin uhoajaan, jotka aina sanoo että ampuu kaikki kissat, jotka vaan heidän tontille/tilalle tulee! Jos olen törmännyt tällaiseen asenteeseen [enkä ole 'paikallinen', vaan ihan vaan sattumalta kuullut juttuja], niin luulisi että täällä ikänsä asuneet ihmiset tietäisivät tämän myös ja siksi suojelisivat kissojaan!

Toisaalta aika paljon näkee sellaistakin, että ihmiset ei leikkauta kissojaan. :( Sitten ne elävät puolivilliä elämää, kulkevat missä sattuu ja lisääntyvät. :( Kamala ajatella niiden pentujen kohtaloja.

Yksi sellainen läsö äijä tuossa kaupassa sanoi myyjälle sitä, että kissoja 'saa' [!!!] aina olla kivittämässä, kun ne tulee sinne minne ei pitäisi. Inhottavaa! Oikein kihisin kiukusta ja tuli sitten myös todella surullinen ja voimaton olo!

Joskus itse vähän liikaakin [?] stressaan muiden kissoista, esim. katselen aina silloin tällöin näkyykö naapurin kisuja missään, missä ne voisi olla ym. Sitten jos näen tiellä jonkun roadkillin, niin aina sydämessä käy sellainen PLUMPSIS.. kunnes sitten näen, että se onkin ollut supi tai kettu. Eikä siis naapurin kissa.

Maalla joskus inhoan sitä, kun ihmiset on niin karskia, niin karskia että eläinten kanssa! Tyyliin sisäkissat on kaupunkilaisten kotkotusta, 'kyllä eläin pärjää', eläinlääkärit on taas kaupunkilaisten vouhotuksia, koiran paikka on pihalla satoi tai paistoi ym. Yäks ja ällötys.

Kaikki säännöt!

Ostin netin kautta All the rules-kirjan, jossa on siis Rules I ja Rules II samassa painoksessa! Ostin muistaakseni suomalaisen kirjakaupan nettisivuston kautta! Kirjoittajat ovat Ellen Fein ja Sherrie Schneider. Rules I on käännetty suomeksi, mutta tätä All the rules-kirjaa ei!

Tietysti on niin, ettei meillä Suomessa OLE sellaista 'deittailukulttuuria' kuin on USAssa. Jostain luin yhden jenkkinaisen olleen vähän äimänä muuttaessaan Eurooppaan, kun huomasi ettei täällä OLE sellaista järjestelmällistä deittipeliä. Ihmiset vaan rakastuvat ja suhde saattaa edetä ihan miten sattuu. ;)

Vaikka noissa kirjoissa on jonkin verran t o d e l l a huvittaviakin juttuja, niin mun mielestä ne sopivat naiselle, jolla on ollut vaikeuksia pitää omat rajansa. Ja sitten mun mielestä niissä on se viisas pointti, että naisille yritetään kertoa jotain.. nimittäin että YLEENSÄ ottaen kannattaa ehkä odottaa miehen lähestyvän naista. Mun mielestä, mun kokemuksen perusteella, tämä on niin totta kuin olla voi. Oikeastaan kaikki pitkäkestoisissa suhteissa olevat kaverini ovat sanoneet samaa: mies huomaa naisen + tekee aloitteen = kestävämpi suhde. Meilläkin oli niin, siis mun miehellä ja mulla. Ja jotenkin kuvaavaa on se, että MONI nainen varmaan olisi erehtynyt pitämään mun miestä ujona, joka ei siis uskaltaisi lähestyä naista. Ja jota siksi pitäisi rohkaista tekemällä 'aloite'. Mutta mut nähdessään hän ei todellakaan ollut ujo eikä pelännyt tehdä aloitetta. Olen näitten kirjojen kirjoittajien kanssa tasan samaa mieltä siitä, että miehet yleensä tietää aika hyvin mitä he tahtovat. Ja mies tarvitsee tietynlaisen.. no, ulkonäköön + olemukseen perustuvan stimulaation ennen kuin lähestyy naista. Jos sellainen nainen lähestyy miestä, joka ei 'sytytä' häntä, niin tuloksena saattaa olla yhden illan juttu yms.. mutta harvemmin pitkää suhdetta!

Osa näiden naisten neuvoista ärsyttää! Saa tukan nousemaan pystyyn pelkästä kiukusta! Mutta on niissä myös totuutta.. :( Olen huomannut itse sen että mitkään määrät tasa-arvopuhetta ei muuta tiettyjä biolooogisia tosiasioita. Niitä ei julkilausumilla muuteta.

Hih.. tein siis HANKINNAN.. tuon kirjan.. :) Pehmeäkantinen se on, maksoi n. 7 e. Eli ei onneksi ainakaan kauhean kallis. Vaikka tietty jokainen euro on aina.. no, euro!

Äetmuori soittaa!!!

Ihme on tapahtunut, Äetmuori soitti MULLE, enkä mä hälle! Ikävä vaan se sattui juuri kun olin Prismassa! Ja löytänyt [kai] ihan oikean mattahuulipunan kohtuuhintaan. Olen siis etsinyt mattahuulista tosi pitkään. Sellaisia ei enää oikein tunnu olevan missään sarjoissa, ja INHOAN kiiltoa punassa!!! :( No, siis löysin tällaisen L'Orealin hyllystä ja eikös se känny sitten soi! Ja siellä Muori.

Hän soittikin syystä, halusi valittaa iskiastaan. Tunnen tietysti myötätuntoa, ei se ole kivaa, mutta toisaalta myös inhoan puhumista jossain marketissa, kun kersat kirkuu korviin ja mainosten häly haittaa! :( Muorissa on se paha puoli, että jotenkin hän on nyt viimeisten 5-10 vuoden aikana kauhean keskittynyt kaikkiin vaivoihin. Ja niistä puhumiseen. Ymmärtäisin sen, jos silloin tällöin tai jotenkin, no, kohtuudella, mutta kaikki lääkärikäynnit ja kauhistelut ['lääkäri olikin NEEKERI!!'] ja muut ovat vähän rasittavia. Kun en mä voi sille mitään, että Muorin terv. keskuksessa on töissä joku muualta tänne muuttanut lääkäri. Muori aina haukkuu sitä, mutta ei itse tajua että eikö hän voisi vähän puhua vaikka rauhallisempaan tahtiin, ettei se maahanmuuttajalääkäri saa heti kauheaa puheryöppyä niskaan tyyliin sata sanaa per sekunti ja oikein leveällä savon murteella vielä. :( Se ei ole sen ihmisen vika, jos ei vielä ymmärrä näitä juttuja TÄYSIN! Suomi ei ole helppo kieli juuri siksi kun meillä on niin monia eri murteita, ja jotkut ihmiset puhuvat kuin papupata, ei siitä saa suomalainenkaan selvää!

Hamsteri

Ostin 2 korvapuustia sieltä Prismasta [mulla on pakastimessa enää pari rahkapullaa ja kanelia on pakko saada!] ja sitten muutaman irtokarkin. ;) Muuten en hamstrannut.. Eikös olekin hienoa? ;) Odotan herkkuilua, siihen ei enää ole kuin 23 ½ TUNTIA..!

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Orjuuden paluu

Luin Portti Ukrainaan-blogista juttua työnantajasta, joka oli antanut duunarille kenkää, kun tuo oli julkea ja sanoi työtään pitkästyttäväksi. Pisti vihaksi, oikeasti, vaikka olen YRITTÄNYT välttää kaikkea kiivastumista politiikasta. :( Ei se auta, siitä tulee vain paha olo itselle.

Mutta en vain VOI hyväksyä tätä nykymenoa! OK, tiedän sen, että nyt on työnantajan markkinat. Työnantaja valitsee ja vie, työtä etsivät tulevat valituiksi ja vikisevät. Varmaan ei vuosikymmeniin työntekijä ole saanut kokea juuri kuinka merkityksetön ja korvattavissa hän on. Nyt saa. Työttömyysluvut ja taantumat ja muut pitävät ihmiset nöyrinä.

Mitä seuraavaksi? Alkavatko työnantajat paiskoa pihalle lihavat ihmiset, r-vikaiset ihmiset, rumalla äänellä nauravat ihmiset? Saako kenkää jos ei suostu pomon seksipatjaksi? Siis voi herranpieksut, jos SIITÄ voi saada kenkää, että sanoo työtään tylsäksi FaceBookissa, niin sitten voi kyllä saada fudut ihan mistä syystä vaan!

Minä en käsitä miksi se työntekijän panosta huonontaisi, vaikka hän sanoisi työtään paskaksi. Siis PASKAKSI. Olennaistahan on miten sen työn tekee! Kai siitä silti saa olla sitä mieltä mitä tykkää??? Vai ollaanko jo jossain Isoveli valvoo-yhteiskunnassa? Jos allekirjoittaa työsopimuksen, niin sisältääkö se myös luopumisen sanan-, mielipiteen- ja ajatuksenvapaudesta? Huh heijaa, ja minä kun luulin niiden olevan ihmisen PERUSOIKEUKSIA. Mutta mitäs tuosta.. Ilmeisesti työsopimus on nykyisin orjasopimus.

Ja sitten sekin, että työaikana ei muka saisi esim. surffata netissä, jos mitään muuta tekemistä ei ole! Olisiko parempi vaan istua ja pyöritellä peukkuja? Miksi se on moraalisempaa kuin surffaus?

Suomalaisista osa on kyllä sellaisia, että HEILLE valvontayhteiskunta, ilmiannot ja toisten kyyläys maittavat todella hyvin. En tiedä miksi, olisiko heillä itsellään niin surulliset elämät, että sisältöä siihen saa vain kiduttamalla ja vahtaamalla muita. En ole koskaan jaksanut ymmärtää tällaisia ihmisiä.. no, pitäisi kai sääliä lähinnä.. Itse olen joskus törmännyt näihin, siis ihmisiin joiden mielestä VESSASSAKAAN ei suunnilleen saisi käydä 'työnantajan ajalla'. Juuh, kai työsopimuksen allekirjoittaessaan sitoutuu myös kontrolloimaan rakkonsa ja suolensa toiminnat niin, ettei vaan Hänen Korkeutensa Työnantaja joudu pulittamaan rahaa siitä ajasta, joka huussissa kuluu! Voi-- perkele!

Kai tuo valvontayhteiskunnan ihannointi on vähän sukua naapurikateudelle. Jotkuthan oikein tekee ilmiantoja toisistaan verottajallekin! Setäni teki Isukista, siis Isukin OMA VELI, mutta se oli aiheeton ilmianto - tietysti. Isukki ei kiertänyt veroa, eikä hänellä kyllä ollut paljon omaisuuttakaan. Mutta Isukin veli teki sen kiusallaan, tehdäkseen jäynää.

Itse en ole työelämässä ja se on surettanut mua paljon, sen kaikki blogia lukeneet tietää. Mutta on siinä sitten jotain hyviäkin puolia.. en tiedä haluaisinko itse luopua kaikista ihmisoikeuksistani työn vuoksi. Ja jos tahdon sanoa feisbuukissa jotain asiaa tylsäksi, tyhmäksi tai rasittavaksi niin minähän myös SANON. Ja sillä sipuli!

Soittoa odotellessa!

Ei soittanut lekuri ainakaan tänään siitä häpyhuulipatin leikkauksesta! Milloinkohan se leikkuu tapahtuu. Hiukan jännittää. Mutta ei onneksi paljon. Onkohan se sitten pitkään kipeä leikkuun jälkeen? Onpa onni, etten lähtenyt KOTIKIRURGIAAN, eli sohimaan sitä pattia itse veitsellä. Koska se kuulemma on siis vähän tulehtunut.. tiedä mitä siitä kotilääkärin leikkimisestä olisi seurannut! Näin eilen Hiljaisessa todistajassa sellaisen jutun, jossa joku nainen oli saanut poistetusta luomesta tulehduksen, joka oli levinnyt sydämeen. Ja tuo hyväkuntoinen, nuorehko nainen oli kuollut sitten siihen! :(

Siinä Hiljaisessa todistajassa se kuollut nainen oli muutenkin aika erikoinen.. Kuoli polttari-iltanaan! Sulhanen luuli häntä 29-vuotiaaksi, mutta hän olikin oikeasti 44! Oli vain niin leikelty & treenattu, että kävi hyvin 29-vuotiaasta! Aika erikoista.

3 kokonaista vuorokautta - -

- - herkkuiluun! :) En ole vielä varma leivonnaisvalinnastani. Kyllä kai se on se kääretorttu. Sellainen tulee niin nopsaankin. Oikeastaan eniten "vaivaa" tuottaa se kääristaikinan vatkaus. Itse vatkaan sokerikakku/kääretorttutaikinaa aina vähintään 10 minuuttia sähkövatkaimella. Katson ajan oikein kellosta. ;) Ja siksi onkin kuohkeaa ja hyvää.

Tänään kävin kiertelemässä kaupoissa, mutta EN hamstrannut!

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Pitkähiuksiset pimut versus lyhyttukkaiset lyylit

Mietin taas hiusten pituutta, lyhyiden ja pitkien hiusten välittämää messagea. Moni todella ylipainoinen nainen kuvittelee pitkän tukan 'korvaavan' liiat kilot. Mun kokemuksen mukaan miehille naisessa on tärkeintä VARTALO. Edes kasvot eivät ole niin tärkeät. Itselläni oli kerran yksi tuttu tyttö, n. 175 cm mallimittainen tytsi, jonka kasvot olivat suoraan sanottuna melko rumat. Mutta hänellä riitti miehiä, koska useimmat ihastuivat juuri siihen vartaloon. Ihan samalla tavalla tiesin yhden toisen samanmittaisen tytön, jolla muuten oli TODELLA lyhyt tukka.. mutta miehet [joiden väitetään aina jumaloivan pitkää tukkaa] olivat suunnilleen joka puolelta piirittämässä tätä Piaa.

Oikeastaan sellaiset äidit ja kirjat ja lehdet, jotka neuvovat miesseuraa tahtovia naisia käyttämään lyhyttä hametta, kasvattamaan pitkän tukan ja lakkaamaan kynnet vampinpunaisella ym. ovat aika tyhmiä ja.. väärässä! Voi ihan hyvin olla, että kysyttäessä mies sanoo tykkäävänsä pitkästä tukasta [mitä pitempi sen parempi!], mutta tuo mieltymys on laadultaan niin mietoa, ettei se vaikuta juurikaan miehen kumppanivalintaan. Lyhyt hame ja tissit näyttävä paita saattavat olla hyvä look at me-vaatevalinta esim. yhden illan seuraa kalastaessa, mutta siihen se jää.

Minusta oikeasti tuntuu että miehet ja naiset katsovat ihmisiä eri tavalla. Nainen voi ajatella, että siinäpä on naisella upea tukka, ja sitten voi oikein juuttua siihen yksityiskohtaan. Tai voi ihastella toisen naisen käsilaukkua ja ajatella sitä. Mutta mies katsoo kai kokonaisuutta enemmän kuin osasia. Nätti tukka voi olla kiva yksityiskohta, mutta pelastaako se kokonaisuutta..??

Mua Äetmuori aina ämppäsi käyttämään lyhyttä hametta, koska hänen mielestään sääreni olivat niin hyvät. Voi olla että olivat, mutta pitääkö kaikki aina lyödä esiin ja tarjolle niin, ettei asiasta vahingossakaan jää pienintäkään epäilystä? Itsestäni on nykyisin tullut melkoinen housunainen, eli tykkään housuasuista arkena ja juhlassa. Minua yksinkertaisesti ei enää HUVITA useinkaan pukea ylle ohuenohuita sukkia ja mekkoa tai hametta. Ehkä se johtuu nuoruudesta, nuoruustraumoista, kun aina piti teininä olla lyhyt hame. Ehkä siitä samasta syystä pidän nykyisin myös pitkistä hameista, maksipituisista, joiden alle voi livauttaa vaikka ne inhotut ja parjatut ja vainotut [ja siitä huolimatta MYYDYT!] polvisukat. ;)

Sitten sellainenkin juttu: nykyisin I N H O A N sellaista 'kohteliaisuutta', että oletpa seksikäs. Inhoan sitä sanaa, seksikäs. Siitä tulee mieleen sperma ja hiki ja hetkuvat tissit ja märät lakanat. Joskus 17-vuotiaana se oli tietysti ihan eri juttu. Nykyisin kai siksikin osittain tykkään pukeutua 'alakanttiin' [en siis retkusti tai huolimattomasti, vaan alakanttiin 'seksikkyysmielessä'], koska en tahdo kuulla sitä. Ei kiinnosta. Kaikkein typerintä se on silloin, kun mies heittää sen sulle kun päälläsi on supersäädyllinen villatakki ja löysät housut. Tulee vaan mieleen, että onko mielikuvitus niin köyhä, ettei muunlaista 'kivaa' asiaa osaa sanoa.. Kuitenkin tässä kielessämme on aika paljonkin adjektiiveja. Kannattaisi joskus käyttää muutakin kuin vain yhtä tai kahta!

No mä nyt vaan taas mietin kaikkea, nämä on omia mielipiteitäni eikä kai mitään totuuksia.. Me naiset suhtaudutaan vaatteisiin niin vakavasti, kuvittelemme että juuri joku merkkihame tekee meistä maagisesti jotenkin vastustamattomia. Miehet taas katsovat sitä ihmistä vaatteiden alla, eivätkä juuri piittaa jostain kuosista tai kuvioista tai muotiväreistä.

Joku voisi nyt olettaa että mun message on se, että ajattelen vain mitä miehet mistäkin pitää.. mutta itse asiassa ajattelen päinvastoin! Jos nainen viihtyy housussa paremmin kuin hameessa, niin antaa mennä. Ja tukka poikki vaan, jos ei innosta pitkä. Ihmiset joko pitää sinusta, tai sitten ei, eikä tällaisilla valinnoilla oikeastaan ole sen kanssa paljonkaan tekemistä.

Lei-lei-leivontaa..

Suunnittelen seuraavaa leivontaa! Mietin kääretorttua, vaikka tein sitä aika äskettäin. Mutta sellainen unelmatorttu appelsiinitäytteellä vain ON hyvää, joten miksi ei? Mutta mun täytyy sitä vielä miettiä. Pullaa ei tarvitse vielä leipoa, kun sitä on pakastimessa yksi pussi jäljellä.

Enää 4 kokonaista vuorokautta herkkuiluun! :)

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Kun teet niin tiedät

Hassua miten joistakin ratkaisuista tietää niiden oikeuden vasta siinä vaiheessa kun tekee ne! Esimerkiksi mun päätös jättää kokonaan viikonlopun rääkkijumpparyhmä - lopettaa siis pysyvästi se - oli OIKEA. Tiesin heti kun päätin ja kun jätin menemättä ja kun en aio enää mennä. Mutta sitä ennen en ollut v a r m a .. se on aika erikoista! Kun horjuin ja huojuin, kun epäröin, niin en oikein ollut selvillä tunteistani.

Tahdon jatkossa liikunnalla edes joskus tarjota itselleni jotain HYVÄÄ. Esim. juuri sitä joogaa. Rauhallista, pehmeää, venyttelevää ja kehoa kuuntelevaa. Sellaista, missä saa olla löysissä vaatteissa eikä kukaan KARJU ohjeita kuin joku intin kouluttaja.

5 kokonaista vuorokautta..

.. herkkuiluun! :) Seuraava herkkis onkin la & su, eikä su & ma kuten tavallisesti. Tänään teinkin hiukan inventaariota tuolla meidän ruokakaapeissa. Hyvin sinne mahtuu tavaraa, kun vähän järkeistin sitä hommaa siellä. Esimerkiksi yksi dominopötkö ei tarvitse ympärilleen sitä pahvipakettia, johon aina mahtuu 2. Ja sitten suklaatikonvehteja voi säilyttää yhdessä rasiassa, ei tarvitse olla kolmea pahvirasiaa, joissa jokaisessa on sitten muutama konvehti. Tällä lailla minä vähän järkkäsin tilaa.

Kävin kauppassa tänään! Tuossa paikallisessa S-marketissa. En saanut lähdettyä vaateostoille, mutta ajattelin että menen maanantaina, kun silloin on muutakin asiaa hoidettavana siinä suunnalla. Nyt ei oikeastaan ollut mitään sellaista, joten ajattelinpa säästää bensaa! S-marketista ostin jäätelöitä valmiiksi mässyilyyn! Classicin kermatoffeeta taas ja sitten pari Totally Brown-puikkoa.

Olen muuten huomannut että nykyisin on paljon ihania leipiä kaupoissa! Kun normaalisti en syö leipää, niin siitä kai johtuu se leivänhimo ja sen kuolaaminen. Katselen usein leipähyllyä kauppoissa. Kauratyynyt on hyviä [ne on kai Vaasan] ja sitten on sellaisia 7:n viljan sämpylöitä, joista pidän myös. Mutta myös muut kauraleivät ovat hyviä! Herkkuja! Kauraleivät taitaa tätä nykyä olla mun juttu.. Himoan myös Oltermanni-juustoa ja sitten ihan vain vaikka jotain kalkkunaleikettä yms. siihen leivän päälle! Slurps! Nykyisin mässinkeihin kuuluu mulla aina myös leipä! On oikein ihanaa upottaa hampit pehmoiseen leibuun, kun ei sitä muuten koskaan saa! :(

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Rasvapatti!

Häpyhuulen 'kasvain' on tosissaan rasvapatti.. vaaraton/hyvälaatuinen, sanoi lääkäri! Huh helpotusta.. Se leikataan pois, mutta nyt vaan keskustelevat sitten siitä leikkaako gyne vai ihan tavallinen yleislääkäri. Tuo tämänpäiväinen valkotakki oli tosi nuori, varmasti vasta opiskelija tai kandi tai mikälie ja hän sanoi, että hänen pitää kysyä siitä asiasta joltain.. Lääkäri sanoi aika hyvin senkin, että 'tuohan on sellaista aluetta, minne kukaan ei halua arpia'. No niinpä! :)

Ensi viikolla sitten saan tietää siitä enemmän, siitä tulevasta pikku leikkuusta.

Ihmettelen vaan, että MISTÄ tuollaisia patteja tulee! Lääkäri muuten sanoi sitä ihan rasvapatiksi, eli ei rasvakasvaimeksi. Kai se sama asia kuitenkin on! En silti tiedä miksi juuri MULLA on ollut sellainen vyötäröalueella ja nyt sitten tämä alapääjuttu..! :( Joillakin ihmisillä ei koskaan ole sellaista, ei yhtäkään! Olen todellakin hygieeninen ja puhdas ihminen, eli ei ainakaan voi johtua siitä että olisin saastainen tai jotain.. :( Miksi, miksi siis??

Alkaa vähän pelottaa, että jos tuollaisia alkaa nyt tupsahdella muhun aina parin vuoden välein, niin pianhan olen ihan yhtä tilkkutäkkiä koko ihminen, ihan rikki leikelty ja arpinen! Frankensteinin morsian! Miksi ei voida kehittää jotain lääkettä, joka estäisi noiden tulon?? Lekuri sanoi sitäkin, että se saattaa olla vähän tulehtunut, se mun patti. Yökkis.

Tehtiin gynekologinen tutkimuskin ja otettiin papa.

Muotihullu!

Olen nyt pitkästä aikaa oikein innostunut ajatukseen vaateostoksista! Tekisi mieli oikein kierrellä kirppiksiä kaikessa rauhassa ja tölvistellä vaatekaupoissa. :) Olenhan jo kertonutkin mun UFF-hankinnoista [jättisuuret housut + sitten nettikaupasta ne 2 laukkua] ja sitten ostin H&M:ltä pari teepaitaa ja Seppälästä kanssa.

Olen nyt jo jonkin aikaa ollut niin lamassa, ettei edes vaatekauppa ole innostanut mua. Se oli tämä talvi, sen pituus ja kylmyys! Mutta nyt valo lisääntyy, Suklis vilkastuu! :) Tahtoisin vielä jonkun nätin pitkähihaisen tunikan [pitkähkön!] ja sitten leggingsit ja ballerinakengät. Mustat kävelykengät olisi myös todella tarpeen, olen siitäkin kai jo ruikuttanut, mutta se vaatii useamman kirpparikierroksen. Joskus kenkiäkin löytää hyvin kirppareilta. Jotkut sanovat, että ei pitäisi ostaa kenkiä kirppareilta, kun ne ovat jonkun toisen jalkaan muovautuneet. Niille kaikkitietäville mä sanon, että joo ihan kiva. Mutta mulla nyt vaan ON tämä työttömän lortin budjetti, joten jos saan valita 8 euron kirpparikenkien ja 40 euron kenkäkauppakenkien välillä, niin tässä nykyisessä tilanteessa otan ne kahdeksan euron popot, varsinkin jos ovat nätit ja mukavat jaloissa. Ett' silleen!

Tänään tuli Cellbesin kuvasto ja vähän ihmettelin niitäkin hintoja. 20-30 e tunikasta. Ei oikein innosta ostamaan, menen mieluummin kirppikselle ja saan sieltä halvemmalla JA jää vielä postikulutkin pois! :)

Hih.. mietin sellaista, että pitäsköhän lauantaina jättää kevään viimeinen jumppa väliin ja mennä siksi aikaa oikein antaumuksella kiertelemään kirppiksiä ja vaatekauppoja. ;) Mies on menossa käymään yhteen harrastusporukkansa kokoukseen, joten hyvin voisin mennä. ;) Niin, ajattelin tosiaan EHKÄ salata sen mieheltä.. että omistaisin koko päivän vaatteiden kuolaamiselle. Mies ei tuomitse sitä, mutta hän aina päivittelee sitä kuinka VOIN saada kulumaan esim. 4 tuntia ihan helposti vaateostoilla. Sitten joskus hän hiukan ilkkuu noita mun kirppishommia. :( Vaikka en tajua miksi!

torstai 8. huhtikuuta 2010

Lääkäriin tieni vie..

Pääsiäismässy oli ja meni! Ihan hyvissä merkeissä se meni, vaikka ensin pelkäsin.. kun suklaatimunia oli niin paljon ja itse olen ahne, niin olihan siinä mahdollisuus kokea tosi paha olo. Mutta en vaan kokenut! Otin kai aika rauhallisesti sitten.

Minulla on nyt kehittynyt melkein riippuvuus Pirkan pakastettuun tiramisukakkuun! :( Ensin ajattelin vain kokeilla sitä, mutta nyt sitä täytyy sitten olla kai jo joka mässyilyssä! :(

Parhaat yllätysmunat on muuten mielestäni sellaisia, joissa on joku järjellinen ylläri. Sellainen, josta hyötyy kaikenikäiset! Esim. nyt sellaisia ylläreitä olivat pikkuinen jääkaappimagneetti [Muumiyllätys-munasta!] ja sitten pikkuinen pyyhekumi [en enää muista mistä munasta se tuli]. Tuollaisista on oikeasti hyötyä! Jääkaappimagneetti varsinkin on söpö, Muumien Mörkö!

Söimmekin bää-siäislounaan Mäkkärillä silloin sunnuntaina! Hehe, tosi hyvää oli, vaikka ei kai varmaan kovinkaan monen mieleinen juhlalounas. Viime vuonna tein sellaisia karitsan ulkofilerullia [täytteenä valkosipulia, fetaa yms.] ja ne olivat hyviä, mutta jotenkin liian.. lihaisia! Tarkoitan nyt sitä, että yksi rulla varmaan painoi jo vaikka mitä .. ja melkein pelkkää lihaa! Mies tykkäsi niistä kyllä.

Jännitys tiivistyy

Tänään on muuten sitten Se päivä, kun menen näyttämään häpyhuulipattia lääkärille! :( Hiukan hermostuttaa kyllä. Se patti ei ole todellakaan lähtenyt mihinkään itsestään. Toivoin kyllä, että niin kävisi. Patti on nyt kipeä, jos sitä painaa päältä. Sivuilta se ei juuri kipuile. EIKÄ se ole kipeä siksi, että olisin sorkkinut sitä ja ärsyttänyt..! Huh, tuntuu melkein kuin se olisi kasvanut entisestään, jos mahdollista. Tietysti voi olla, ettei se ole kasvanut vaan että luulottelen vain! Kiva se ei joka tapauksessa ole. Suklis elää nyt tuomion tunnelmissa..!

Ostospöllö

Menin taas vähän munaamaan itseni. :( Tilasin UFFin nettikaupasta 2 käsilaukkua. Siellä on kanta-asiakkaille ollut sellainen kevätkampanja, jossa saa postimaksutta tilata kaikkea. Tilasin tosiaan ne laukut ja sitten eilen sain Matkahuollosta emailia.. jossa oli sen paketin tunnusnumero yms.

Heheh, itse kun en ole kertaakaan aiemmin tilannut MH:n kautta mitään, niin luulin että se tunnus onkin siinä sellainen saapumisnumero, jolla sen voi käydä noutamassa paikallisesta pisteestä! Ja menin sinne sen numerosarjan kanssa! Mh-pisteen täti kokeili sitä tietokoneeseen 2 kertaa ja sanoi, ettei se sovi, että sen täytyy olla virheellinen.

No minä läksin kotiin.. pettyneenä tietysti! Sitten avasin tietsikan ja aloin vähän katsella. Höh, ei se numero ollutkaan mikään saapumisnumero..! Vaan ihan vain seurantanumero, jolla sitä paketin kulkua voi seurata netissä! Se onkin vasta nyt lähtenyt liikkeelle! Hiukan hävettää, kun menin säätämään sinne Mh-pisteeseen nyt tuosta ja kohta joudun sitten sinne uudestaan noutamaan sitä pakettia, kunhan se oikeasti saapuu. :(

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Lökäpöksy!

Ostin muuten eilen yhdet housut UFFilta! Vähän hassu juttu, mulla oli olevinaan kova kiire siellä, joten sovittamiseen aikaa ei omasta mielestäni ollut mitenkään. Löysin mustat housut, jotka vaikuttivat tosi täydellisiltä, mutta niissäpä ei ollut MINKÄÄNLAISTA kokomerkintää! En tiedä mistä se johtuu, ettei sitä ollut, olisiko se sitten edelliseltä omistajalta tippunut jonnekin.. vaikka eikö ne yleensä ole aika hyvin kiinni vaatteissa?? Toinen vaihtoehto on tietty se, että hombret olivat käsinommellut. Eli itse tehdyt! Mutta jos olivat, niin ainakin työn jälki oli tosi taitajan, joten veikkaanpa että tehdasvalmisteiset niiden on oltava.

Ostin ne housut.. 8 e maksoivat! Kotona ihan innoissani sovitin niitä ja voi... JÖSSES...!!! Ne ovat suuret, massiiviset, kolossaaliset, valtavat! Isot kuin maailmankaikkeus! Galaktiset housut! Ja nyt vain mielessäni kytee kysymys MIKSI? Miksi ostin jättimäiset housut? Kuinka saatoin luulla niiden olevan presiis oikeaa kokoa mulle? Taidan oikeasti olla hullu.

Ensin olin ihan masentunut, mutta sitten alkoi elämä voittaa! Voinhan tehdä niin, että ostan vyön niihin housuihin! Ja sitten käytän jotain tosi niukkaa yläosaa. Niin että syntyisi vaikutelma kuin olisin tarkoituksella valinnut jättihousut ja sitten luonut vastakohtaa pikku pikku yläosalla. Ainakin joskus sellainen tyyli on ollut muodissa. :( Mutta vyö niihin on saatava, muuten ne retkahtavat ihan kauhean alas. Toivottavasti onnistun luomaan vaikutelman tarkoituksellisesta tyylistä, enkä vain näytä naiselta joka on tyhmyyksissään mennyt ostamaan liian isot housut! :)

UFF on kuitenkin kiva paikka. Menin sinne, koska Suklaata & korkokenkiä-blogissa oli kuva ihanasta UFF-mekosta ja ajattelin shopata samalla vähän jotain vastaavaa [en löytänyt, tietenkään!] ja sitten katsoa niitä kipeästi tarvitsemiani pöksyjä. UFFilla oli samaan aikaan mun kanssa yksi sellainen parivaljakko, kaksi miestä, toinen oli ihan selvästi krapulassa/kännissä, vanha viina haiskahti, ja sitten toinen oli vähän virkeämpi mutta silti aika rähjäinen hänkin. Musta oli hienoa, että me kaikki oltiin samassa jonossa! Siellä oli pari hattupäistä eläkeläisrouvaa, sitten ne viinamäen miehet ja mä. Oikea läpileikkaus yhteiskunnasta! Tykkään siitä että vaatteita voi ostaa noin konstailemattomasti, ettei tarvitse miettiä olenko nyt pukeutunut parhaimpiini, kun menen vaatekauppaan. Kaikki on tuonne tervetulleita ja mun mielestä se on kivaa - siinä on sellaista tasa-arvon henkeä. Sama koskee useimpia kirppareita. Mun mielestä on hyvä kun ei ihmisille nyrpistetä nokkaa eikä snobbailla.

Mitenköhän paljon fatso-vaatteita mulla olisi kaapeissa, jos KAIKKI vaatteet kaupoissa + kirppareilla olisi ilman kokomerkintää ja ostajan pitäisi vain katsomalla arvioida sopiiko ne vai ei? :(

Saattaa tietysti olla, että tuo ostos oli nyt jotain seurausta siihen, kun syömishommailuni [ruumiinkuvani] on nyt taas vaihteeksi menossa huonompaan päin. On taas alkanut pakkojumppailu ja muukin hulluilu, en tiedä miksi. Kun tietäisinkin. Samaan aikaan on jotenkin hyperaktiivinen olo. Ne usein kuuluvat yhteen.

Mitähän kokoa nuo housut oikeasti mahtavat olla? Olisipas hauska tietää!

Yksi [1] kokonainen vuorokausi herkkuiluun!

Vuorokausi tuossa juuri vaihtui, joten nytpä on perjantai ja kun perjantai on jo 'risa', sitä on kulunut puolisen tuntia, niin enää on yksi ehjä kokonainen vuorokausi herkutteluun! Kävin muuten Lidlissä tänään [hamstraamassa] ja ostin Bellaromin mansikka-valkosuklaata. Mässyleivonnainen on nimittäin mansikkavalkosuklaatijuustokakku! Mies toivoi sitä joten saakoon toivonsa! :)

Sitten kun olin Lidlissä niin sorruin tietty ostamaan pari sikäläistä Milbona-jogurttia mässäilyä varten. Ne ovat kivaa vaihtelua Prisman tai S-marketin jogurtteihin. Ja sitten ostin laatikollisen niitä Lidlin 'neekerinsuukkoja', joita on tummasuklaakuorrutteella, maitosuklaatikuorrutteella ja valkosuklaakuorrulla. Ne ovat pienempiä kuin Brunbergin suukot, mutta aika nameja, tosin joidenkin mielestä ne eivät ole Brunbergin veroisia yhtään. Mutta mulle maittaa! Pidän siitä vaniljatäytteestä. Nykyisin ei taida Brunbergin suukkoja monestakaan paikasta saada vanitäytteellä! Täällä ainakin useimmiten on tarjona mansikkamaku tai sitten mokka. Mokka on OK, mutta vani on se kaikkein paras! :(