perjantai 1. huhtikuuta 2011
Paheen polulla, mutta iloisesti!
Hah haa, pidänpäs muuten viikonloppuna sittenkin MÄSSYN! :) Ensin ajattelin odottaa pääsiäistä, mutta sitten mies vähän vihjaisi, että olisi kiva jos leipoisin jotain taas - joten ei kun toimeen. ;) Siitä sain hyvän syyn. Oikeastaan en tajua MIKSI olin yhdessä vaiheessa niin jyrkästi sanoutumassa irti mässäilystä. Ettei sitä muka voisi itselleen sallia moneen viikkoon.. jne.. Aika tylsää elämää! Nyt on taas aika mukavat tunnelmat: leivon sitä suklaakääretorttua appelsiinitäytteellä ja luultavasti syön laivalta tuotuja sukulaateja! Ja onhan mulla kaappien kätköissä vielä muitakin suklaita. Sen tosin olen huomannut, että keksejä en ole oikeastaan hamstrannut - ne ovat kovin vähissä. Tänään ostin kauppasta pumpernikkeleitä, ne kun ovat mun suosikkeja ja voivat maistua viikonloppuna. Huomenna [tai siis tänään, eletäänhän jo perjantaita] pitää mennä silti vielä kauppaan, ostaa Omar-karkkeja ja leivonta-aineita. Kevään korvalla Keväällä mieli täyttyy uusista suunnitelmista, näin on myös SUKLIKSEN laita! Mietin sitä, että pitäisikö sittenkin vielä kerran (!) hakeutua työkkäriin? :( Tietysti mulla on se huono kokemukseni, mutta olen ajatellut, että jos vielä kerran.. Soitin sinne vähän aikaa sitten - kun kysyin niistä omaehtoisen opiskelun rahoitusmahdollisuuksista - ja siellä oli aika positiivisen kuuloinen mies, jonka puheille ehkä uskaltaisin. En tiedä miksi kaikki NAISET työkkärissä tuntuvat olevan varsinaisia riivinrautoja ja todella inhottavia. :( En voi sitä käsittää. Yleensä aina periaatteesta tahdon uskoa omasta sukupuolesta hyvää, miksi vain se niin harvoin kannattaa? Opiskeluhaavekin elää yhä! Melko varmasti haen tässä yhteishaussa. Haen, ja JOS pääsen kouluun, niin mietin rahoitusvaihtoehtoja sitten. Työkkäri ainakin sanoi, että vasta sitten kun/jos koulupaikan saa, niin tulee ajankohtaiseksi se heidän antamansa rahoitus. Jos taas en pysty rahoittamaan niitä, niin sitten kai täytyy jättää opintohaave sikseen. Tietysti mietin myös MUITA kouluttautumisvaihtoehtoja kuin sitä terveysalaa. En vain tiedä olisiko musta joksikin palkanlaskijaksi [=miehen kauhuvisio mua varten], koska en ole kaksinen matemaatikko. :( Mies sanoi, että palkanlaskennassa pitäisi olla matikkapäätä. Kyllä mä yksinkertaisimmat toimitukset klaaraan, mutta esim. lukiomatikassa meni monet asiat nk. 'yli hilseen'.... Vaa-vaa-vaalit! Harmittaa kun jäi tänään vaalitentti telkusta näkemättä! Kuulin sitten uutisista, että Soini oli HUUTANUT siellä! :) Ehkä nyt persujen kupla puhkeaa ja ihmiset näkee, etteivät ne ole muuta kuin rähjääjiä. Muutenkin mulla on alkanut olla sittenkin sellainen toiveikas olo. Olen alkanut ajatella, että kai moni gallupeissa voi sanoa äänestävänsä vaikka Aku Ankkaa, mutta kun tulee vaalipäivä niin saamme nähdä miten käy! Osa ihmisistä jää takuulla kotiin. Ja sitten kun ajattelevat, että persut kumminkin voittavat, väliäkö sillä annanko minä niille ääneni vai en - siinä on juuri meidän ei-persujen toivo! :) Eli oikeastaan kaikki on nyt kiinni meistä! Me juuri voimme torpata perussuomalaisen Suomen synnyn! Voimme tallata käärmeen munan ennen kuin siitä tulee käärme! Tuo tosin oli vähän värikkäästi sanottu, mutta totuutta siinä on mukana. Tietysti täytyy yrittää ymmärtää kaikenlaisia poliittisia näkemyksiä! Minusta vain tuntuu, ettei persuilla ole mitään konkreettista tarjolla ja heidän äänestämisensä olisi virhe.
Tunnisteet:
leivontasuunnitelmat,
mässymuutos,
mässysuunnitelmat,
politiikka,
vaalit
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti