Iso pää, pienempi vatsa

Onkohan minulla jotenkin JÄTTIMÄINEN pää? Mietin vaan, kun moni hiuspanta vähän ahdistaa, tai aiheuttaa jopa päähän särkyä! Tänäänkin käytin hiuspantaa ja oli yhdessä vaiheessa pakko vaihtaa sen asentoa.. päätä jomotti! Voikohan tuollainen panta blokata verenkierron? Hih, ei veri nouse päähän.. :) Ei se tietenkään aivoihin menevää verta tuki, mutta pintaverenkierron voi kai hyvinkin. Pannoista en kuitenkaan luovu, on ne sen verran käteviä ja helppoja. Särkeköön pää sitten vaan.. Tai pitää varmaan seuraavan kerran pantaostoksilla etsiä myyjä käsiin ja pyytää jotain jättipäille tarkoitettuja pantoja. :)

Viikonlopun mässäys meni ihan hyvin. Mutta.. sunnuntaiaamuna oli vatsani kauhean kipeä! Tarkoitan nyt sitä, että minua oksetti. Jännä juttu, koska yleensä jos mässäyksessä oksettaa, niin se oksutunne tulee aikalailla HETI mässäämisen jälkeen. Sunnuntaiaamuna olin ollut pitkään syömättä mitään - silti, oli paha olo.. Onneksi EN oksentanut, mutta ei se kovin kaukana ollut. Saattaa olla että söin jotain sopimatonta. Tai sitten vatsani on vain niin pieni, ettei se kestä sellaisia rajuja sessioita. Hah hah, 'pieni', joo....

Ehkä nyt tuli vietettyä hulvaton mässy koska jännitän niitä lähihoitajahaastatteluun liittyviä juttuja. Siis: PÄÄSENKÖ edes haastatteluun? Minähän reagoin moniin tuollaisiin juttuihin syömällä..

Olen kuitenkin nyt päättänyt lopettaa sen vatvomisen, että pääsenkö haastatteluun/koulutukseen. Yritän olla kokonaan ajattelematta sitä! Hakemus on sisällä, kutsu haastatukseen joko tulee tai ei - en minä sille enää tässä vaiheessa mitään mahda. Sitten koittaa se vaikein osa itseni rauhoittelua: pitää yrittää keksiä myös hyviä puolia siitä jos EN pääse haastatteluun enkä koulutukseen. Yritän nimittäin aina keksiä asioista myös hyviä puolia, vaikka kuinka synkältä näyttäisi. Hyvä puoli pääsemättömyydessä voisi olla se, että mies ainakin olisi tyytyväinen, tai ei ainakaan pettyisi. Hänestä minä en nimittäin oikein sopisi tuolle alalle. Tiedän tuon kuulostavan aika kauhealta, ihan kuin mies ei tukisi mua. Hän kyllä tukee, mutta meillä on aika erilaiset näkemykset mulle sopivasta työstä. Mies kerran sanoi, ettei hän oikein osaa kuvitella mitään mulle oikein sopivaa työtä. Sekin voi kuulostaa pahalta, muttei hän sanonut sitä loukkaamismielessä! Ehkä mä vaan olen vähän vääränmallinen palikka jokaiseen yhteiskunnan reikään. Mutta katsotaan.. saa nähdä miten käy! :)