No mitkä siis? No tissit, tissit! -Mutta ennen kuin pääsen tässä eteenpäin, onkin aika kertoa OUTO uni, jonka näin viime yönä! Laitan sen tänne, etten unohda, kun se oikeasti oli niin merkillinen. Unessa olin menossa Vaarin hautajaisiin [Äetmuorin isän siis], mutta me miehen kanssa myöhästyttiin sieltä, kun oli tosi pahat liikenneongelmat ja ruuhkat ja letkat! Unessa olin tosi hermostunut, enkä ollenkaan syyttä! Kun sitten pääsimme vasta sinne haudan reunalle osallistumaan, niin Äetmuori oli raivoissaan, eikä kyllä ottanut mitään selitystä hyväksyttäväksi.
Tuossa unessa oli suunnilleen KAIKKI pielessä [Vaari kuoli kun olin esiteini-ikäinen, eikä miehestä silloin ollut tietoakaan, eikä meidän perhe myöhästynyt kuoppajaisista jne. jne], mutta yksi asia oli takuuvarmalla todenmukainen, nimittäin Muorin raivoisa reaktio. ;)
Mutta nyt sitten tisuihin ja vanhenemiseen. Olen huomannut semmoisen jutun, etten enää oikein etsi tilaisuuksia olla olkaimettomissa mekoissa. Vielä pari vuotta sitten tein niin ja se oli mun mielestä hienoa. Nyt en vain enää .. välitä! Sitten sekin on saanut mut peittävämmän pukeutumisen ystäväksi, kun jotkut naruolkaimiset topit on selvästi tehty käytettäväksi ilman rintsikoita. Mä vaan en enää viitsi kulkea nännit näpöttäen sen topin läpi. Tuo ei oikeastaan johdu mistään vartalossa tapahtuneista muutoksista, vaan ihan puhtaasti 1) mukavuudenhalusta [en tahdo miettiä, että mitä miehet mahdollisesti katsovat kun katsovat mua] ja 2) vanhenemisesta [en oikein enää viitsi olla seksipommi-wannabe, kun kuitenkin olen naimisissa, seksuaalisesti pystyynkuollut ja muutenkin koko mies-nais -suhdekuvio on alkanut tympäistä]. Ett' sellaista tällä kertaa.
En koskaan ole pukeutunut mitenkään 'rivosti', mutta kieltämättä tämä on eka kesä varmaan vuosiin, kun olen heilunut kyynärpäihin ulottuvissa hihoissa ja nilkkamittaisissa - tai vähintään midipituisissa - hameissa ja mekoissa. On toki tämä sääkin osasyyllinen, mutta oikeesti vain ei jaksa. Samaan aikaan olen vähentänyt meikkaamista radikaalisti. Meikiksi riittää mulle nyt Garnierin BB-voide, mahdollisesti pölläys irtoputskua ja ripsari. Tukan olen antanut kasvaa, se yltää nyt hartioille. Se onkin ainoa 'nuorekas' käänne mun ulkonäköjutuissa nyt.
Ensin tappelin kuin tiikeri Garnierin BB-voidetta vastaan, koska mun mielestä se ei OLE mikään varsinainen BB-voide, vaan ihan sävyttävä päivävoide vaan. Mutta nimestä viis, se on oikeasti mulle hyvä tuote. Kosteuttaa, ja peittää juuri sopivasti. Mulla on hyvä iho, enkä tarvitse mitään paksuja pakkeleita.
Hassua kuinka ihmiset on erilaisia. Samaan aikaan kun mä olen alkanut pukeutua 'kypsemmin' on yksi mun samanikäinen kaveri heittäytynyt tosi 'hurjaksi' ja suosii ultralyhkäisiä hamosia ja syyyyy-vääään uurrettuja toppeja! :) Me ihmiset vaan tehdään asiat eri tahdissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti