tiistai 18. tammikuuta 2011

807 - eli pahat tavat istuvat tiukassa

Söin tänään 807 kilokalorin edestä ruokaa. Tarkoitus oli mättää paljon enemmän - ainakin tuollaiset 1000 - mutta en pystynyt. Sisällä on joku valtava esto, jota en ainakaan vielä ole voinut voittaa. Mutta toki tuo 807 on suunta kohti PAREMPAA! Nimittäin siihen kuului nyt ensimmäistä kertaa iltapala: appelsiini ja kupillinen Options-kaakaota [n. 40 kcal]. En ole vuosiin syönyt 'arkena' iltapalaa! Mässyssä toki syödään non-stop..

Pitää edetä pienin askelin. Ei heti kannata masentua, vaikka ei onnistuisikaan syömään 'oikein'. Huomenna voi jo olla parempi päivä, tai sitten ylihuomenna! :)

Seuraava mässy taitaa antaa odottaa itseään n. kuukauden verran! :( Olen näin päättänyt - muuten en pysty oikeuttamaan näitä iltapaloja yms. aterioita! Olen alustavasti miettinyt 19.2. tai 26.2. Hahaa, sitten pistetäänkin elämä risaseksi! :) Joulusukulaateja on kaappit pullollaan ja niille täytyisi nyt TEHDÄ jotain [=syödä pupeltaa ne pois maailmaa pilaamasta]!

Pepsi-lakko on pitänyt todella hyvin! Tänään ensimmäistä kertaa maistoin taas tuota himoamaani mustaa myrkkyä ja ihme ja kumma - se ei maistunut kovinkaan hyvältä tai himottavalta! Tässä todellinen ilouutinen.

Viikonlopun kauhunäky

Olin viikonloppuna miehen kanssa Ison Kaupungin Cittarissa. Mies etsi itselleen toppapukua [päätyi sitten lopulta löytämään sopivan Prismasta, eli C-reissu oli vähän 'turha'] ja siksipä siellä olimme. Näin jäätelöpuolella valtavan lihavan naisen. :( En osaa arvioida painoaan kovin tarkasti, mutta veikkaisin sen olleen yli 150 kiloa, niin mahdottomalta kuin se kuulostaakin. :(

Voi olla, että päätökseni lykätä mässyä n. kuukaudella on osittain seurausta tuosta näystä. Mullahan nyt on sellainen uskomus, että jos syön omenan tai banaanin [gasp, banaanin!!] niin kohta olen itse sellainen kuin se jätskihyllyn nainen.

Yleensä ottaen kauhean lihavien ihmisten näkeminen nostattaa Suklis-parassa kovan paniikin ja pelon. Koska onhan tosiasia, että eivät kaikki lihavat [kai?] syö kauheita määriä. Itse asiassa ne voivat syödä määrällisesti aika vähänkin, mutta syötävät ovat energiapitoisia. Näin olen järkeillyt! Eli siinä mielessä superlihavuus vaanii meitä kaikkia. :( Nurkan takana!

Mietin vieläkin sitä naista. Hänellä oli valtavan suuri musta nahkatakki päällä. En tiedä mistä oli ostanut, koska tavallisissa kauppoissa ei ole niin suuria kokoja. Mutta onhan tietysti erikoisliikkeitä, kai. Tai internet! Lisäksi nainen oli päätynyt outoon hiustyyliin, ihan säkkärää puolipitkää kiharaa koko tukka. Ei kovin imarteleva tyyli pyöreille kasvoille, ainakaan mun mielestä. Mutta en 'arvostele' tai kritisoi, kunhan huomioin vaan. Ei kai munkaan kuontaloni ole paras mahdollinen, itsehän en sitä juuri edes leikkauta mihinkään 'muotoon', enkä kihartele. :) Suoraa ja sileää! Itse asiassa mun varmaan kannattaisi kiharrella, tai jotain.

Miehen painohysteria sen kun kasvaa vaan! Nyt oli työpaikalla käynyt eräs tyyppi suosittelemassa miehelle sellaista TyKy [=työkyky] juttua, jossa oltaisiin jossain terveyskylpylän tapaisessa paikassa! Mies oli saanut siitä aika negatiivisen kuvan - terveysfasismia - ja aikoo sanoa ei kiitos. Kuitenkin hän stressaa painostaan ja nyt pitäisi sitten jotain 'kotikonstia' koittaa, että se saataisiin laskemaan vaikka vain n. 5 kiloa. Sen ei sinänsä pitäisi olla mikään ongelma, koska miehen kokoisesta 5 kg lähtee helposti. Mutta ongelma ovat iltapäivät, kahvitunnit töissä, kun siellä on kahvio ja sukulaatipatukoita ja niitä hän usein sitten ottaa. :( Niistä kertyy kaloriaa, varsinkin kun ottaa niitä isompia. :( Toisaalta ymmärrän todella hyvin kyllä miestä: ihminen kaipaa ja TARVITSEE piristystä ja lohtua varsinkin jos on raskas työ! Eikä työn tarvitse olla fyysistä ollakseen raskasta!

Suklis lukee, vaan ei kauan

Lainasin kirjastosta Candace Bushnellin Carrien nuoruusvuodet. En ole pitänyt siitä oikeastaan lainkaan! Siinä ei vaan ole samaa säihkettä kuin Sinkkuelämä-kirjassa tai sarjassa. :( Taitaa lukeminen loppua kesken kirjan. Kai Carrie on kiinnostavimmillaan omassa ympäristössään Manhattanilla kauniiden ja tyylikkäiden parissa. Tuo esikaupunkinuoruus ei oikein ole sitä samaa ja muutenkaan minusta tuon uuden kirjan Carrie ei ole edes kaiku siitä perinteisestä Bradshawsta. Mutta tämä nyt on vaan mun mielipide! :) Joku toinen voi tietty kirjasta pitääkin..

Ei kommentteja: