Ilman...kos

Mitä on elää ilman naista kolmekymppisenä? Siihenpä vastaa Timo Hännikäinen kirjallaan "Ilman". Luin sen ja tavallaan symppasin tätä nuorta miestä. Siksi, koska hän kärsi asiasta, jota pitää ongelmana ja periaatteessa mun mielestäni kaikkia kärsiviä kohtaan pitää osoittaa myötätuntoa.

Minä en muuten osaa neuvoa kenellekään kuinka päästä parisuhteeseen. Mun mielestä se on aina ollut tavallaan maailman luonnollisin asia. Ihmiset kohtaavat ja joku kiinnostus ja keskinäinen viehtymys sitten saavat jatkamaan suhdetta. Ilmeisesti kaikki eivät kuitenkaan koe näin. Onhan toisaalta mulle itselleni TYÖNHAKU aika mahdottomuus, ja joillekin ihmisille taas se sujuu kuin tyhjää vaan. Ongelmansa kullakin!

Mun mielestä kielteistä oli Hännikäiseltä löytyvä halveksunta sekä omaa että naisten sukupuolta kohtaan. Ei se välttämättä ainakaan helpota suhteeseen pääsyä! Osaan myös kuvitella ettemme me naiset tykkää siitä, että meidät vuoroin korotetaan jumalaiselle jalustalle ja sitten taas seuraavana hetkenä pidetään typerinä hanhina. Ihminen jonka kuva toisesta sukupuolesta heittelee noin paljon taitaa olla kumppaniehdokkaalle aikamoinen arvoitus.

Mä muuten en erityisemmin pidä siitä, että joku halveksii omaa [tai toista!] sukupuolta. On naisia, jotka pitää toisia naisia ihan kanoina ja joutavina - antaen tietty ymmärtää, että he ITSE ovat kaiken kanamaisuuden ja joutavuuden yläpuolella, eräänlaisia ylinaisia siis. Ja sitten on miehiä, jotka pitää toisia miehiä raakoina barbaareina ja katkerina sitten miettii miksi HE eivät kelpaa naisille, he kun eivät [omasta mielestään] ole raakoja ja barbaarisia. Ei vain vaivauduta miettimään sitä, että a) ovatko toiset miehet oikeasti raakoja ja barbaareja ja b) ovatko omat viat välttämättä parempia kuin se muissa miehissä näkyvä raakuus ja barbaarisuus?

Mun mielestä puolen ihmiskunnan leimaaminen kertoo aika syvästä IHMISVIHASTA. Ihmisvihaajan tie parisuhteeseen käy ohdakkeiseksi. Niin se vain on, että katkeruus ei toimi minään lemmenjuomana. :(

En muuten tajua Hännikäisen - enkä muutaman nettimiehen - valitusta siitä, että tutustuakseen naiseen + luodakseen suhteen on 'teeskenneltävä' kiinnostusta naiseen. Mikä tässä on se ongelma? Jos kiinnostusta ei oikeasti tunne, niin miksi sitä MUKA pitää teeskennellä. En tajua. Jos ei kiinnosta jutella nätisti toiselle osapuolelle, niin täytyy kai sitten vaihtaa juttukumppania kunnes löytyy se, josta oikeasti on kiinnostunut.

Jotenkin olen itse ihan eri raiteilla koko ihmissuhdejutussa, eli ei kai edes pitäisi yrittää kommentoida juttuja, jotka mun mielestä ovat ihan kuin toiselta planeetalta. Täytyy vain toivoa, että kaikki yksinäiset löytävät kumppanin.. ja niin käy kyllä sitten kun katkeruus on laimentunut ja ihminen pystyy aidosti olemaan kiinnostunut toisesta.

Toisaalta ehkä tuollaisessa tilanteessa voisi yrittää ammattiauttajankin apua? Kai niitä on terapiamuotoja joka lähtöön? Saattaisi hyvinkin auttaa!

Suklis pinnaa puhelupiinasta! :)

Olen muuten noudattanut kommenttiosastolla olevia kehotuksia jättää joskus 'velvollisuuspuhelu' Muorille soittamatta! :) Olen nyt kokeillut, että kaatuuko maa.. eipä ole kaatunut.. Ja ihme ja kumma: Muori soitti kerran tänne meillepäin! Yleensä hän ei koskaan tee sitä. No nyt teki. Ei oikeastaan sen isompia puhuttu, hän vaan kertoi että telkussa on joku kiintoisa dokkari. Kai hän vähän halusi kokeilla kepillä jäätä, että mikä on mun mielentila.

Eipä ole mielentila huono eikä hyvä - en vaan oikeasti ole jaksanut sitä puhelimessa pompotusta nyt kun meillä on se remonttivaiva ja muu päällä.

Työkkäri vs. Suklis - uusi ottelu!

Täytyy huomenna soittaa TE-toimistoon! :( Inhottaa alkaa taas asioida heidän kanssaan, koska kokemukseni ovat 'vähän' huonoja, mutta mun on pakko rohkaista mieleni. Saattaa olla, ettei se mun suunnittelema koulutus oikein onnistu. Voi olla, ettei tulisi mitään opintotukea tai vastaavaa ja ilman rahoitusta olisi aika vaikea alkaa opiskella toisella puolella Suomea. :( On vähän kurja olo, mutta mun täytyy varmistaa tuo TE-toimistosta, ennen kuin ihan vaivun suohon. :) Kelan neuvojatyttö sanoi puhelimessa, että saisin sellaisen omaehtoisen opiskelun tuen, mutta kun katsoin nettisivulta niin tajusin, ettei se välttämättä koske aikuisopintoina suoritettavia opintoja, vaan opiskelun olisi oltava täysipäiväistä.

Mutta huomenna selviää lisää. Mies sanoi kerran, että jos menet TEn kanssa juttelemaan näistä niin päädyt koulutukseen.. palkanlaskijaksi tms..! Ensin se hirvitti ihan ajatuksenakin, mutta nyt alan suhtautua siihenkin eri tavalla. Jos tuo hoitoalan juttuni ei onnistu, niin kai sitten alan suunnilleen mihin vaan koulutukseen, josta olisi työllistymisen kannalta hyötyä.

Mässysuunnitelmat -

- ovat ihan auki! En tiedä milloin seuraavan pidän. Nyt pidän taas kerran Pepsi Max-paastoa. :( Jotenkin hullua, kuinka mulla aina on JOKU elintarvike, joka herättää mussa kauhun. Suola on usein sellainen ollut ja nyt on Pepsi. Kun tarpeeksi mielessään pyörittelee kaikkia terveyshaittoja, niin sitten iskee KRIISI päälle ja on aloitettava ankara kuuri ilman syöpää aiheuttavaa/hulluksi tekevää/verenpainetta nostavaa/hautaan saattavaa elintarvike x:ää. :(

Näin muuten K-kauppassa JÄTTIMÄISEN Kinder-munan! Siis ihan kuin tavallinen kinder, mutta paljon isompi. Hintakin oli huima, taisi olla melkein 8 euroa! Huh. Sellainen olisi aika hieno pääsiäiseksi, mutta voi olla etten tuon hinnan vuoksi siihen lähde!