Siivousraivo

Olen taas siivonnut hiki päässä! Nyt on koti vessainsiivoa vaille valmis, tässä saa jo huokaista helpotuksesta ja juoda kupin teetä.

Yksi harmittava piirre itsessäni on tämä, etten osaa siivota buddhalaisen tyynesti! Yleensä ottaen olen joko tylsistyneen robottimaisessa tilassa, tai sitten ihan suoraan sanottuna vihainen! Kuin p-seeseen ammuttu karhu! Tavallaan on kurjaa miehen lomailut ja mun samanaikaiset siivoilut, koska nartunluonto voi siinä hyvin purkautua.. viattomaan kohteeseen! :(

Tällä siivonkikerralla päädyin olemaan aika rauhallinen, mutta vähän piti 'naputtaa' tuosta, kun mies usein pitää eteisen hattuhyllyä jonain tavaran yleisenä säilytystilana. Siellä oli nytkin vaikka mitä! Semmoinen roinan kerääminen vain vaikeuttaa mun työtä, kun joudun nostelemaan kamaa ja imuroimaan alta ja sitten pinoamaan ne takaisin! Joten sanoin asiasta, ja onneksi mies vei ne roinat autotalliin, tai jonnekin tuonne alakertaan.

Vaikken olekaan mikään Äetmuorin paras ja suurin ymmärtäjä, niin mietin vain miten vihainen HÄNEN on täytynyt joskus olla, kahden lapsen äidin, kun tulivat Isukin kanssa töistä samalla autolla. Ja Isukki oikaisi sohvalle, kun Äetmuori tarttui imuriin [koira oli pöllyttänyt jauhopussin sisällöt pitkin keittiötä], tai kattiloihin alkaakseen ruoanlaiton. Kuinkahan monessa suurten ikäluokkien perheissä elämä oli juuri tuota? Äiti teki kaiken ja säilönnät päälle. Säilöi marjat ja säilöi katkeruuden, etikkaisen ja kirvelevän maun. Se mun mielestä on nykyisin ihan käsittämätöntä, että vanhemmat KUMPIKIN oli palkkatyössä, mutta Äetmuori teki kaiken kotona. Mukaanlukien kasvatti meidät lapset ja hoiti. Isukkihan ei edes muistanut Siukun ja mun syntymäpäiviä ja oli aina soittamassa Muorille silloin kun niitä jostain syystä häneltä kysyttiin! Oikeastaan ei tarvitse kysyä mistä on katkerat akat tehty. Jatkuvasta itsensä uhraamisesta, liian vähästä vapaa-ajasta, väkisin väännetystä marttyyrin osasta. Josta ei kiitosta herunut. 'Parhaimmassa' tapauksessa kävi tosiaan niin kuin Muorille: eli saat kaiken muun hyvän lisäksi vielä tietää miehesi heiluvan toisten naisten kanssa...

No, se siitä! Kyllä me olemme melkoinen suku, näitä katkeria akkoja piisaa ja sitten on paljon juoppoja. Oikeastaan Suomessa on muuten aika paljon juoppoja. Mun lapsuudessa tuntui kuin vähän jokaisen isälle olisi joskus maistunut paremmin kuin hyvin.

Tuleekohan minustakin katkera akka? En pidä sitä siinä mielessä todennäköisenä, kun kuitenkin mulla ON vapaa-aikaa paljon ja en joudu 'uhrautumaan' yhtä paljon kuin Muori. Tietty oma ajattelutapakin vaikuttaa, pitää vaan yrittää nähdä se lasi [en tarkoita snapsilasia!] puolitäytenä.

22 tuntia -

- ja taas olen porsaana kaukalon äärellä! JOS olen. Jostain syystä nimittäin maaruni on kummallisen kipeä. :( Olenkohan juonut liikaa teetä?

Muuten nyt muistaessani pitääkin kertoa hauskoista kekseistä, jotka löysin Tarjoustalosta! Cremio taisi olla niiden nimi, pitäisi varmaan suurennuslasilla käydä se pussi läpi niin näkisin valmistusmaan. Jotenkin vaikutti Italialta? Tai joltain eteläisen Euroopan maalta nyt kuitenkin. Hauskoja keksuja, on sellaisia joissa tavallisen keksin sisällä on suklainen täyte, sitten on myös kaakaokeksejä joissa on sama täyte. Ostin noita tavallisia.. ja olen nyt syöttänyt niitä miehelle iltateellä ja hän on tykännyt ainakin! Tarjoustalosta voi joskus tehdä löytöjä.