Paikallaan

Varmaan luulitte Sukliksen KUOLLEEN viime viikon mässäyksessä? :) Vaan eipä käynyt niin! Enkä myöskään oksentanut, vaikka olo oli tosissaan aika huono ennen sen alkamista! Huono olo johtui kuukautisista.. Niin se on! Mulla usein kk:sten 1. päivä saattaa olla vähän kuvottava.

Upea idea lääkärille menosta [häpyhuulipatin takia] on kariutunut toistaiseksi. Eikä se johdu lääkärikammosta tms.. vaan siitä, ettei autoni edelleenkään liiku yhtikäs mihinkään! Harmittelen kun en ole tajunnut laskea näitä päiviä, kun se on nyt ollut 'telakalla'. Tuntuu kuin olisi ikuisuus siitä kun viimeksi olin liikkeellä.. -Paitsi että VOINPAS sanoa tarkasti sen päivän kun tämä alkoi! Kun mun piti peruuttaa yksi aika sen vuoksi kun ei auto kulkenut! Kyseessä oli siis perjantai 29.1. Eli auto on jumittanut nyt 13 päivää!

Sitten on vielä sellainenkin huoli, että mun oikeasti olisi p a k k o päästä joko liikkeelle ennen viikonloppua, tai sitten laittaa mies jotenkin asioille.. koska aivolääkkeeni alkavat olla lopussa! Ja sellainen kevyempi pakkokin on, kun on menoa tulossa [sosiaalinen tilanne, juhlava] ja tarttisin kovasti jonkun juhlavamman puseron, paitapuseron, juhlatopin tms.! No tuo lääkeasia nyt on 1. huoli kuitenkin..! Huoli nro. 2 on se lekurikäynti ja 3. on se puseronlöytämispakko.

Mies lupasi taas aamusta koettaa sen auton kanssa jotain, kun hän on nyt jotain osia siihen vaihdellut. Mutta voi olla että kuulemma se bentsiini siellä sisällä on saattanut kostua, kun on ollut vajaa tankki pitkään käyttämättömänä. En tajua mitä teemme jos noin on. Pitääkö vanha löpö sitten valuttaa pois vai?? :( Vai pitääkö auto saada johonkin 'kuivamaan'? Tosi 'kiva' jos pitää, koska meidän autotalli on ROMUVARASTO [kiitos miehen, hehe], eikä sinne oikeasti mahdu autoa. Ei kai niitä rojuja voi pihalle lumeen heittää.. vaikka mieli joskus tekisi! :( Ärrrr..!

Raportoin!

Mässinki meni oikeastaan ihan hyvin. Ei tullut kertaakaan todella ähky olo. Olen nyt viime aikoina päättänyt, että yritän aina entistä enemmän keskittyä positiivisiin asioihin, yritän nähdä itsessäni jotain kehitystä. Nyt voisi sanoa, että sen ainakin olen oppinut, etten mässingin lähetessä loppuaan ala ahtaa aivan sairaasti! Ennen tein niin! Ihan kuin olisin panikoinut: tämä loppuu pian, nyt äkkiä maaru täyteen..! Siitä tuli monesti kehno olo. Minusta tuokin edistysaskel on ihan hieno, vaikka onkin PIENI. Alan ihan kuin tajuta, että 2 viikkoa kuluvat kyllä ja sitten taas.. eli ei ole mikään pakko vetää kuin ruokaa tai herkkua ei enää koskaan saisi. :)

Uni

Näin unta jossa raivosin Äetmuorille ja tunsin oloni tosi hyväksi, vahvaksi. Ja tajusin siinä unessakin, että TÄTÄ muuten en pyydä anteeksi enkä kadu! Tunsin lievää syyllisyyttä kun heräsin unesta, mutta outoa kyllä tunsin myös riemua.. ja oloni vahvaksi. Miksi?? Toivottavasti se ei ole merkki loputtomasta sikamaisuudestani. Kun en kuitenkaan usko tosielämässä ihmisille raivoamisen auttavan paljonkaan.