maanantai 15. helmikuuta 2010

Pelle Hermanni

Lauantaina oli sosiaalinen meno. En sitten ostanut mitään uutta puseroa, vaikka aioin.. kun ei autolla päässyt mihinkään edelleenkään, enkä viitsinyt lauantaina enää lähteä miehen autolla minnekään. Kun se on niin hankala ajaa, en koskaan muista kaikkia namiskoita mitä siinä on.. ja sitten se on suurempi kuin omani, joten sen parkkaaminenkin on .. vänkelää. :( Ajattelin että menen sitten yhdessä aiemmin ostamassani kiiltävässä paitapuserossa. Pidän siitä oikeastaan aika paljon! Mulla oli joku sellainen ihme muisto, että se olisi ollut jotenkin 'likaisen' värinen, mutta ei se sellainen ollut! Mulla on joskus kaikkia tällaisia..

No, olimme siis miehen työkavereitten kanssa ja näimme stand up-koomikon esityksen yms. Oli ihan kivaa, koska ei tarvinnut paljon puhua [oli siis se stand up koomikko joka hoiti puhumisen ja sitten oli jopa yhtye, joka soitti tanssimusiikkia]. Mutta mulla oli LIHAVA olo koko illan! :( Se SE häiritsi. Se sai mut nauttimaan viintä enemmän kuin normaalisti [en silti ollut humalassa], että olisin saanut itsevarmuutta kohdata ne ihmiset. Lisäksi aina kun minulla on LIHAVA olo, niin silloin myös alan esittää pelleä, tai onko tämä nyt liian vahvasti sanottu, kun kuitenkin olen aika hiljainen tyyppi. No mutta tarkoitan siis pellen esittämisellä sitä, että nauran sellaisillekin vitseille, jotka ei oikeastaan ole hauskoja, yritän olla mahdollisimman joustava ja 'helppo' seuralainen kaikille, eli hymyän koko ajan ja yritän olla kiltti kaikilla. KOSKA minulla on lihava olo ja ajattelen että ainoa tapa jolla inhottavaa läskiä voi sietää on se että se on edes kiva.

Mies kuunteli näitä mun juttuja tänä aamuna ja sanoi, että 'olet aivan sekaisin, ihan hullu'. Hän ei voi käsittää tätä tunnetta. Hän sitä ihmetteli kun ei lääkkeetkään auta tähän hommaan. Minä sanoin, ettei lääke tätä tunnetta ota POIS, mutta ilman lääkettä se vain on 100 x pahempaa. Ilman lääkettä en olisi luultavasti edes uskaltanut tuohon tilanteeseen lähteä ollenkaan. Olisin jäänyt kotiin jollain tekosyyllä. Vain koska olen mielestäni läski. Läski kääpiö. Jättitissi. VIHAAN rintojani, joskus haaveilen niiden irti leikkaamisesta. Rinnat ovat ällöttävät maitosäkit, nisäkäsnaaraan saastapussit.

Ohhoh, anteeksi vain, menee aika vihamieliseksi. Minä nyt vaan en oikeastaan tykkää naisen vartalosta silloin kun se on omani. Tahtoisin kuolettaa siinä kaiken naisen.

5 kokonaista vuorokautta - -

- - herkkuiluun! :) Se on kivaa, koska sitä voi tehdä yksin. Leivon varmaan laskiaispulliakin, koska itse tekemällä ne ovat huokeampia kuin kaupan monen euron pläjäykset. Olemme me niitä kauppan pulliakin ostaneet kyllä, esim. viime mässyssä oli ja kai sitä edellisessäkin. Runebergejä en ole syönyt, koska mun mielestä ne ei ole riittävän hyviä ostettavaksi, ne on sellaisia vähän köyhiä.

Ostimme eilen kauppasta mässyjäätelöt valmiiksi, Rainbown Karamelli-jäätelöpaketin [tosi hyvää!] ja sitten otin kermatoffee-Classicpuikkoja ja Totally Brown-puikon.

2 kommenttia:

lupiini kirjoitti...

Saastapussit :) Hihhih mikä termi.

Huomaan aina joskus, kerettiläisesti ja omien arvojeni vastaisesti miettiväni, että ihmisvartalot on usein läheltä nähtynä, alasti aika rumia, olen tyytyväinen siitä, että uimahallissa pitää mennä ilman rillejä, en nimittäin ole erityisen mieltynyt katselemaan suonikohjuja, punaisia perseitä, rumia tatskoja, riippuvatsoja ja karvoituksia etenkin kun tiedän, että lillun niiden kanssa samassa altaassa. Sama koskee omaa vartaloa, vaikka sen esittelyn voi uimahallissa jotenkin sivuuttaa, kun tietää, että muillakin on inhottava yläpömppis (raskauden peruja) ja hehtaarin kokoinen takapuoli. Että samaan aikaan sitä juuri uimahallissa kelluu rauhallisen hyväksynnän meressä, mutta ei halua tarkastella kovin yksityiskohtaisesti yksittäisiä kaloja (eh mikä ontuva vertaus).

Mutta joo, Kalliosta piti kirjoittamani. Hauska sarja, ihmisten dialogi oli aidon kuuloista! Olen itse jo ennen Kallioon muuttamistani ollut hurja Kallio-entusiasti, rakastanut tätä kaupunginosaa jotenkin romanttis-haaveellisesti. Ja mikä ihaninta, Kallio ei ole pettänyt rakkauttani vaan osottautunut oikeastaan vielä ihanammaksi. Sarjassa se nojatuoli-juttu kuvattiin kujalla, jonka toisessa päässä on mun talo ja toisessa päässä Veloenan talo, hih :)

Tule joskus käymään Kalliossa! Kesällä tää on kyllä parhaimillaan, kuten koko Suomi. Näytämme vaikka Limpun kanssa sulle paikkoja!

suklaahirviö kirjoitti...

Minä olen usein samaa mieltä, siis ettei ihminen oikeastaan ole kovinkaan KAUNIS.. alasti.. :( Mutta sitten joskus, joskus on sellaisia hetkiä jolloin joku vanha ihminen on mun mielestä kiehtovan näköinen. Se erilaisuus, kai se on se muutos joka vartalossa ja kasvoissa tapahtuu. Jostain syystä en inhoa vanhojen ihmisten kroppia niin paljon kuin keski-ikäisten ja muiden nuorempien. Lasten kropatkaan eivät inhota usein, kyllä kyseessä on vain se n. 15-60-vuotiaitten parvi..

Muiden naisvartaloita en inhoa, tai ajattele rintoja saastapusseina, mutta OMALLA kohdallani inhoan kovasti koko ajatusta rinnoista. Se on niin ristiriitaista!! :( Samalla tiedostan että tämä on TEINIMÄISTÄ ajattelua oikein todella!

Katsoin taas tuon "Kallio"-sarjan..!! :) Oikeastiko se tapahtuu tavallaan teidän nurkillanne, sinun ja Veloenan??? Hiiih!! Us-ko-ma-ton-ta! :) Tavallaan kuin todellisuus ja se sarja olisivat hyvin lähellä toisiaan. Mahtaa olla outoa nähdä oma kotiseutu telkkurissa!

Olisi kyllä ihanaa nähdä Kallio joskus! Limppu olisi varmaan oiva opas.. :) Osaan juuri kuvitella, osoittaa jotain taloa ja sanoo äää hyväksyvästi ja sitten osoittaa jotain toista ja sanoo äääk vihaisesti. :) Siitä voi päätellä paljon. Tavallaan aika mielenkiintoista, että Limpusta tulee kalliolainen lapsi ja toisen sukupolven kalliolainen tavallaan. Hänelle varmaan se paikka ei koskaan tule olemaan mikään merkillinen ihme, vaan KOTI, ihan luontevasti. Ihan kuin ei muuta olisikaan.