Paras tapa viettää kaunis kesäpäivä..

.. ei ole rakastelu nurmikolla, eikä shampanjan ja mansikoiden nauttiminen puistossa, siihen ei kuulu drinkki terassilla, jäätelötötterö kesäkadulla, eikä ainakaan sauna ja järvimaisema. Paras tapa viettää kuumaa kesäpäivää on.. tietysti...-SIIVOUS! :) Hiki roiskuu, silmissä pimenee, koti puhdistuu. Viis siitä, vaikka ulkona linnut laulaa ja luonto viheriöi. Suklis siivoaa, raahaa imuria kuin kivirekeä, heiluttaa moppia apinanraivossa. Vessatauolla sitä huomaa, että alkkarit ovat muuttuneet hempeän vaaleanvioletistä synkän tummiksi ainakin niiltä alueilta, mistä ihminen nyt hikoaa. :( Toppikin on litimärkä! Meillä on taas täällä sisällä melkein 30 astetta lämmintä, siivoa siinä sitten.

Yleensä nämä kesäkuukausien siivongit ovat aika kauheita. Joskus on niiden päätteeksi ollut pakko mennä tuonne pihalle seisomaan, viillyttelemään [ja ravitsemaan itikoita mun verellä]. Oli kyllä varsinainen väläys tämän talon rakentajalta pistää tänne musta katto ja sitten vielä eristää kämppä kunnolla niin, että on kuin muovipussissa asuisi. Lopputulos: sekä kuumuutta että kosteutta riittää enemmän kuin omiksi tarpeksi.

Olen monta kertaa ajatellut tätä talonostoprojektiamme silloin miljoona vuotta sitten. Kai se on niin, että ekaa taloa ostaessa on altis virheisiin! Koska se on ihan kuin minkä tahansa muun asian tekeminen EKAA kertaa! Sitä ei tule ajatelleeksi KAIKKEA ostotilanteessa. Niin kuin nyt esim. sitä, että kuinka katon väri ym. vaikuttaa lämpö/kylmyystilanteeseen.

Meillä oli ostotilanteessa vähän vaikeat paikat. Käytimme suurta [Suurinta??] kiinteistönvälitysfirmaa, joka mainoksissa ainakin dominoipi vahvasti asuntokauppaa. Meillä oli käytössä 2 välittäjää ja TOINEN heistä, sellainen vaalea n. viisikymppinen nainen, tuntui olevan melkoinen hoputtaja. Hänellä oli tapana kertoa tarinoita 'feikkiostajista' [l. ihmiset, jotka vain käyvät näytöissä + ajeluttavat itseään välittäjän autossa aina uusia kohteita katsomaan, vaikkei ole aikomustakaan ostaa], joiden kohdalla 'palvelu' sitten lopulta loppui. Vaikka ne tarinat ei varmastikaan olleet suunnattuja meitä vastaan - taisimme käydä katsomassa vain kourallista taloja, oikeasti - niin silti niistä tuli hiukan sellainen olo, että nyt ON OSTETTAVA + osoitettava, ettei ME ainakaan kiusata työn raskaan raatajia teeskentelemällä ostoaikeita. No, ei se tietysti sen välittäjän syy ollut, että ostetettiin tämä. Tämä oli - ja ON - edelleenkin kai se kompromisseista kaikkein paras. Jossa on siis niitä asioita, joita me miehen kanssa molemmat tahdottiin. Mutta sitten on paljon sellaistakin, mitä ei tahdottu ja mitä ei tultu ajatelleeksi [eristys, katto, ym.].

Se mua joskus sapettaa, kun KAIKKI ok-talot on suunniteltu lapsiperheitä ajatellen. Niissä on kaikissa se niin kutsuttu haistapaska-huone: sellainen muutaman neliön koppi, niitä on sitten 2 tai 3: kaksi lapsille, yksi vanhemmille! Kuitenkin todella moni liitto päättyy eroon lasten ollessa pieniä ja perheet hajoaa. Ja muutenkin, mitäs sitten kun ne muksut kasvaa isoiksi? Mun mielestä joku sellainen loft [?]-tyyppinen asumisen malli on kätevin. Tai joku sellainen, joka antaa mahdollisuuden käyttää sitä tilaa tahdotulla tavalla. Oli se sitten lastenhuoneiden laittamista tai vaikka iso työhuone, vaatehuone ym..

Kräääh! Viis nyt näistä, tärkeintä on että olen saanut siivottua! Vessat on vielä pestävä, sen teen yleensä aina ennen nukkumaanmenoa. Sitten myös laitan pyykit kuivumaan ja uuden koneellisen pyörimään. Aamulla sitten ne pääsevät kuivauskaappeliin.

0 kokonaista vuorokautta -

- h e r k k u i l u u n ! Tarkalleen sanottuna 23 ½ tuntia! :) Hih, kinuskikakku taitaa syntyä, sellaista tekee nyt leipurin mieli! Ja Frödingen prinsessakaakun ostan, pitkästä aikaa! Kauppalappun olen jo kirjoittanut huomista, tai oikeastaan jo tätä päivää varten. Kun nyt kuitenkin ON jo ollut perjantai kohta ½ tunnin ajan.

Mies on viime aikoina herkkuillut MARENGEILLA! Siinä suhteessa meidän maut eivät natsaa. Minä en marengeista välitä. Prismelissä kuitenkin myivät sellaisia pusseja, joissa on keltaisia sitruunamareja, valkoisia vaniljamareja ja vaaleanpunaisia mansikkamareja, ja ostimme sitten sellaisen pussukan miehelle. Aika hauska idea kuitenkin, kun on pussissa kolme nättiväristä eri marenkityyppiä.