Mammutit, mammutit, napajäällä..

Olimme miehen kanssa Mammuttimarkkinoilla Citymarketissa. Miehellä on nyt vapaata ja niin hän vaan lähti mua kyytimään.. mikä on HYVÄ, koska menimme siis miehen autolla ja hän hoiti parkkeeraamisen. Ison Kaupungin Cittarin parkkipaikat on oikein mun pelkoni kohde.. Pari kertaa olen raapaissut sellaista tyhmää parkkihallin pylvästä autonromullani! Ne paikat vain ovat niin ahtaita. :( Tai sitten mä olen surkea parkkeeraaja.

Mammutti oli mulle oikeastaan vain mahdollisuus bongailla suklaita. Ostin kuitenkin vain yhden jutun, eli Maraboun Caramel & Crisp-levyn. Meidän paikallisesta Koosta se on loppu. Eikä ihme, niin hyväähän se on.. Ei tuolla Mammutissa oikein ollut mitään haluamisen/ostamisen arvoista. Tarkoitan nyt, että monet tarjouksessa olevat jutut siellä olivat aika hyödyttömiä mun kannalta. Tai muuten vain ei huvittanut, en tuntenut mitään himoa ostaa. Taisinkin kyllä olla ainoa. ;)

Koko päivän olin toivottoman hajamielinen. Mun piti katsoa Van Houtenin leivontasuklaata Cittarista ja unohdin sen. Mun piti katsoa yksiä ihan tiettyjä keksejä sieltä - ja unohdin. Lopulta päädyin ottamaan leivontasuklaaksi Fazerin Premiumia, siinä on 70% kaakaota. Niin tummaa en ole vielä koskaan käyttänyt leivonnassa.. enkä ole maistanutkaan sellaisia kuin muutaman kerran. Muistaakseni Maraboun joku 70 prosenttinen on ollut oikein hyvääkin. Saa nähdä mitä tuo Fazun sitten on ja kuinka se sopii mun sukulaatikakkuun. Luulisi sen olevan hyvää, kun kuitenkin suklaan tummuus 'laimenee' yhdistettynä muutamaan kermavaahtodesiin ja rahkapurkkiin.

Haimme Alkosta pikkupullon konjakkia, joten nyt on sekin tehty. Kaikki valmiina leivontaa varten.

Varpaat, osa 2

Mieheltä muuten poistetaan aamusta VARPAANKYNSI! Se on vaivannut pitkään, ollut puolittain irti. [Juu, suoraan herkullisesta suklaakakusta varvasvaivoihin, hehe!] Hänellä on aika kahdeksalta työterveysasemalla.

Ihme juttu, miehellekin sanoin tuosta varvasasiasta jo kuukausia sitten.. mutta ei, hänen täytyi saada sitä lääkärille menoa 'kypsytellä'..

Joskus tuntuu haikealta kun miehellä on tuo työterveysasemansa. Siellä ei lekurit ole koskaan myöhässä, oikeasti.. ja pääsee halutessaan aina samalle, eikä lääkärit vaihdu lennossa. Tavallaan ei ole mikään ihme, että työssäkäyvien ja meidän työttömien lorttien välillä on kovia terveyseroja jälkimmäisten tappioksi. Tosin poikkeuksiakin on: mulla esim. on ihanteellinen verenpaine [ihme, kun kumminkin mässyssä vedän aina salmiakkia ja sen pitäisi sitä nostaa] ja kolesteroliarvot kohdillaan. Miehellä taas on verenpaines koholla ja samoin tuo kole. Joskus se huolestuttaa mua.. :( Mutta sitten pitää taas ryhdistäytyä ja ajatella ettei mies todellakaan ole AINOA jolla sama juttu on. Eivät kaikki ole sellaisia terveyshysteerikkoja kuin minä [paitsi siis mässyissä, silloin lentää mulla terveysopit nurkkaan ja olen eläin].