Hamstrasin taas tänään herkkuja! :( Onneksi vain vähän, eli tuolta HongKong-tavaratalosta ostin Samba-merkkisiä neekerinpusuja. 6 kappaletta on paketissa ja euron maksoi, eli ei nyt kauhean kallis ostos. Ne sambat on joskus ihan hyviä. Ostin vaniljanmakuisia.
Näin Tarjoustalossa uutuuden, Dumle-suklaanappirullan! Melkein ostin, mutta onneksi sitten en. Euron oli senkin hinta. Tarjoustalossa [taa-taa hirviökielellä!] oli muuten myös niitä MariMinttejä, vai mitä ne nyt on, eli sinivalkoraidallisia marianneja! Se on joku limited- satsi, eli sitä ei jatkuvasti ala pussissa saada mariannen tapaan. Joskus olen nähnyt niitä irtokarkkeina, mutta tuollaisissa karkkipusseissa en ole aikoihin nähnyt. Oliko ne nyt mariminttejä vai marimikkoja.. Joskus oli nimittäin myös vihreä-valkoraidallisia marianneja. Niiden nimiä en enää muista. Noissa taa-taan marianneissa nyt kuitenkin on toffeetäyte suklaatin sijasta. Eli nyt kaikki tuon tuoteperheen fanit, suunnatkaapa matka taa-taahan!
Tänään muuten pistin päättäväisesti jäätelöauton esitteen paperinkeräykseen! Mun ei enää ole mitään syytä mennä sinne notkumaan..! Harmitti viimeksi, kun ostin TÖRKEÄN kalliita herkkuja! Jotenkin hullua käyttää 8 euroa jäätelöön. Vaikka se oliskin italialaista ja vaikka se veisikin kielen mennessään, kun oli niiiiin hyvää.. silti.. Never again! Pitää vaan sitten sulkea korvat siltä jäätelöauton kilkatusmusiikilta!
Taa-taasta ostimme miehelle semmoisia tatti-irtokarkkeja. Vaaleanpuna-valkoisia, vaaleanvihreä-valkoisia, vaaleanruskea-valkoisia ja suklaakuorrutettuja tatteja. Ne ovat miehestä ylintä herkkua, itse en tajua mitä hän niissä näkee [tai maistaa], mutta maut on niin yksilöllisiä! Miehelle lisäksi ei kelpaa esim. Prisman tatit! Ne ovat hänestä vääriä, oikeanmakuiset löytyy taa-taasta. :)
Nyt on taas jotenkin olo, kuin tekisi mieli herkkuilla.. pian.. ja paljon! Olen melkein varma, että leivon sen tiramisukakun, kun seuraavan herkkuiluni pidän. Sitä en nimittäin silloin oikein viitsi tehdä, kun mies on kotona. Hän ei pidä.. ja oikeasti, JOS kerran olen yksin, niin eikös silloin voi lohduttaa itseään tuollaisella kakulla? :)
Taidan elää suuni kautta, kuin pieni lapsi! Onko se sen merkki, että olen ORAALISESSA vaiheessa vieläkin, jotenkin taantunut? :( Kaikenhan aina pitäisi olla 'merkki' jostain, ja useimmiten vielä jostain sairaudesta tai viasta. Niin, mässäily on rumaa, tyhmää ja sairasta, mutta ihmiset voi silti pistää tupakaksi vaikka kadulla, ja SE ei ole rumaa, tyhmää tai sairasta! Ehkä mulle MÄSSY on tarvetta ja halua kokea yhteyttä maailmaan. Syödessäni maailman muutan sen osaksi itseäni? Voisiko näin ajatella?
Mietin joskus tuleeko minusta vanhempana kenties juoppo. Koska syön [MÄSSYissä] kuten juoppo juo. Mutta en usko minusta tulevan juoppoa. Olen liian mukavuudenhaluinen poteakseni krapulaa. Inhoan krappiksia yli kaiken ja välttelen niitä juomalla aika niukasti. Enkä tajua sellaista, että jotkut voivat oksentamisen jälkeen juoda lisää! Ei minusta siihen olisi. Oikeastaan elämännäkemykseni taitaa olla aika armoton: uskon pohjimmiltani, että minusta tulee PAKOSTI sellainen kuin Muorista. Pelkään ja teen kaikkeni sitä välttääkseni, miksi sitten uskon että niin käy? Kai meillä, meidän perheessä, aina nähtiin lapset vanhempien tai isovanhempien kopioina. Vaikka mies sanoo, etten ole YHTÄÄN sellainen kuin Muori, että pikemminkin muistutan Isukkia, jos jompaa kumpaa vanhempaa nyt pitäisi muistuttaa.
Jobsafarissa
Kävin pitkästä aikaa jobsafarin sivulla katsomassa työpaikkoja. Ei siellä ollut oikein mitään edes etäisesti sopivaa. Jotenkin masensi sekin, kun Time for everything-blogin pitäjä on sanonut itsellään olevan vaikea löytää työtä, vaikka hänellä on ammatillinen koulutus JA työkokemus-asiat kunnossa. Jos ei työkokemusta omaava saa työtä, niin sitten en kyllä minäkään saa. Olen kuitenkin nyt paljon vähemmän miettinyt työelämää ja sinne pääsemistä. Suklis alkaa olla niin iäkäskin, että se voi muodostaa esteen! Koko ajan, joka vuosi, markkinoille tulee kaikkia 18-vuotiaita, joten miksipä ei työnantajat tarttuisi sellaisiin kokemattomiin, jos kerran kokemattoman tarvitsisivat?
5 kokonaista vuorokautta - -
- - ja annan palaa. ;) Herkkuja notkukoon pöytä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti