Viime aikoina olen ollut aika kova kirjoittelemaan kirjeitä ja PALAUTTEITA. Esimerkiksi kävin yhdellä todella hyvällä grillillä viimeisen herkkuiluni aikana, ja kirjoitin sinne ylistävän palautteen ja pistin postiin! Sitten kirjoitin yhteen ristikkolehteen. Moitin erään ihmisen laatimia ristikoita ja kehuin yhden toisen tekemiä. :)
Joskus noista yhteydenotoista tulee hyvä olo. On kuin olisi yhteydessä maailmaan ja elossa. Minä olen aika paljon yksikseni näin arkisin [ja muutenkin], niin joskus voi tulla sellainen olo kuin ei olisi kunnolla edes OLEMASSA. Silloin pitää joko lähteä liikkeelle, käydä Isossa Kaupungissa tai Pikkukaupungissa, tai ainakin kotikunnan keskustassa. Toinen vaihtoehto on kirjoitella noita palautteita. Makeisfirmat tietysti kuulevat musta myös.. niille mulla onkin paljon asiaa!
Oikeastaan en enää tiedä voisinko varmasti väittää olevani IHMINEN.. siis jos joku ihminen vaikka tulisi luokseni ja sanoisi että sinä Suklis olet KETTU.. tai myyrä.. joku sellainen.. niin joskus kun on ollut paljon eristyksissä niin sen voisi melkein uskoa! :( Kyllä ihmisyys, ihmiselo, on kai semmoista että se pitäisi elää yhteydessä toisiin.
Feisbuuk-ällötys
Onkohan kellekään muulle käynyt niin, että on alkanut vieroa vanhaa tuttua Facebookin perusteella? Itse olen ajatellut, että noinkohan poistaisin itseni sieltä kokonaan. Aluksi se oli kiva lelu, mutta nyt se tuntuu vain ärsyttävältä. Lisäsin sinne itselleni 6 kaveria, sellaisia joiden kanssa nyt oikeasti olen tällä hetkellä tekemisissä jollain tasolla. No sitten sain tietää että tämähän on ihan VÄÄRIN.. :) Ihmiset oikeasti listaavat esim. lastentarha-aikojensa kavereita.. joiden kanssa ei siis olla viimeiseen 30 vuoteen oltu missään tekemisissä! Koska on statusta, jos on 100 kaveria feisbuukissa ja vain luusereilla on alle 10. Voi tsiisus!
No tuosta opiskeluaikojen kaverista: jotenkin vain tuntuu kuin feisbuuk olisi paljastanut hänestä sellaisia piirteitä, joiden olemassaolosta en ole joko tiennyt, tai sitten en ole vain havainnut niitä. Hänellä on joku ihme tapa laittaa jatkuvasti jotain kryptisiä (?) tilapäivityksiä, joiden tarkoitusta sitten ystäviksi listattujen pitäisi olla kyselemässä. Tyyliin "no mitäs tuo sitten tarkoitti, kun kirjoitit että punainen pallo on mahassa?" Se tuntuu jotenkin .. no, tyhmältä. Teennäiseltä. Sitten tuon ihmisen kommentit kavereilleen ovat parhaimmillaan sarkastisia, pahimmillaan ihan suoraan ilkeitä.
Tietysti joku nyt sanoo, että kirjoitettu teksti hämää, eikä tuo ihminen tarkoita olla ilkeä, se on vain huumoria. Se olisi helpompi uskoa jos sellaista kävisi vain muutaman kerran. Mutta sellainen jatkuva pikkukettuilu feisbuukissa on minusta tosi kummallista.
Alan ymmärtää senkin, että ystävyyksissä pääsee usein näkemään vain murto-osan toisen persoonasta. Sen jäävuoren huipun. Minun ystäväni voi olla aivan eri ihminen ollessaan muiden ystäviensä tai tuttujensa kanssa. Itse olen sillä lailla 'kokonaisvaltainen' ihminen, että en luultavasti VOISI olla jollekin ihmiselle henkilö a ja toiselle henkilö b.. olen aina se sama Suklis, kokonaisvaltaisesti. Mutta joillekin ihmisille ystävät palvelevat eri TARKOITUKSIA. Ja sen mukaan paljastetaan aina joku puoli persoonasta. Muut pidetään piilossa.
Tavallaan harmittelen sitä kun listauduin niin nopsaan feisbuukkiin. Jos olisin harkinnut vähän, niin olisin varmaan voinut ennakoida kaikkia näitä ongelmia. Sekin joskus ärsyttää, kun itse on jossain depiksessä ja haluaa vain maata peiton alla, niin sitten ihmiset kirkuvat feississä, että mitä sulle kuuluu, laita tilapäivitystä. :( Vaikka ei huvittaisi yhtään.
maanantai 17. elokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti