maanantai 12. huhtikuuta 2010

Pitkähiuksiset pimut versus lyhyttukkaiset lyylit

Mietin taas hiusten pituutta, lyhyiden ja pitkien hiusten välittämää messagea. Moni todella ylipainoinen nainen kuvittelee pitkän tukan 'korvaavan' liiat kilot. Mun kokemuksen mukaan miehille naisessa on tärkeintä VARTALO. Edes kasvot eivät ole niin tärkeät. Itselläni oli kerran yksi tuttu tyttö, n. 175 cm mallimittainen tytsi, jonka kasvot olivat suoraan sanottuna melko rumat. Mutta hänellä riitti miehiä, koska useimmat ihastuivat juuri siihen vartaloon. Ihan samalla tavalla tiesin yhden toisen samanmittaisen tytön, jolla muuten oli TODELLA lyhyt tukka.. mutta miehet [joiden väitetään aina jumaloivan pitkää tukkaa] olivat suunnilleen joka puolelta piirittämässä tätä Piaa.

Oikeastaan sellaiset äidit ja kirjat ja lehdet, jotka neuvovat miesseuraa tahtovia naisia käyttämään lyhyttä hametta, kasvattamaan pitkän tukan ja lakkaamaan kynnet vampinpunaisella ym. ovat aika tyhmiä ja.. väärässä! Voi ihan hyvin olla, että kysyttäessä mies sanoo tykkäävänsä pitkästä tukasta [mitä pitempi sen parempi!], mutta tuo mieltymys on laadultaan niin mietoa, ettei se vaikuta juurikaan miehen kumppanivalintaan. Lyhyt hame ja tissit näyttävä paita saattavat olla hyvä look at me-vaatevalinta esim. yhden illan seuraa kalastaessa, mutta siihen se jää.

Minusta oikeasti tuntuu että miehet ja naiset katsovat ihmisiä eri tavalla. Nainen voi ajatella, että siinäpä on naisella upea tukka, ja sitten voi oikein juuttua siihen yksityiskohtaan. Tai voi ihastella toisen naisen käsilaukkua ja ajatella sitä. Mutta mies katsoo kai kokonaisuutta enemmän kuin osasia. Nätti tukka voi olla kiva yksityiskohta, mutta pelastaako se kokonaisuutta..??

Mua Äetmuori aina ämppäsi käyttämään lyhyttä hametta, koska hänen mielestään sääreni olivat niin hyvät. Voi olla että olivat, mutta pitääkö kaikki aina lyödä esiin ja tarjolle niin, ettei asiasta vahingossakaan jää pienintäkään epäilystä? Itsestäni on nykyisin tullut melkoinen housunainen, eli tykkään housuasuista arkena ja juhlassa. Minua yksinkertaisesti ei enää HUVITA useinkaan pukea ylle ohuenohuita sukkia ja mekkoa tai hametta. Ehkä se johtuu nuoruudesta, nuoruustraumoista, kun aina piti teininä olla lyhyt hame. Ehkä siitä samasta syystä pidän nykyisin myös pitkistä hameista, maksipituisista, joiden alle voi livauttaa vaikka ne inhotut ja parjatut ja vainotut [ja siitä huolimatta MYYDYT!] polvisukat. ;)

Sitten sellainenkin juttu: nykyisin I N H O A N sellaista 'kohteliaisuutta', että oletpa seksikäs. Inhoan sitä sanaa, seksikäs. Siitä tulee mieleen sperma ja hiki ja hetkuvat tissit ja märät lakanat. Joskus 17-vuotiaana se oli tietysti ihan eri juttu. Nykyisin kai siksikin osittain tykkään pukeutua 'alakanttiin' [en siis retkusti tai huolimattomasti, vaan alakanttiin 'seksikkyysmielessä'], koska en tahdo kuulla sitä. Ei kiinnosta. Kaikkein typerintä se on silloin, kun mies heittää sen sulle kun päälläsi on supersäädyllinen villatakki ja löysät housut. Tulee vaan mieleen, että onko mielikuvitus niin köyhä, ettei muunlaista 'kivaa' asiaa osaa sanoa.. Kuitenkin tässä kielessämme on aika paljonkin adjektiiveja. Kannattaisi joskus käyttää muutakin kuin vain yhtä tai kahta!

No mä nyt vaan taas mietin kaikkea, nämä on omia mielipiteitäni eikä kai mitään totuuksia.. Me naiset suhtaudutaan vaatteisiin niin vakavasti, kuvittelemme että juuri joku merkkihame tekee meistä maagisesti jotenkin vastustamattomia. Miehet taas katsovat sitä ihmistä vaatteiden alla, eivätkä juuri piittaa jostain kuosista tai kuvioista tai muotiväreistä.

Joku voisi nyt olettaa että mun message on se, että ajattelen vain mitä miehet mistäkin pitää.. mutta itse asiassa ajattelen päinvastoin! Jos nainen viihtyy housussa paremmin kuin hameessa, niin antaa mennä. Ja tukka poikki vaan, jos ei innosta pitkä. Ihmiset joko pitää sinusta, tai sitten ei, eikä tällaisilla valinnoilla oikeastaan ole sen kanssa paljonkaan tekemistä.

Lei-lei-leivontaa..

Suunnittelen seuraavaa leivontaa! Mietin kääretorttua, vaikka tein sitä aika äskettäin. Mutta sellainen unelmatorttu appelsiinitäytteellä vain ON hyvää, joten miksi ei? Mutta mun täytyy sitä vielä miettiä. Pullaa ei tarvitse vielä leipoa, kun sitä on pakastimessa yksi pussi jäljellä.

Enää 4 kokonaista vuorokautta herkkuiluun! :)

Ei kommentteja: