Häpeän voittamisesta

Syöminen on korvannut seksuaaliset asiat ihmisten häpeälistalla. Ihminen voi olla panokone ja leuhkia sillä, mutta jos sanoisi lappavansa ruokaa sisäänsä kuin ahtokone, niin siinä olisi jotain pornografista. Ihmisten kuvia voi olla, melkein alastonsellaisia, bussipysäkkien seinissä ja kaupungin kaduilla, eikä ne loukkaa ketään. Mutta entäs jos se rintaliivimainoksen riu'unlaiha misu näytettäisiinkin ahtamassa [RUMASTI, ei sillä lailla somasti sormea kermavaahtoon dipaten ja silmissä lupaava, houkuttava katse] naamaansa kaikkea.. suupielet suklaasta ruskeina, posket pullollaan, silmät siristyneinä siansilmiksi?

Mulle on helpompi myöntää harrastaneeni paljon seksiä [irtoseksiä siis] kuin myöntää olevani ahmatti. Ajoittaisahmatti! :) Ihmiset saattaa jopa kadehtia seksissä rypevää, mutta ruoassa rypevää ei TAKUULLA kukaan kadehdi! Halveksii tai säälii korkeintaan.

Mulla on jo pitkään ollut mielessä kapina häpeää vastaan. Olen suunnitellut sellaista, että menisin joskus herkkuilupäivänä Mäkkäriin ja sitten ottaisin ensin yhden aterian ja sitten hyvin näkyvästi santsaisin. Se olisi osoitus siitä, ettei häpeä kontrolloi mua. Mutta tähän mennessä en ole saanut sitä tehtyä, koska aina tulen niin turkasen täyteen siitä yhdestä ateriasta, että mut pitää melkein vyöryttää pois ravintolasta! :( Se on sääli, koska tämä on oikeasti suunnitelmani.. ja haluan sen toteuttaa..

Näin kerran erään miehen tekevän noin. Hän meni Mäkkärin tiskille 'santsimaan', sanoi vain että jäi vähän nälkä, onkos teillä siellä mitään sopivaa valmiina. Kadehdin tuota miestä. Miehelle se tietysti onkin hyväksyttävämpää kuin naiselle! Se mies oli aika hyväkuntoisen näköinen, ei siis mikään läskimooses ainakaan!

Muori minut on opettanut häpeämään syömistä. Muistan kun olin jo 2-kymppinen ja oli Siukun tytön kastejuhla. Sitten siinä juhlassa minä erehdyin puhumaan Siukun Anopin kanssa leipomisesta, unelmatortusta jos nyt tarkkoja ollaan. Ja Muori 'nuhteli' mua jälkeenpäin, sanoi että se puhe kuulosti ahneelta ja ettei ihminen tarvitse mitään unelmatorttuja, vaan ihan vain pelkkää ruokaa. Muorilla on aina ollut ja on YHÄ se ihme taipumus 'torua' mua mun puheista. Siksi osittain myös olen aika arka puhumaan yhtään mitään, pelkään vain sanovani jotain tyhmää. Vaikka objektiivisesti ajatellen eivät kai juttuni nyt ole sen tyhmempiä kuin ihmisten keskimäärin ovat. En vieläkään tiedä miksi on paha puhua unelmatortusta. En tajua miksi Muori tekee tuota puheesta torumista mulle, mutta Siukulle taas ei. Joskus musta tuntuu kuin olisin meidän perheen 'kolmion' [kolmio = Muori, Siukku, mä] alin kärki!

No se siitä, miksi mun nyt piti rönsytä unelmatorttuihin.. Sitä muuten en olekaan aikoihin leiponut! Pitäisiköhän taas? Minä yleensä korvaan sen perinteisen unelmatäytteen sellaisella appelsiininmakuisella täytteellä, johon tulee appemarmeladia, kermavaahtoa ja vaniljakiisseliä. Se on lempeän makuinen, mutta selvän appelsiininen. Mies varsinkin on meillä APPEFANI, joten se miellyttää häntä ja mua myös.

Fläshfoovaard

Musta on tullut Nelosen uutuussarjan ihailija! FlashForwardia oikein odottaa. Huomasin muuten viimeksi, että se pohjautuu johonkin romaaniin. Mietin, että pitäisi varmaan lukea se. En tiedä miksi sitä nyt fanitan niin, se on vain niin jännä idea: että koko maapallon ihmiset menisivät tajuttomaksi tasan samaan aikaan tasan samaksi ajaksi, 137 sekunniksi. Ja sitten nähdään tajuttomuudessa vilaus puolen vuoden päästä olevasta todellisuudesta! Olen nyt katsonut joka osan tähän asti ja aion jatkossakin! Se tulee torstaisin klo 9 illalla.

Mitäköhän minä näkisin puolen vuoden päästä koittavassa tulevaisuudessa? Varmaan pitämässä MÄSSYä.. Tai sitten se mun näky paljastaisi jotain hirveää olevan tulossa.. hehe, mä oksentamassa rajun herkkuilun jälkeen.. :)

Tavallaan on helppo antaa arkipäivän hämätä, uskoa että TIETYSTI 6 kk:n kuluttua sitä eletään ihan kuten nytkin. Jaah 6 kuukautta - no, silloin on kesä, mä voin kuvitella että meillä kotona on taas kauhean kuuma, mä käytän shortseja, mennään ehkä Möksälle kuten viime kesänä. Mutta tosiasiahan on ettei kukaan meistä tiedä! Minähän voin vaikka kuolla huomenna, tai sitten mies! :( Tai Möksä voi vaikka palaa, jos siihen osuu salama.

Flashforwardissa annettiin ymmärtää, että ne ihmiset jotka eivät nähneet mitään tajuttomuuden aikana, olivatkin niitä jotka tulevat olemaan puolen vuoden päästä kuolleita!! :(

Oikeastaan en tiedä tahtoisinko itse kurkata ajassa eteenpäin puoli vuotta. Se voisi olla jännittävää, jos näkisi vaikka 2 vuotta tai 5 vuotta eteenpäin!

9 kokonaista vuorokautta -

- herkkuiluun! Tuntuu taas vaihteeksi ikuisuudelta. Joskus kadehdin miestä, kun hän syö mitä haluaa ja miten paljon vain. Suklaayhdistyksessä on taas arvosteltu Milkan suklaita! Miksi minä en koskaan löydä niitä mistään!