perjantai 22. tammikuuta 2010

Joulu tammikuussa?

Mietin tässä pitäisikö liittyä siihen joukkoon, joka alkaa seuraavan joulun lahjojen hankkimisen jo tammikuussa, ja pitkin vuotta aina sopivissa ALE-myynneissä? Olisiko se ihan törkeää? Mua oikeasti vaivasi se miten paljon rahaa kului viime jouluun. Ja sitten oli vielä ne [epäonnistuneet] uuden vuoden pippalot.. ne siis, joihin kutsuimme ihmisiä, jotka ei sitten oikeastaan mitenkään olleet kiinnostuneet meistä missään suhteessa jne. Siitä kerroinkin aikaisemmin!

Se kauhistuttaa VIELÄ enemmän, kun mietin sitä että muihin verraten mä käytän jouluun tosi vähän rahaa. Kuinka ihmeessä ihmisillä on varaa pistää monta sataa euroa jouluun?? Ja monella vaan tahti kiihtyy. Miehen työkavereista osa on ainakin joskus mennyt Viroon ostamaan lapsilleen lahjoja, kun sieltä ainakin ennen sai halvemmalla. Sitten tammikuussa monesti saa lehdistä lukea kuinka ihmiset on joulutelleet luotolla, eikä pysty niitä maksamaan pois!

Minussa on semmoinen talonpoikaisen Isukin suvun piirre, että suhtaudun tosi epäluuloisesti 'velkarahaan'! Sellaiseksi lasken siis myös kulutusluotot, pikavipit, kaikki nämä. Jopa asuntolainan. SEN vielä voin hyväksyä, että meillä on asuntolaina, koska se on ainoa velkamme. Mutta en tajua sitä, että otetaan velkaa 'elämistä' varten. Ei luottokortissa pahaa ole, jos ne pystyy maksamaan pois. Pikavippejä ottavia ihmisiä en tajua ollenkaan. En niinkään heitä tuomitse, vaan enemmän niin kuin säälin. Kamala stressi tulee siitä sitten kun niitä aletaan karhuta pois ja monissahan on ihan hävytön korko. :(

Tietty sen tajuaa, että ihmisellä voi olla EPÄTOIVOINEN tilanne, jossa tulee otettua lainaa. Mutta se että joku elää velaksi vain sen takia, ettei oma kullanmuru joudu tuntemaan pettymystä naapurin kersan lahjavuorta katsellessa on mun mielestä T Y H M Ä Ä !!!! Tosi huvittavan [säälittävän!] jutun luin jostain iltapäivälehdestä, kysyttiin oikein kasvatuspsykolookilta neuvoa että mitä tehdä sukujoulun kanssa! Kun läsnä on erituloisia ihmisiä, niin lapset saa väistämättä erilaisia lahjoja ja eri määrän. Pitäiskös aikuisten keskenään sopia sitten, että kaikki saisi samat lahjat ja saman määrän? Voi jeesus mitä PELLEJÄ tässä maassa oikein asuu! Samaan aikaan Haitissa lapset on orpoina ja monella tuskin on ruokaa suuhunsa pistää taikkas puhdasta vettä. Joo-o, on ongelmansa kullakin! Toisella isommat, toisella pienemmät, ja toisille ne pienemmätkin ovat massiivisia ja ylittämättömiä!

Se on tavallaan hullua, kun meidän taloudessa on työssäkäyvä [mies] ja sitten TYÖTÖN LORTTI [minä!], niin huomaa että meillä on tosi erilainen käsitys siitä mitä mikäkin saa maksaa. Mies esim. ostaa vieläkin kotimaista kurkkua, kun pyydän häntä tuomaan kurkkua. Itse otan sitä ulkomaista. Sama juttu tomaatin kanssa! Mies ostaa niitä törkeän kalliita - mutta tietty myös hyviä! - kotimaisia, mulle tulee ostoskoriin sitä epsanjalaista tomskua. Sitten mies aina mäkisee niistä, ettei ne ole hyviä. :)

Itse vieläkin joskus toistelen itselleni sitä että euro on kuusi entistä markkaa! Kymmenen euskan ostos olisi vanhassa rahassa n. 60 markan menetys. Kyllä sitä miettii..

No joo, mutta jouluun palatakseni, voisi muutenkin alkaa ostella 'pitkin vuotta', koska viimeksi ainakin mulle tuli HIUKAN kiire, ei niin paha kuin useimmilla muilla, mutta olo olisi rauhallisempi jos joululahjat olisi hankittu jo ennen joulukuuta. En oikein tykkää ruuhkaisista kaupoista, ahdistun niissä, ei niistä tule joulutunnelmaa! Joskus olen onnistunutkin tuossa, että lahjat on ostettu ennen j-kuuta, mutta nyt jostain syystä se ei onnistunut!

Mulla on ihan selvästi joku pihi vaihe nyt menossa, kosken ole edes kirppareilla käynyt vaatteita katsomassa, enkä vaatekaupoissakaan. Se on tavallaan hyvä mutta tavallaan ei! Jos kirpparilta aikoo tehdä löytöjä niin sitten siellä pitäisi käydä usein, koska milloin vaan siellä voi olla juuri Se Vaate, tai joku muu 'tarpeellinen'.

0 kokonaista vuorokautta..!!!!

Haaaa-aaaaarkk! [Sukliksen riemunkarjahdus!] Nyt on sitten taas se aika, kun on seuraavaan herkkuiluun 0 kokonaista vuorokautta, eli oikeammin 23 ½ tuntia!! Hehe, hehe! Mies osti tänään Prinsessa-kakun kauppasta (Frödingen pakastekakku, siis) ja muutenkin toi juttuja mun leivontaa varten. Philadelphia-tuorejuustokin löytyi, onneksi! N. 12-14 tunnin päästä alan sitten leipoa oikein tosissaan. New York Cheesecake, here I come! :)

Nyt päätän tehdä sen pohjan siitä oikeasta keksimurumäärästä. Viimeksi se tuntui mun mielestä niin suurelta se määrä, että teinkin pohjan vain puolikasmäärillä. Hyvää se oli, mutta ehkä hiukka liian ohkaista.. Nyt siis koko määrä keksiä kehiin! Ja koko määrä Phillyä, toki! :) Saas nähdä säntäänkö päivällä vielä kauppaan 'paniikkiostoksille..'! :)

Ei kommentteja: