Katson kuvaa isoäitini äidistä. Huivi päässä, tummiksi ruskettuneet kasvot [sen huomaa, vaikka onkin mustavalkoinen kuva], ryppyjä ja vaaleasävyiset silmät. Siinä hän on, isäni puolen sukulainen. Mietin että tuo nainen voisin olla minä, jos eläisin erilaista elämää. Jos minun pitäisi olla aamusta iltaan pellolla ja lypsyllä ja mitä vielä, niin juuri noin minäkin päivettyisin, tummanruskeaksi. Se on SUKUOMINAISUUS meillä. Semmoinen oli isänäiti, isä ja minä. Ja sitten se, että mullakin on vaaleat silmät. Ja jos eläisin kuten isomummu, niin varmasti pitäisin huivia päässä, tukan olisi oltava pois tieltä.
Yritän arvioida isomummun ikää tuossa kuvassa. Viidenkymmenen tienoilla..? Menneiden aikojen ihmisistä on vaikea sanoa, he 'vanhenivat' nopeammin kuin me. Toisin sanoen ruoka oli huonompaa, yksipuolisempaa, sitä oli vähemmän, työt raskaampia ja kosmetiikka aika olematonta. ;)
En tiedä olenko täällä kertonut mun suvun ensikohtaamista TOMAATIN kanssa? :) Isomummu [juuri tämä kuvassa oleva] oli nähnyt venäläisiä sotilaita matkalla jonnekin ja niiltä soltuilta oli tippunut tomaatti maantielle! Isomummu oli juossut sen nappaamaan ja vienyt ihmeen kotiin. Kotona sitten oli tomaatti juhlallisesti leikattu kappaleiksi. Se vaan, ettei isomummu tiennyt pitäisikö se syödä sellaisenaan, vai suolan vai ehkä sokerin kanssa? Siispä kokeiltiin lohko kerrallaan, yhteen suolaa, toiseen sokeria..
Tämä varmaan kertoo aika paljon erilaisten vihannesten saatavuudesta silloin wanhaan aikaan. ;)
Äetmuori on todellakin aikansa lapsi! Yhteen aikaan hän oli kauhean YLPEÄ siitä, kun sekä hänen ihonsa että mun ruskettuu helposti. Me emme pala juurikaan, vaan rusketumme.. tai jos palamme, niin se muuttuu ihan parissa päivässä rusketukseksi, eikä jää punoittavaksi kuten esim. miehellä. Muorin mielestä se on hienoa.. mutta jos hän miettisi sitä tarkemmin, niin ei taitaisi niin 'hienoa' olla.. :) Se on nimittäin erinomainen ominaisuus maatyöläiselle. ;) Fiinit kaupunkilaiset ja sisälläistujaneidithän ne oli kalpeita, paloivat herkästi ja suojasivat ihoaan. ;) Eli siis heillä oli sellainen iho kuin MIEHELLÄ, jota Muori aina säälii sen palamistaipumuksen vuoksi.
Sukujutut taas mietityttää.. Katsoin tänään FST:ltä sellaisen dokumentin vuodesta 1918, sisällissodasta ja Dragsvikin vankileiristä! Dragsvik 1918 - kauhujen leiri oli ohjelman nimi! :( Ne olot ovat olleet ihan käsittämättömät. Noinko monikaan suomalainen tietää niistä punavankien keskitysleireistä? Ihmiset siellä oli kuvista päätellen ihan samassa kunnossa kuin natsien keskitysleirittämät juutalaiset - pelkkiä luurankoja! Joskus mua harmittaa, kun siitä ei kukaan enää tunnu olevan kiinnostunut [paitsi että en ole varma olinko nyt oikeudenmukainen - tehtiinhän tuo dokkarikin, jonka tänään katsoin, eli kai JOKU nyt ainakin on kiinnostunut, hehe] vuodesta 1918. Aika hurjaa, että monet sen Dragsvikin leirin muodostaneista rakennuksista on yhä pystyssä, eli se ympäristö on hyvin sama nyt kuin silloin luokkasodassa. Tekisi mieli melkein käydä siellä, mutta ei kai se ole mahdollista. Tavallaan aika kummallista, että tuolla ruotsinkielisillä alueilla oli semmoinen historian musta sivu.. eli että ihmisiä teloitettiin, eikä edes tiedetty tarkkaan MONTAKO.. ja sellaista muutakin julmuutta. Olen aina kuvitellut, että ruotsinkieliset ovat olleet jotenkin 'hillitympiä', mutta näyttääkin olevan aivan toisin.
Tuo dokumentti oli kyllä hyvä. Digiboksitin sen, että voin katsoa uudestaankin! Mies ei kylläkään ole yhtään kiinnostunut. :( Tavallaan kumma kuinka demareita äänestävä ihminen voi olla niin välinpitämätön -18:n tapahtumista! Mutta demareista suurin osa onkin nykyisin suoranaisia porvareita. Porvareita, jotka omaa omatuntoaan rauhottaakseen 'äänestävät vasemmistoa' , joka heidän mielestään siis on SDP! :( No, en tahdo sitä nyt ottaa esiin. On demarit kuitenkin ihan hyvä puolue, kyllä niillä on paljonkin hyviä ajatuksia. Nykyisin monilla puolueilla on! Niin kuin olen sanonut, en edes Kokoomusta tai RKP:tä tuomitse mitenkään kauheasti, ne on kuitenkin niin maltillisia ja uskovat myös jonkinlaiseen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen tavallaan. Persut ja kristilliset nielen vähän huonommin. :( Persut on erityisesti mulle kova pala, vaikka YRITÄN olla suvaitsevainen ja ymmärtää ihmisiä. Äetmuorihan äänestää persuja, hän oli jotain siitä viimeksi uhonnut, kun oli miehen tavannut. Mies kertoi mulle sitten, että äitisi taitaa olla oikeasti aika tiukan linjan perussuomalainen. 'Jippii'. No, ehkä se on mun karma.. että joudun elämässäni vastakkain läheisten ihmisten kanssa?
Piti muuten parkua mies hätiin, kun digipoksitin sitä Dragsvik-dokkaria! :( Olinkin vahingossa jättänyt sen boksin nauhottamaan aina vaan.. ohjelman jo päätyttyäkin! Ja sitten olin ihan äimänä, kun en saanut sitä ohjelmaa näkyviin. :) Itkin miehen apuun ja tulihan hän sitten ja näytti missä olin tehnyt hassusti. :)
3 kokonaista vuorokautta - -
- - herkkuiluun! :) Kävin tänään kauppassa..! Ja ihan tuossa lähikaupassa [S-market] vaan ja arvatkaas mitä löysin! Exquisan mustikkarahkaa! Nams, ihanaa! Normaalisti tuossa kauppassamme on vaan ollut sitä mansikanmakuista. Nyt ne ovat kai vaihteeksi vaihtaneet makua! Tuo mustikkirahka on juuri suosikkini, sitä myydään kivassa isossa paketissa ja sellainen oli viimeksikin mulla MÄSSYssä. Viimeksi vaan se piti hakea Ison Kaupungin Citymarketista asti! :( No niin, siis ostin sitä mustikkaa.. ja sitten pari Rainbow-rahkaa myös. Kun rahka nyt on namiani numero yksi. :) Menin K-kauppeliinkin ja hain Pirkan tiramisukakkua pakastimesta. Se tosin on aika hämärää, että onko se kakkua vai jäätelöä. :) Kakkupohja siinä on ohkainen.. Ihanaa se silti on! Se ei maistu niin tymysti alkoholilta kuin ne pienet, yksittäispakatut [ja sikamaisen tyyriit] tiramisupurkit.
Ostin myös pari pikkupurkkia B&J:n Cookie dough-jäätelöä. :) Miehelle toin päärynäkingiksen. Hän söi sen tänään jälkkäriksi ja piti siitä.
tiistai 1. kesäkuuta 2010
Tomaatti
Tunnisteet:
historia,
mässyodotus,
mässyostokset,
politiikka,
suku,
sukutarinat,
sukututkimus
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti