Keksi kerrallaan

Keksi kerrallaan ovat mun keksivarastoni pienentyneet. Ja samoin on suklaiden laita! Tuntuu kuin sitä saisi ihan uutta ryhtiä, kuin voisi suhtautua itseensä myönteisemmin sitä mukaa kun todisteet hamstrauksesta ovat katoamassa. Eikä uusia tule, toivottavasti! Jäätelöhamstrauksen tulokset vielä ovat tallella, tietysti, mutta kyllä nekin sieltä vähenevät. Ja voi olla, että joskus tulee päivä kun ostan nameja vain ihan tiukan TARPEEN mukaan! En varastoon pahenemaan! Tätä kohti pyrin ainakin.

Mässäyksen ollessa päällä koen sellaista TURVATTOMUUTTA ajatellessani, että mässyn alettua jotain tiettyä herkkua ei olisikaan, tai sitä ei olisi tarpeeksi. Tämä pelon ja turvattomuuden tunne se saa hamstraamaan. Vaikka järjellä ajatellen yhden herkun puute tarkoittaisi vain keskittymistä niihin moniin muihin.. Se vain on pelottava ajatus, että kaikki ei ole järjestyksessä, kaikkeen ei ole VARAUDUTTU.

Maailman äkillinen muutos?

Turvattomuudesta puheenollen! Olen aika yllättynyt siitä kuinka monella ihan 'tavallisella' ihmisellä on nykyisin joku sopimus vartiointifirmojen kanssa. Sopimus siis kodin turvaamiseksi varkailta. Esim. parilla miehen työkaverilla on. Minusta sitä on vaikea tajuta, koska kumpikin perhe on AINA kotona, kumpikaan ei ole erityisen varakas ja kumpikin elää aika matalan profiilin pientaloseudulla. No, mutta sopimukset on kuitenkin!

Tietysti kaikki saa tehdä halunsa mukaan ja onhan se kai parempi maksaa jollekin firmalle ja saada siitä mielenrauha, kuin vaikka pelätä koko ajan. Silti mua ihmetyttää.. Voisin tajuta tuollaisen varautumisen, jos kyseessä on vaikka H. Harkimo.. Onko rikollisuus lisääntynyt oikeasti, vai ovatko ihmiset nykyisin pelokkaampia kuin ennen? Mikä mahtaa olla totuus?

Siukku on kanssa vähän sellainen, että pelkää murtovarkaita joka käänteessä. Äetmuori on samaa maata! Kumpikin on todella tuskaantunut muhun, joka suhtaudun tähän asiaan aika rauhallisesti, enkä aina suostu menemään mukaan siihen pelkopaniikkiin. Siukku pelkäsi yhteen aikaan kauheasti sitä, että joku murtautuisi MÖKSÄÄMME. :) :) Voi.. jessus sentään! Mitähän se murtomies sieltä veisi, kassillisen hiirenpaskaa vai?

Äetmuori taas pelkää murtovarkaita, mutta hän pelkää myös bakteereja, rottia [pitää vessan kannen aina kiinni kun vessaa ei käytetä, koska jos viemärissä olisi vaikka joku rotta ja se sieltä vaikka hyökkäisi - uskomatonta!], liikennettä, ukkosta jne. jne.

Pelko on oikeastaan jännä juttu. Kaikilla niitä varmasti on, mutta ihmisten suhtautumistapa pelkoon vaihtelee. Pelko voi olla olemassa, mutta ihminen voi päättää ainakin yrittää suhtautua siihen maltillisesti. Jokaisen pelon kanssa se ei ehkä ole mahdollista, mutta monien kanssa kyllä. Olen itse huomannut. Tämä siis pitää paikkansa silloin, kun ihminen oikeasti HALUAA hallita jotain tunnettaan edes jonkin verran, eikä NAUTI siinä vellomisesta.

Joskus tuntuu kuin Muori ei kokisi edes olevansa elossa ilman jotain mielettömän raskaita psykodraamoja, kovia ja rajuja ja kuluttavia tunteita. Äärimmäisiä pelon ja paniikin ja raivon tunteita. Mulle riittää vähempikin elossaolo. ;)

9 kokonaista vuorokautta - -

- - herkkuiluun! :)