lauantai 29. toukokuuta 2010

Kyllästyminen

Teen listaa asioihin, joihin olen tällä hetkellä kyllästynyt:
1. tee, sen litkiminen litratolkulla
2. pepsi-max, - " -
3. olemaan ainoa pahasti namipakkomielteinen ihminen maailmassa
4. yksinäisyys
5. kiiltävät huulipunat - mattaa ei enää kai saa mistään, ei ainakaan kohtuuhintaan..

On niitä muitakin, mutta tässä nyt alkuun! Joku voisi sanoa, että nuo kaksi ekaa ratkeavat sillä, että en vaan juo. Juu, todella loistava ehdotus. :( Kun se olisikin niin helppoa! Valkoiseen teehen olen jo addiktoitunut.. mun on PAKKO saada sitä [vaikka siis inhoan joskus ainaista teenkittausta], koska siinä on niin paljon antioksidanttia. Ja se kirkastaa ihoa, juominen on terveellistä jne. jne. Pepsi Max taas on vähän niin kuin sellainen paha tapa, josta en pääse.

Mua harmittaa joskus se, kun ihmiset tuntuvat olevan niin 'järkeviä' kaiken namin suhteen. Esim. suklaayhdistyksen arvosteluissa joskus mulla keittää yli, kun luen niitä. 'Yksi pala tätä herkkua riittää viemään makeanhimon'. -AI RIITTÄÄ VAI? Mulla on asiasta vähän eri näkemys. Oma lukunsa on sitten ne ihmiset, joille kaikki namit on suunnilleen 'hyvä vierasvara/sopii kahvipöytään'. Syöttävät siis vieraille..

Tuntuu joskus kuin olisin yksin tämän herkkupakkomielteeni kanssa.

Siitä päästään neloskohtaan. Olen nyt vähän aktivoitunut, yritän erään yhdistyksen [siellä käsitellään mulle tärkeitä asioita] kautta vähän niin kuin tavata hengenheimolaisia. Olen myös yrittänyt toteuttaa sitä jokin aika sitten aloittamaani projektia, eli siis PUHUA ihmisille, vieraillekin, aina välillä. Yleensä olen tehnyt tätä esim. kauppan jonossa. Olen huomannut, että monet vanhukset varsinkin tykkää, kun saavat vaihtaa muutaman sanan jonkun kanssa. Itselle on aina kova kynnys puhua 'vieraalle', mutta silti vain sitä teen, ihan pari sanaakin riittää, toteamus vaikka pitkästä jonosta tai uutuusjäätelöiden runsaudesta. Toivottavasti en leimaudu oudoksi höpöttelijäksi.. :) Jonkun mielestä joku tällainen juttu on ihan luonnollista, mitä siitä edes kirjoittamaan, mutta mulle arkajalalle se on oikea suuri askel!

Vitoskohdalle vaan en voi mitään! Ei paljon tee mieli uutta huulipunaa ostaa, kun kaikissa on kauheasti kiiltoa. Tahdon MATTAA, on se nyt kumma kun ei löydy.. Kumminkaan en suostu siihen, että jostain huulipunanpätkästä pitäisi maksaa monta kymmentä euroa..

6 kokonaista vuorokautta - -

- - ja on aika taas nautiskella! ;) En ole viime aikoina harrastellut enää Frödingen pakastekakkuja. Mikähän siinäkin on. Kai se niiden hinta mua vähän vieraannutti. Hassua että Frödinge on samoissa hinnoissa Ben & Jerry-purnukan kanssa.

2 kommenttia:

Ta-Miit kirjoitti...

Ei, pari palaa EI tosiaankaan riitä mihinkään, olet aivan oikeassa. Minäkin olen aina ärsyyntynyt ihmisistä, jotka väittävät suklaansyönniksi sitä että imeskelevät posket lommolla yhtä palaa ja thats all.

Se on koko levy kerralla tai ei mitään. Yhdestä suklaanmurusta tulee vaan kiukkuiseksi. Nih. :-P

suklaahirviö kirjoitti...

Helpottavaa, että edes JOKU ajattelee näin..!!! :)

Itse sovellan tuota 'suklaamurusta tulee vain kiukkuiseksi' politiikkaa myös suklaarasioihin.. tyyliin ei yksi konvehti kesää tee.. ;) Kjäh kjäh..