perjantai 15. toukokuuta 2009

Harakka!

Koko tämän päivän on ollut mielessäni se orastava ystävyyteni Sm:n kanssa! Miksi ajattelen nyt sellaista kaukaista - en tiedä. Ehkä siksi että tajusin olevani HARAKKA omalla tavallani! Harakka on sellainen lintu, joka voi varastaa ihmisiltäkin jotain kiiltävää, karkkipaperin tai jonkun pienen hopeisen korun. Minä en ole kiiltävän perään, mutta varastelen myös! Suhteellisen vaarattomasti tosin!

Jotkut itseni kannalta merkitykselliset ihmissuhteet tai lyhyetkin kohtaamiset kartuttavat harakanvarastojani! Otan ihmisiltä nimittäin tapoja ja taipumuksia.. Sm:lta otin ne suklaalehtikeksit. Hassua että Suomessa elää ihminen, joka ei tiedä antaneensa mulle suklaalehtikeksitaipumuksen! Ennen Sm:n kohtaamista en koskaan syönyt suklaalehtikeksejä. Ne vaikuttivat tylsiltä, sellaisilta "mummonkekseiltä", jotka joku vanha täti laittaisi vapisevin käsin ruusulautasella kahvipöytään tarjolle. Ja niissä oli tummaa suklaata.. eikä täytettä! Sm:n kohdatessani taisin olla täytekeksi-ihminen. Dominotyttö! No, Sm. tuli elämääni ja lähti siitä, mutta suklaalehtikeksit jäivät! Nyt ostan niitä usein.. ja pidän niistä! Ja usein myös ajattelen Sm:aa niitä syödessäni. Minä harakka! Mulle nuo keksit ovat aina yhtä kuin Sm.

Toiselta ystävältäni S:lta otin tavan piirustella käärmeitä ja kukkia muistiinpanokansioihin edes yrittämättä tehdä niistä 'oikean' näköisiä. S. opetti mut nauttimaan rennosti piirustamisesta. Ja tosiaan, nuo aiheet - ne ovat S:lta. Ennen häntä en harrastellut käärmeitä ja kukkia.

Mutta kiintoisaa on se, että aina jos harakoin, niin harakoinnin kohteen pitää olla joku sellainen ihminen, jota kohtaan tunnen positiivisia tunteita tai jota ihailen! Keljuilta tai inhon kohteilta en koskaan omaksu mitään!

Eräältä toiselta S-ystävältäni [mun kaveripiirissä on paljon S-kirjaimella alkavia etunimiä, kohta saa kai alkaa numeroida niitä: S1, S2, hahaa!] omaksuin vaniljantuoksun. Käytän vaniljaparfyymiöljyä [BodyShopin], vaikka jotkut nyrpistää sille kyllä nenäänsä.. S-ystäväni itse ei ole aikoihin käyttänyt vaniljaa, hän käytti sitä oikeastaan vain yhden syksyn ajan, mutta se jäi.. Ja kun käytän sitä tuoksua, niin se on yhtä kuin S. Olen itseni, mutta muistan S:n.

Olen varmaan aika sairaalloinen. Suklis Varttihullu, Suklis Harakka! Mutta sellaista se joskus on! Itse asiassa yksi S-ystäväni muuten sanoi omaksuneensa MULTA gintonicit. ;) Siinä nimittäin oikeastaan ainoa väkevä juoma, jota tätä nykyä juon! Hänelle siitä tulee mieleen Suklis! No, en tiedä onko se oikeastaan kovin kivaa, siis että alkohoooolista tulen jonkun mieleen, mutta samapa tuo! Pääasia kai, että JOSTAIN joku mut muistaa. :) Muustakin kuin yleisestä kummallisuudesta.

Mietin miksi en voisi etsiä Sm:aa käsiini, kun nykyisin kaikki on facebookissa tai muuten vaan googlaamalla/enirolla löydettävissä? Miksi en uskalla ottaa yhteyttä teiniaikojen ystäviinkään, nökötän vaan täällä kotona ja arkailen. Mietin vain, että entäs jos he eivät haluakaan pitää yhteyttä muhun ja sitten vaikutan "tyrkyltä" jos uskaltaudun vaikka kuinka arasti ottamaan yhteyttä? Tiedän että yksi A. on etsiskellyt mua.. Hän on Helsingin suunnalla ja tenttasi H-ystävältäni yhteystietojani, joita H:lla ei tietty silloin ollut.. Aioin ottaa yhteyttä A-kaveriin, mutta kuten arvata sopi, jänistin! H. sanoi niin kuin se olisi maailman yksinkertaisin juttu, että A:n vanhemmat asuvat yhä siinä heidän vanhassa kodissaan, sen kun soitat ja kysyt A:n tietoja. Voi jumaliste sentään, niin, mikäänhän ei ole sen helpompaa?? :( Äh! H. ei taida tietää että musta on tullut vanhemmiten vähän arkailija ja neuroottinen. Nuorempana en ollut sellainen.

Makeanhimo!

Taistelen kamalaa makeanhimoa vastaan! Mietin, että pitäisikö seuraavassa MÄSSYssä tehdä törkeä temppu ja leipoa vihdoin viimein tämä! Olen suunnitellut sitä jo pitkään, kinuski-juustokakkua siis, mutta aina se on jäänyt. Heh, tässä on ainakin miljoonan kilokalorin kakun ainekset! ;) Ja kinuskinystävälle purtavaa! Kaunista tuosta kakusta en varmaan saisi, mä kun en tykkää keitellä kinuskia kovaksi - luultavasti se siis lähtisi valumaan kaakun reunoilta - mutta hei, makuhan on pääasia!

Tiedän sanoneeni, että juustokakkukiintiö on täynnä, mutta tämä onkin KINUSKIjuustokakku. On siinä eroa muihin!

Ei kommentteja: