Märsyämisestä

Tulihan se ahmimisviikonloppu pidettyä ja onneksi kaikki meni hyvin! Ei oksentamista, ei ripulia, ei edes kurkku tullut kipeäksi [joskus on tullut, kun olen kai herkkuhimossani niellyt liika suuria paloja tai muuten vaan rasittanut kurkkua runsaalla nielemisellä]!

Olimme miehen kanssa lauantaina McDonaldillakin herkkuilemassa. ;) Hih, söinpäs Kana ElMaco-aterian..! Ja tietysti sitten kinuskisundaeta jälkiruoaksi. Se oli herkullista, mutta vähän nautintoa pilasi kun meidän lähellä istui sellainen suunnattoman.. lihava.. :( nainen. Aloin miettiä että nyt jos tämän satsin syön, niin muutun varmaan samanlaiseksi. :( Mies aina sanoo että nuo kammotukseni [=jossain on lihava ihminen ja alan kuvitella olevani samanlainen + ahdistun] ovat järjettömiä. Helppohan se on sanoa, kun ei ole MÄRSYÄJÄ itse!

"Märsyäminen" on Äetmuorin ilmaus halveksittavalle syömiselle. Teininä kun lihoin niin, että oli vaatekoko n. 42, niin Muori aina sanoi että ei muuta voi odottaakaan kun "märsyät" vaan kaikki päivät ja yöt!

Se oli oikeastaan tosi kummallista siinä mielessä, että Muori itse oli kauhea yösyöppö. Ja jos joskus olin ylhäällä kun hän söi, niin heti hän oli mulle kanssa tyrkyttämässä syömistä. Muutenkin nuo kotona asumisen nuoruusvuodet oli kummia. Muori jankutti 'läskeistäni', mutta samaan aikaan kantoi kotiin suklaata, sipsiä, roskaruokaa.. Ne olivat tietty helppo korvike normaaleille aterioille, joita meillä ei saanut. Mutta silti se on niin kummallista. Ensin puhua halveksivaan sävyyn 'märsyämisestä', jota mä muka harrastin.. ja sitten kaksin käsin kantaa herkut kotiin?

Mullahan on muutenkin nyt vähän jo hermot taas kireinä, koska ensi viikonloppuna menemme käymään tuolla mun synnyinseudullani. :( Olen huomannut että noin viikko ennen sitä alan olla aika ailahtelevainen ja hermostunut. Tarkkaa syytä on siihen vaikea sanoa, kai se on se kokonaisvaltainen hyväksynnän puute ja kelpaamattomuus. Miestä ei Muorin tapaaminen hermostuta, mutta tietty hän elää mukana kun mun on vaikeaa. Muori ei koskaan sano suoraan miehelle mitään kielteistä hänestä.. mutta melko varma saa olla, että Siukulle hän on haukkunut miestä, ihan niin kuin mulle on haukkunut Siukun miestä..! Muorille ei riitä se, että H. (=Siukun mies) käy töissä ja on sentään Opettaja (=Muorin mielestä hienointa maailmassa). H:n syntejä ovat päivätorkkujen nukkuminen, 'hulluun uskovaisperheeseen' syntyminen, nahjuksen tapa hoidella perhettään ja lapsiaan. Näin muutama mainitakseni! On sitä lisääkin.

Työtön syyllistyy!

Yksi juttu joka mua haittaa on se, kun ihmiset [hyvää tarkottaen...?] alkavat päivitellä työttömyyttä ja oikein sanoa, että 'itse en VOISI olla työttömänä, kärsisin siitä niin kovin, kun ei olisi mitään toimea..' Onhan tosi kiva tietää tuokin. Sitten samaan aikaan annetaan ymmärtää, että työttömässä keskustelukaverissa on jotain pahasti pielessä, kun vaan on työtön. Yleensä nuo päivittelijät itse ovat vakinaisissa viroissa jossain.. joten eivät joudu siihen asemaan, että joutuisivat OIKEASTI valitsemaan vaikka työttömyyden ja markettisiivoojan uran välillä! Helppohan silloin on sanoa.

Herkkuhimo-raportti

Nyt ei vielä ole mitenkään tarvetta laskeskella päiviä seuraavaan herkutteluun! :) Eikä ole naminhimoa.. ihme kyllä! On tässä arkielossakin hyvät puolet, kun ei tarvitse pelätä. Mässyyn liittyy nimittäin nautinnon lisäksi mulla aina pelkoakin.. Pelkoa, että "menee yli" ja vaikka oksennan. Tai että masu tulee kauhean kipeäksi, tai että ripuloin. Ei se niin ole, että mässyn tullen noin vain nauttisin täysillä, pelko on aina läsnä.