sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Suvussa tapahtuu!

Kummityttö A. ei sitten käynyt ripparia! Hän ei muka ollut pitänyt papista [nuori naispappi] ja oli lopettanut rippakoulun heti parin kerran jälkeen. Mun mielestä asia on ihan OK, mä en itse välitä mistään rippareista [vaikka itse omani kävinkin ihan kiltisti], mutta suku on aika kuohuksissa. Siukun mies H. tulee uskovasta kodista, hänen vanhemmat ovat herätysliikkeessä jne. Joten voi arvata, ettei innostus tästä uusimmasta käänteestä ole kovin suurta siellä.

Äetmuori sanoi, että kyllä A. sen ripparin vielä käy, vaikka sitten ensi vuonna, mutta en olisi niin varma. Siukku nimittäin vähän vihjaili siihen suuntaan, että A. on kokonaan kypsynyt rippikouluun ajatuksenakin. Sitä Siukku ei välttämättä ole Muorille kertonut.

Siukku ja H. olivat yrittäneet lahjoa A:n rippikoulun läpi lupaamalla skootterin lahjaksi, JOS ripille pääsee. Nyt ei pääse ripille, mutta skootterin saa silti.

Minua lähinnä jäi ihmetyttämään se, kun sanottiin että A. oli itkien mennyt rippariin ja itkien siltä tullut pois. Minusta se on aika vahva reaktio. Johonkin. Ei välttämättä pappiin [kukaan muu ribarilaisista ei valittanut], mutta ehkä ikätoverien kiusaamiseen. Olen ennenkin epäillyt, että A. on kiusattu. Merkit viittaavat siihen suuntaan, itkien oli leirikoulustakin tullut pois. Joskus säälin kummityttö A:a, hän elää niin erilaista elämää kuin mitä itse elin teininä. Esimerkiksi iltarippis, jonka kävin.. niin ne tosin pitkät kävelymatkat sinne olivat melkein parasta! Mentiin muutaman tytön joukolla ja hauskaa oli. Mutta A. ei kävellyt, Siukku vei ja haki hänet aina autolla! A:lla ei ole ystäviä, joiden kanssa kävellä. :( Joskus mua inhottaa se, kun Siukku esimerkiksi ei suostu harkitsemaankaan sitä vaihtoehtoa, että A:a kiusattaisiin. Luin juuri aika järkyttävän tilaston.. leijonanosa kiusatuista ei KOSKAAN kerro kenellekään aikuiselle kokemuksistaan! Kiusattu voi tuntea häpeää tai uskoa, ettei aikuiset voi auttaa ja että puuttuminen aikuisten taholta vain pahentaa tilannetta.

Tavallaan ihmettelen Siukkua siinäkin mielessä, että hän ei kenellekään vaivautunut ilmoittamaan siitä, ettei rippijuhlaa nyt tule. Me olimme jo miehen kanssa alkaneet lahjaa katsella. Sitten sekin, että Siukku oli kertonut Äetmuorille HETI tästä.. ettei A. siis pääse ripille.. mutta H:n vanhemmille ei VIELÄKÄÄN ole kerrottu! Mä en tajua! Sitten Siukku usein marttyyrimäisesti sanoo, että tietää ettei H:n perhe pidä hänestä. Niin.. miksi? Mun mielestä on tavallaan ikävää, että Muori tietää asioista, mutta A:n toiset isovanhemmat eivät sitten saa mitään tietoa mistään. Kun kuitenkin he ovat ihan mukavia ihmisiä, vaikka ovatkin uskonnollisia. Ja he kuitenkin ovat A:n mummi ja pappa. Ei ole kovin tasapuolista, että Muori saa kaiken tietää, mutta toisille isovanhemmille ei sanota mitään.

Joskus oikeastaan tekee mieli sanoa, että jotkut 'miniät' tahallaan pyrkivät eristämään perheensä miehen vanhemmista. En tajua miksi, siis jos miehen vanhemmat on tavallisia normaaleja kivoja ihmisiä! Mä en muutenkaan kyllä Äetmuoria valitsisi uskotukseni, jos siis pitäisi valita anopin ja hänen välillään..!

Hong Kongissa

Tehtiin miehen kanssa pikamatka Hong Kongiin. ;) Noin puolen tunnin mittainen! Hehe, nimittäin Hong Kong-TAVARATALOON! Minä toivoin löytäväni sieltä sellaisia neekerinsuukon tapaisia.. mutta eihän siellä niitä ollut! Honkkarissa on joskus ollut.. ne eivät ole Brunbergin suukkoja, vaan jonkun toisen firman. Ne ovat pienempiä ja hitusen makeampia kuin Brunbergin pusut. Nyt jäi suukot saamatta! Mutta ostimme 2 pääsiäismunaa. ;) Fazerin munia olivat, alennuksessa, 50 centtiä kappale! Pakko oli ostaa, niin hyvä alennus oli..! Minusta oli aika herttaista, että mieskin haluaa säästää oman pääsiäismunansa ensi viikonloppuun, kun mulla on MÄSSY. :)

Mies joskus vähän on huvittunut noista herkutteluistani, mutta jotenkin hänkin on tempautunut niihin mukaan! Siis juuri noin, että säästelee jotain siihen juhlahetkeen. Mun mielestä voi olla niin, että mies VAISTOAA tavallaan sen 'juhlatunnelman', sunnuntaitunnelman, ja sitten tempautuu siihen mukaan vähän tahtomattaankin.

Ei kommentteja: