Mania

Mielialalääkkeiden haittapuoli [joka ainakin minulla ilmenee, en tiedä onko muilla] on taas päällä. Eli se maaninen tarmo, joka tuntuu tosi pahalta. On kuin olisi koko ajan yliladattu! Tarmoa on kauheasti ja yöllä ei oikeastaan VOI nukkua, kun se tarmo pitää purkaa jotenkin! Olen taas siivonnut kaappeja pahimpaan tarmonpurkutarpeeseen. On se tietysti mukavaa, että kaapit on siistit, mutta mieluummin rauhoittuisin yöllä ja nukkuisin. :(

Tämmöinen tila on mulle tuttua myös Zoloft-ajoilta. Eli jo ennen Citalopramia. Joku noissa SSRI-lääkkeissä vaan on sellainen, että se synnyttää tätä. Usein silloin tulee myös toimittua harkitsemattomasti tavalla tai toisella. KOKEMUSTA ON! :(

Pahin tällainen outo tapaus sattui Zoloftilla joskus vuosia, vuosia sitten. Olin yöllä valveilla, olin juonut alkoholia ja napsin vain kaikkia mahdollisia pillereitä naamaan lääkelaatikosta! Psyykelääkettä, rauhottavaa, allergialääkettä. Sitä ei oikeastaan tee mieli edes AJATELLA, koska siinä tapahtumassa oli jotain mielettömän ahdistavaa - tarkoitan nyt, että ei ole mukavaa tehdä tuollaista, kun tuntuu kuin olisi itsensä ulkopuolella - kuin ei olisi oma itsensä.

Citalolla ei ole tullut mitään itsetuhoimpulsseja. :) Mutta muuten voi tehdä hölmöjä päätöksiä, käyttää esim. suuren summan rahaa TYHMÄSTI, tai sortua johonkin ikävään.

Maalla asuminen on tavallaan 'turvallisempaa' ihmiselle, jolla on näitä impulsiivipuuskia. En VOI nimittäin ihan tuosta vaan tehdä jotain tyhmää, marssia muotiliikkeeseen ja pistää rahaa menemään, kun kaupunkikäynti vaatii jonkin verran suunnitelmia ja varautumista.

Tätä touhupuuskaakin voi yrittää hillitä. Olen ajatellut että jos nyt saan jonkun IDEAN (varmasti saan), niin toteutan sen, jos vielä viikon päästä olen sitä mieltä, että ajatus on hyvä. Etten nyt tässä näinä päivinä tee päätöstä, koska tunnistan tämän tilan, hyperaktiivisuuden, pakkomielteisyyden ja impulssiherkkyyden.

Lääkäreiden kuitenkin kannattaisi vähän tarkemmin perehtyä näiden niin herkästi määräämiensä lääkkeiden sivuvaikutuksiin. Joskus tuntuu kuin niitä määrättäisiin pelkästään sillä, että ihminen menee vastaanotolle. 'Olet väsynyt - ahaa, masennusta, tässä lääkkeet!' 'Olet uneton - ahaa, selvä tapaus, kyllä nämä SSRI:t auttaa!'

Joku suuri SSRI-lääkkeitä markkinoiva yhtiö on kai ollut melkoisissa oikeustaisteluissa, koska jotkut lääkityksellä olleista ovat tehneet murhia yms., eikä siitä ole takuuta etteikö lääke olisi voinut vaikuttaa jotain. Itselläni ei ikinä ole ollut halua vahingoittaa toisia, mutta impulsiivista itsetuhojuttua on ollut joskus ilmassa, vuosia sitten. Ei enää.

Sellaista kuuluu Sukliksen elämään! Mutta se on tietysti vain yksi puoli tästä kaikesta. Onhan toki MÄSSYn odotuskin. ;)