.. Ja tämä hirviö pääsee taas mässyilemään! :) Mietin onko MÄSSY oikeastaan ainoa asia, jossa annan omien tarpeideni sanella säännöt? Olenko niin ehdoton siinä, mitä kaikkea pitää olla.. miten herkuttelen.. koska siinä VOIN vaikuttaa, MINÄ vedän rajat ja olen ohjaksissa?
Mies sallii mulle sen. Hän jopa ymmärtää, että olen valmis sosiaaliseen elämään vain MÄSSYjen ehdoilla. Minulle tuosta MÄSSYstä on oikeastaan tullut suurempi ja tärkeämpi asia kuin vain se, että vedän maarun täyteen suklaata. Se on rajanvetoa, sen suhteen olen häpeämättömän vaativa.
Pystyisinkö joskus elämässäni ottamaan saman vaativuuden käyttöön jonkun muun, OIKEASTI tärkeän asian suhteen?
En sitten käynyt tänään City-Marketissa, vaikka aioin. Taidan mieluummin livahtaa sinne yksinäni vaikka ensi viikolla.
Melkein-onnettomuus
Mulla oli tänään päällä todella leveälahkeiset housut [mies sanoi lahkeita 'purjeiksi'!] ja melkein kempsahdin nurin yksissä pitkissä portaissa kaupungilla! Tarttui tuo kiva kymmensenttinen korkoni siihen purjelahkeeseen ja hetken ajan ajattelin Sukliksen lopun olevan käsillä!
On se ihme miten paljon ajatuksia voi ihmisen pää käydä läpi muutamassa sekunnissa. Mietin 'ohhoh tässäkö henki menee, enpä ainakaan ahminut itseäni hengiltä' ja sitten ehdin vielä ajatella, että on noloa tällä lailla retkahtaa. Onneksi en sitten mennyt nurin, kyllä siinä oli Varjelus mukana, niin kuin mummoni olisi sanonut.
Ruudun täydeltä ruipeloita
Olen nyt katsellut niitä Mäkkärin aterioiden mukana ostettuja CSI Miami-jaksoja. Niitä mulla ei ollut ennestään, se vasta oli hyvä juttu. :) Joku CSI Miami-kausi mulla on ennestään, mutta tuo se ei ollut. Kyllä se Horatio Caine vasta on miesten mies. :) CSI Miami on hyvää katsottavaa siksikin, että joskus sen jaksot sivuavat MALLIMAAILMAA ja näen ruudun täydeltä ruipeloita. Sellainen auttaa mua muistamaan miksi on tärkeää olla ahmimatta hallitsemattomasti, miksi tarvitaan MÄSSYn ja arjen vaihtelut ja juuri tämä ruokajärjestykseni.
Lyhyt puhelinpiina
Soitin Äetmuorille. Lyhyestä virsi kaunis! Puhuin puoli tuntia ja sitten kehitin jutun ['joku on ovella!'] että pääsin katkaisemaan. Häpesin itseäni kun keksin kaikkia sattumuksia "Töissä"!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti