torstai 22. lokakuuta 2009

Siivoten

Olen räyhännyt koko päivän taas imurin ja mopin kanssa. Olin siitä kireänä, joten motkotin miehelle, kun oli muutaman minuutin myöhässä ruoalta. Sitten tietysti tuli paha mieli mulle, kun taas menin nalkkuamaan. Suklis onkin aika Nalkku-Akka. :( Lisäksi se miehen myöhästyminen johtui TIETYÖSTÄ, eli ei se edes ollut hänen vikansa! Silti: nalkkuti-nalkun-nalkun-naa..

Kai mua on taas vähän ärsyttänyt sekin, kun kaikki täällä kotona kaatuu mun niskaan! KAIKKI. Tiedän, että kun olen työtön lortti, niin kotityöt kuuluu mulle ehdottomasti, se on oikeudenmukaista, mutta tarkoittaako se oikeasti sitä, ettei miehen tarvitse tehdä MITÄÄN! Mä saan muistuttaa häntä hänen suunnitelmistaan. 'Oletko laittanut sen viikonlopuksi suunnittelemasi hirvipaistin pakkaseen..' jne. Siis se hirvipaisti tulee vain miehelle, ei mulle, en mä sellaista syö, on omat syömiskuviot Sukliksella.. Jos en sano siitä, niin se paisti jää laittamatta pakkaseen --> menee pilalle --> mies murjottaa. -Niin, siis kaikkea tuollaista saan muistutella. Joskus toivoisin, että mies tekisi oma-alotteisesti jotain kotona. :( Vaikka siivoaisi jääkaapin. Mutta ei. Kyllä hän saattaa esim. viedä roskat, mutta mun täytyy pyytää sitä, ihan kuin ei hän huomaisi sitä, että roskis tursuaa! Kaikki tuollainen on ärsyttävää. Kun en toisaalta voi uskoa, että joku voisi rehellisesti olla huomaamatta noita asioita. Joskus saan pyytää monta kertaa.. ja hän sanoo aina 'ihan kohta' ja sitten päädyn tekemään kyseisen homman itse ja olen tuplasti kiukkuinen.

Kerran sairastuin [tuli kuume + flunssa] kesken siivouksen. Olin saanut n. 1/2 kotia siivottua. Ja mies ei edes silloin voinut tehdä sitä loppuun, vaan niille sijoilleen jäi imuri ja moppi! :( Se oikeasti suututti mua silloin.

No kai mä tästäKIN saan taas itseäni syyttää. Voisinhan minäkin kai periaatteessa ottaa rennosti ja lakata siistimästä jne. Mutta miten kävisi sitten viihtyisyyden? Ei sellaisessa kodissa ole mun mielestä ainakaan kiva olla, jossa pölylampaat laiduntaa ja lattiasta saa sukkansa mustiksi.

Joskus sellainen tarmottomuus ärsyttää mua! Siis se kuinka jotkut ihmiset ovat niin vetämättömiä. Ei suunnilleen peppua saa irti penkistä, ei sitten millään. Kaiken huippu ovat tosiaan nuo jotkut teinit/lapset nykyisin! Kun pitää perheen oman koiran ulkoiluttamisesta maksaa! Varsinkin kun koira on useimmiten otettu juuri LASTEN vaatimuksesta..! Kyllä siinä on jo laiskuus huipussaan!

Kyllä joskus nautinkin kotihommista, kyse ei ole siitä.. Mutta kun ihan kaikki, kaikki, on mun harteilla ja tässä on talolla jonkin verran kokoa jne.. niin ei se aina ole helppoa.

Ovela Suklis!

Ha-haa, puhuin tänään Muorin kanssa puhelimessa! Selvisin siitä nopeasti, kun sanoin että olinkin juuri laittamassa ruokaa, eli pitää mennä! :)

2 kokonaista vuorokautta enää - -

- - herkkuiluihin! :) Vielä hiukan horjun sen kanssa, että mitäs tässä leipoisi. Se Nykin juustokakku tuntuu kuitenkin aika todennäköiseltä. Tietysti pelkään, että jos se onkin pettymys! Ja pitäisikö sittenkin tehdä jotain tuttua ja turvallista..

Ei kommentteja: