Miehen verenvuoto ei muuten etene MIHINKÄÄN! Työterveyslääkäri oli sanonut nyt ihan suoraan ettei hän osaa sanoa sen syytä [luulisi että se on selvä se syy, liian ahdas peräaukko..] ja muuta ei MUKA voi tehdä kuin että mies joutuu muutaman vuoden välein aina siihen paksusuolen tähystykseen! :( Siis uudestaan ja uudestaan! Sitten lekuri oli määrännyt vielä samoja peräpuikkoja ja rasvaa kuin viimeksi!
Siis kuinka tällainen voi olla mahdollista?? Ihmisen siis odotetaan vuotavan verta ja kärsivän päivittäin. Koska siitähän tässä on kyse! Kyse on ULOSTAMISESTA!! Sitä ei oikein voi välttää! Vai pitäisikö alkaa pidätellä, vain kerran viikossa mennä..?
Mua hämmästyttää se että tuo lääkäriasema jossa työterv. lekuri mesoo, on kuitenkin sellainen kauhean hieno lasipalatsi! Ja on akvaario odotusaulassa ja kaikkea. Mutta sitten kun ihminen oikeasti tarvitsisi apua ja asiantuntevaa lääkäriä, niin tuossa on se mitä saa: EI MITÄÄN!
Joku nyt voi hihittää.. Kaikkea se Suklis kirjoittaa! Mutta olen vähän miettinyt asioita ja olen päättänyt muuttaa suhtautumistani tiettyihin juttuihin. Näissä asioissa [peräsuoliverenvuoto] ei ole mitään hävettävää. Jos niitä häpeää eikä sen vuoksi mene hoitoon, niin ongelmia tulee. Lisäksi ne on juttuja, jotka koskevat meitä kaikkia! On tyhmää häpeillä ja naureskella, koska ei varmaan naurata, jos sattuu oman tai jonkun läheisen kohdalle.
Niin, mua siis vaan suututtaa tuo epäpätevyys! Se, ettei mitään käytännössä tehdä. Vaikka voisi kyllä. Mietin pitäisikö suostutella mies vielä arvauskeskukseen. Joskus sieltä saa tosi hyvääkin apua! Ei aina voi sanoa, että yksityinen on parempi! Vaikka usein olisikin.
Olenpa ollut vihainen tuosta tt-lääkäristä! :( Kun olen huolissani miehestä niin tietysti silloin suututtaa, kun toinen saa vain kärsiä.
0 vuorokautta, eli 23 ½ tuntia...
.. herkkuiluihin. :) Se on mukava ajatus. Tänään melkein sorruin ostamaan suklaata Prismasta, mutta onneksi en tehnyt sitä. Muistin, että mullahan on sitä ja tuota ja tätä kaappissa odottamassa. :) On niin helppoa unohtaa ostaneensa jotain.. kun sen suklaan jemmaa kaapin ylähyllyyn, niin ei sitä usein tule nähtyä.
En ole vieläkään päättänyt leivonnasta! On nyt kummallista. Kinuskikakku houkuttaisi niin, mutta tiedän saavani siitä takuuvarman närästyksen! Toisaalta monesti herkkuilussa saan närästyksen, vaikken söisikään kinukakkua vaan jotain ihan muuta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti