Prkle, autoni on TAAS jumissa. Eli ei siis kulje, ei lähde liikkeelle! :( Semmoista se on. Sen vaan pitäisi antaa maata tallissa KOKO ajan.. sitten se e h k ä kävisi.. mutta jos annat yhdenkin päivän olla ulkona - tai no joo, ehkä kaksi - niin sitten ei taas suvaitse auto liikkua mihinkään. Ja olen kai sanonut että sen lykkiminen katoksesta talliin on tosi raskas, vaikea homma.. Lumi sitä vaikeuttaa! Olkoon kakka pihalla sitten vaan, en jaksa välittää!
Luulisi kevään viimeistään ratkaisevan tuon ongelman. ;) Sitten kun alkaa kunnon lämpimät niin ei romurauta enää viitsi olla hankala, kun se toimii yleensä ihan OK, jos vaan on lämmin!
Olen joskus mielessäni miettinyt että olisi kätevää olla koulutukseltaan vaikkapa auton asentaja. Sitten osaisin tehdä autolle taikatemput ja saada sen noin vaan kulkemaan. Ja muutenkin, on auton asentajille töitä ainakin jossain. Sellaisille tyhjän jauhajille kuin minä ei ole.
Pääsiäismunat
Olen tässä kauhistellut p-munien hintoja! On se vaan aikamoista, että esim. Duudson-munasta joutuu maksamaan 3-3,29 euroa! Siis se vähän riippuu kaupasta, se hinta. Yllätysmunat ovat törkeän kalliita ottaen huomioon niiden suklaatin usein huonon laadun ja yllärin mahdollisen hölmöyden. Mutta kai niitä silti otan muutaman pääsiäiseksi, yllärimunia siis, en välttämättä duudsoneita. ;) Muutenkin koko duudsonjuttu on mulle tosi vieras. Ne ihmiset ovat OUTOJA! Mies kerran katsoi niiden touhua telkkarista ja oikeasti, siinä voi käydä huonosti! Mies sanoi että on ihme jos ne pojat koskaan saavat lapsia. :( Tässä tarkoitetaan sitä että monissa D-sonien tempuissa on olennaista munien satuttaminen. Ja siellähän siittiöt asuvat. Jos eivät tule murhatuiksi! Niin, en tiedä onko moraalisessa mielessä oikein 'tukea' Duudsonien toimintaa ostamalla muna?
Mässypohdintaa
Viime postauksessa kävi ilmi vakavaa pohdintaa.. Mitä on olla Suklis?? Kuuluuko siihen ehdottomasti oksettava, masun paisuttava, ylenpalttinen mässinki? Voisiko joku muu ratkaisu olla parempi?
Olen sitä tässä pähkäillyt ja tullut siihen tulokseen, että periaatteessa on ihan hyvä jatkaa tällä valitsemallani tiellä. Olen jo NYT rukannut mässinkiä omaan malliini, esim. siihen kuuluu hedelmät! Ja muutenkin, sellainen ruoka. Kunnon ruoka. Ei niinkään sukulaati mitenkään ylenpalttisesti.
Mulle on jotenkin kieroutuneella tavalla tärkeää uskoa, että PYSTYN syömään paljon.. että voisin 'voittaa' jopa miehet. Oma mieheni sanoo etten syö [muka] mässingissä paljon.. mutta itse tiedän, että syön! Tahdon kai jollain tavalla kapinoida myös naisen [=pieniruokaisen, 'järkevästi syövän'] roolia vastaan. Tahdon edes joskus päästää irti, olla hullu, arvaamaton, elää vaistoistani.. kuten miehet! Naiset ängetään pienestä pitäen sellaiseen terveen järkevän muottiin. Hulluus, hassuttelu, epäterveelliset valinnat - ne ovat sallittuja vain miehille ja lapsille. Miten monta kertaa olen Mäkkärillä nähnyt perheen, miehen + lapset nauttimassa hampurilaisateriaa ja naisen näykkimässä salaattia?? Mieheni työpaikalla on ylipainoisia kavereita, mutta vaimot ovat siistejä ja sirpakoita.
Miksi naisten elämässä tuntuu muutenkin olevan niin vähän.. no, iloa?
Miksi moni nainen on miehelleen äitivaimo?
Minä en tahdo olla äitivaimo.
9 kokonaista vuorokautta -
- seuraavaan mässinkiin, hedelmäherkkuiluun, ravitsevaan ruokaan - sano sitä miksi haluat. Mä nyt kumminkin sanon MÄSSYksi, kuten aina ennenkin. Koska se ON mässinkiä, sitä se ON.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Minusta nuo herkutteluhetkesi ovat erittäin sympaattisia. Niistä jotenkin välittyy hyvä mieli ja myönteinen hedonismi. Pitäisi ehkä itsekin harkita moista juhlan aiheta, kun kerta olen paatunut herkkuhedonisti.
Ta-Miit, kiitos! Tuo oli kiltisti sanottu.. Aina pelkään tai epäilen saavani osakseni inhoa, tai kauheaa hämmästystä, kun pidän näitä MÄSSYjä. Kuvittelen kai koko maailman jakavan esim. Äetmuorin asenteet! Se on kummallista. Kuitenkin maailmassa on yli 6 mrd ihmistä ja 6 mrd erilaista katsantokantaa. :)
Kyllä voin suositella herkkuiluja oikein vilpittömästi sinullekin! Salli ihmeessä itsellesi! Joskus ihminen piristyy kummasti kun saa sokrua ja kaloripitoista muonaa. Itsekin herkkuilun alussa melkein HIHKUN riemusta, kun olo on niin pirteä ja melkein kuin olisi positiivisella tavalla humaltunut. Sitten tietysti tulee väsähdys, mutta se aika ennen sitä on.. no, WAU! :)
Minusta se on vaan mahtavan raikasta, kun nainen kertoo nautiskelevansa ruuasta tai herkuista. Inhoan ruoka-asketismia ja itsensä rääkkäämistä nälällä. Ihmiset jotka kehuvat elävänsä onnellista elämää pelkästään salaatinlehdellä ja vesilasillisella saavat minut näkemään punaista.
Heh, mulle tuo erityisen herkkuhetken tai karkkipäivän järjestäminen olisi päinvastoin pelkästään kurinpalautus ja parannus nykyiseen, sillä syödä pupellan mieluisia herkkuja aina kun vain siltä sattuu tuntumaan. Olemme mieheni kanssa molemmat paatuneita herkkusuita ja jotain suklaata tai namia eksyy ostoskoriin lähes aina kun tulee käytyä kaupassa.
Ei vain tule rajoitettua, kun paheemme ei ole ainakaan vielä (ilmeisesti liikunnan ansiosta) tuntunut aiheuttavan mitään terveyshaittoja tai huolestuttavaa painonnousua. Itselläni ainoastaan sukuvika kolesteroli keikkuu juuri siinä silmällä pidettävän vitosen rajalla ja pistää joskus miettimään, pitäisikö vähentää jostakin kohdasta. Mutta muuten on kyllä asenne, että "hakuna ma tata" :-)
Lähetä kommentti