maanantai 29. maaliskuuta 2010

Sellutehdas

Viime aikoina olen rankaissut selluliittia [sellu sukliskielellä!] jynssäämällä sitä karhealla harjalla! Se toki toimii, sen olen huomannut ennenkin, kun se vilkastuttaa [kai] pintaverenkiertoa ja kun pintis vilkastuu, niin ne sellut 'katoaa', tai siis eivät ainakaan näy niin hyvin. On mulla sellua, vaikken olekaan ylipainoinen.. On sitä reisissä! Joten siksi jynssätään! :)

Olenkin aikamoinen SELLUTEHDAS, minä! Harmi kun ei tällä sellulla voi lyödä rahoiksi. ;) Hih!

Ihana mies!

Katsoin taas Kallion. Mun tekisi mieli riemuita ja kehua sitä sarjaa! Siis kuinka realistinen, hauska ja pirtsakka se on! Sekin, että Piitun suhde Kimmoon päättyi. Liian moni tellusarja vain pyrkii 'onnelliseen loppuun' joka on aina yhtä kuin pysyvä parisuhde. Kun Sinkkuelämää sortui tähän, niin mieleni teki oksentaa kuin Imatran koski! Siis tämä sarja, tämä sarja joka oli nimenomaan perustunut vahvan itsenäisen naisen elämään, vahvan nykyaikaisen naisen vaikeuteen löytää tunne-elämältään kypsä mies suhteeseen.. että tämä sarja tekee niin halvan tempun kuin Sinkkiksen lopussa oli! Kuin joku Disneyn prinsessasatu nelikymppisille! Minusta oikeasti Sinkkis tavallaan petti katsojansa tuossa lopussa. Elokuvat taas ovat sitä samaa tuubaa, Carrie ja Kiho menevät naimisiin ja tässä uusimmassa kai pyöräyttävät penskankin.

Oikeastaan on surullista kuinka vähän 'vakavia' ongelmia Sinkkiksen naisilla tätä nykyä on. Tahaton lapsettomuus ei koske heistä KETÄÄN: Samantha ei halua lapsia, Charlottella oli vuosien kokemus hedelmöityshoidoista, mutta TIETENKIN hän lopulta tuli raskaaksi - ihan luonnollisesti, simsalabim! Ja nyt Carriekin. Ilmeisesti on aivan mahdoton ajatus että lapseton nainen voisi olla muutakin kuin kevytmielinen ja huorahtava seksihullu.

Samanthan syöpäkokemuskin muodostui vain aika hyväksi tilaisuudeksi esitellä pixie cuttia. Nämä naiset ovat teflonia kuoleman ja vakavien sairauksien suhteen.

Sekin huvitti kuinka nämä naiset paheksuvasti lukivat lehdestä hääpalstaa, kuinka se-ja-se nainen oli löytänyt rikkaan miehen ja sitten luopunut työpaikastaan ja asettunut loiselämään. Mitä muuta Carrien elämä sitten oli, kun siinä elokuvassa antoi Kihon ostaa heille sen massiivisen luksuskämpän? Pata kattilaa soimaa!

Mutta takaisin niin maanläheiseen Kallioon! :) Jotenkin hienoa, kun Piitun poikaystävä ei ollut mikään romanttinen sankari, vaan vähän nuhjuinen ja verottajan kanssa ongelmissa. Mutta sen vaan sanon, että Piitun Antero-pomo on i-h-a-n-a mies! :) Sellaisen ottaisin vaikka milloin.. Tuleekohan myöhemmin heidän välilleen jotain säpinää?

Ja se, kun Piitu humalaspäissään puhui läpiä päähänsä kun olivat Kimmon kanssa Anteron ja A:n vaimon luona käymässä.. kenellepä ei olisi käynyt jotain sellaista? :) Itse usein päädyn sanomaan jotain outoa [vaikken olisi humalassa] jos olen hermostunut ja jännitän. Saatan myös nauraa hiukan hysteerisesti. :( Sitten alan surra tekemääni vaikutelmaa ja tilanne siitä vain pahenee! Oikeastaan olisi usein hyvä osata olla hiljaa. Mutta itse pelkään [joskus] olla hiljaa, pelkään että vaikutan epäystävälliseltä. Koen sen velvollisuudeksi olla ystävällinen, helpottaa puheliaisuudella muita. Ainakin joskus siis, silloin kun EN ole lukossa. Kyllä sitäkin tapahtuu, siis sitä lukkoon menoa.

Kauppassa!

Olin tänään kauppassa ihan ruokaostoksilla, ENKÄ muuten hamstrannut mitään! Joko se johtuu siitä että olen tavattoman järkevä [hehe], tai sitten siitä että kaapit jo on täynnä suklaatimunia ja kaikkea muuta nannaa! Kumpikohan vaihtoehto mahtaa olla oikea? ;)

En ole vieläkään päässyt päätinkiin mässyleivonnoista! Haluaisin kysyä miehen mielipidettä, mutta en vielä kehtaa - pelkään vaikuttavani hullulta, jos JO maanantaina kyselen, että mitäs lauantakina leivon? Silloinhan se vaikuttaisi siltä, kuin ei mielessäni mikään muu pyörisi kuin syöminen ja leipominen. :( Ja se taas voi olla totta, mutta enpä tahdo sitä vaikutelmaa antaa, kuitenkaan..

2 kommenttia:

lupiini kirjoitti...

Mitä mitä! Tuleeko Carrie raskaaksi? Hitto, aika tehokasta kun ikää lasissa on varmaan 47 ja painoa saman verran :D

Mä tykkäsin hirveästi Sinkkuelämästä (ihmiset jotka vihaa sitä sarjaa ei yleensä ole katsoneet sitä vaan suhtautuu ennakkoluuloisesti siihen nimen ja niiden muotivermeiden takia. Tai sitten on vaan heteromiehiä, hehheh) koska se asetti naisten välisen ystävyyden kaikkein kauneimmaksi ja korkeimmaksi kanssakäymisen muodoksi. Ja sitten niistä kaikista tuli käytännössä perheellisiä, plääh! Mutta esimerkiksi Charlotten perheellistyminen oli musta aika liikuttava prosessi: neiti täydellinen hyväksyi miehekseen ruman (hollywoodilaisittain) ja kaljun moukan, eikä vauva-asiatkaan luontuneet perinteisimmällä tavalla. Katsoin koko Sinkkuelämäboksin läpi imetyksen alkuhuuruissa ja itkeä tirsutin moneen kertaan (tosin siihen ei muutenkaan paljoa alussa tarvittu), kun niiden naisten hetket muistutti niin omia lämpimiä hetkiä rakkaiden ystävien kanssa. Sellaisia aitoja ja hervottomia hetkiä, jossa kukaan ei tuomitse eikä vääristele sun sanomisia jälkikäteen vaan kaikki rohkenee aidosti avata sydämensä.

Uusi Sinkkuelämää-leffa vaikutti kyllä trailerin perusteella ihan tuubelolta. Harmi. Niin se ekakin tosin oli.

suklaahirviö kirjoitti...

Olen tosiaan kuullut että Carrie tulee raskaaksi! Ja jos saa spoilata tulevaa katselunautintoa vielä lisää niin tässä sitä tulee.. jätä siis lukematta jos haluat yllättyä.. Kai se raskaus sattuu yksin sellaisen kanssa, että Kiholla on toinen nainen! Kiho kai menettää suuren osan omaisuudestaan ja ne pyörivät Lontoossa, siis C ja Kiho. Ja C tosiaan on raskaana.. TIETENKIN, katsos, jenkkiunelmaan onnesta nyt yksinkertaisesti kuuluu tenava, mieluiten disain-vaatetettu. Vähän kuin söpö asuste! :(

Mä pidin kanssa Sinkkiksestä kuin hullu! Siis tosiaan siitä sarjasta, kahta viimeistä jaksoa lukuunottamatta [niissä Kiho siis jahtasi Carrieta ympärs Pariisia ja tuli se perinteinen häpi endi]. Taisin pitää siitä samasta syystä kuin sä, eli siinä oli katkeransuloinen totuus elämästä: rakkaudet tulee ja menee, mutta tosiystävyydet pysyy. Koko jutun ironiahan oli siinä, että ne naiset eivät oikeastaan KOSKAAN löytäneet miessuhteissaan yhtä tyydyttävää, kypsää ja avointa kommunikaatiota + olemista.

Muutenkin mun mielestä Sinkkis edusti aika hyvin tulevaisuutta, tai sellaista jona mä sen ymmärrän. Tiedän että edelleen romanttinen, miehen + naisen välinen pysyvä parisuhde/perhe on useimpien ihanne, mutta toisaalta ihmiset alkaa myös tajuta, ettei se ole ainoa vaihtoehto ja nykyelämä pätkätöineen ja muineen, onnen etsimisineen, voikin johtaa siihen että tulevaisuudessa ystävyydet korvaavat perheen.

Uskon esim- monen meistä olevan vanhana ehkä enemmän ystäviensä kanssa tekemisissä kuin suvun.

Minustakin muuten Charlotten mies se Harry oli aika ihana.. :) Erilainen kuin ne entiset snobit, joiden kanssa Ch deittaili. Kiho oli mun mielestä oikein maailmanluokan paskiainen. Se Steve oli myös joskus aika symppis.

Mullakin on Sinkkis-boksi hyllyssä. ;) Ja jopa se 1. elokuva. :( S a a t a n ehkä katsoa sen 2. leffan myös, mutta olen jo etukäteen pettynyt - en ehkä haluakaan pilata hyviä muistoja katsomalla sen rallatuksen.