keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Piparkakun himo

Oulun suklaayhdistyskin on jo ennättänyt arvioida Fazerin uuden piparkakkusuklaan. Nyt jostakin syystä minulla tekee kovasti mieli kyseistä suklaatia, vaikka aluksi ajattelin etten edes maista. Fazerin erikoislevyissä on se huono piirre, että ne ovat niin s-kelin suuria. Mikä kumma siinä on, että pitää olla tiiliskiven verran suklaata? Sekö sen juhlavaksi tekee? Makukin voi olla ihan hyvä, mutta levyn suuri koko pilaa KAIKEN. Jättimäisiä bulkkipalasia, liian paksuja suuhun.. En siis tiedä onko tuo Fazun uusin piparisuklaa tällainen, mutta kaupassa vilkaisun perusteella näyttäisi olevan.. Se perinteinen Joulusuklaa-levy taitaa olla samaa kastia. Palaset paksuja kuin maailma.

Taas lasketaan päiviä: 10 kokonaista vuorokautta.. MÄSSYYN!!!! Ainakin seuraavan MÄSSYn leivonta on selvä: Baileyskakkua, koska mies pitää siitä tosi paljon eikä ole nyt vähään aikaan saanut. Mies oikein sillä lailla vihjaisi.. söi sitä mangokakkua ja sanoi, että onhan tämäkin ihan hyvää, mutta se Baileys.. :) Täytyy siis varmaankin tehdä hänelle mieliksi. On se niin hullua: Baileyskakkua ei edes tarvitsisi tehdä mihinkään minivuokaan, vaan se menee kyllä kaikki vaikka tekisin isonkin kakun. Kahteen pekkaan!

Sain juuri eilen tietää Iloleipureilla olevan 15 cm:n halkaisijan irtopohjavuoasta. Iloleipurien tuotteita myyvät muun muassa Prismat. Innostuin valtavasti ja nyt en malta pysyä paikoillani, heti pitäisi päästä Prismeliin ostamaan. Kaikkea sitä oppii kun lukee leivontablogeja ja niiden kommenttiosastoja. Vuoka kulkee virallisesti lasten vuoan nimellä, mutta kaipa siitä aikuinenkin voi herkun itselleen väkästää.

Kontrollia

Nyt on jo 3. päivä ilman aamupalaa. Yleensä teen niin, että 2 päivää MÄSSYn jälkeen olen ilman aamaria. Nyt olen jaksanut olla 3, hyvä minä. Aamupalattomuus on rangaistus MÄSSYstä, rangaistus ja hinta! Sitten aina se viimeinen lauantai ennen MÄSSYä ollaan kokonaan syömättä, täyspaastoten. Sekin on hinta MÄSSYstä. Jos en luovu aamareista ja ole syömättä silloin lauantaina, niin sitten minulla ei myöskään ole oikeutta herkutella.

En suosittele omia syömissysteemejäni kenellekään, mutta toisaalta jotain kohtuutta peräänkuuluttaisin kyllä. Olin tässä kylällä maanantaina ja ihan järkytyin kun näin muutaman lapsen kaupassa, kuinka lihavia lapset nykyisin ovat. Pitävätkö vanhemmat heille joka päivä karkkipäivää? Se ei ole lasten syy, vaan vanhempien. Ihmettelen vanhempia, että haluavatko he kenties lapsista tulevan koulukiusattuja painon vuoksi?

Nykyisin suklaalevyt ja kaikki ovat valtavan isoja. Oli sellainenkin aika kun 100 gramman levy oli se, mitä oli. Nyt taitaa 200 grammaa olla normaali koko. Jotenkin järkkyä nähdä jonkun tosi painavan vekaran purevan sellaista levyä kuin näkkileipää. Minä en edes tajua noiden jättilevyjen ideaa. Tuntuu ihan turhalta ostaa sellainen, koska makuun kuin makuun kyllästyy kuitenkin ja xxx grammaa samanmakuista suklaata alkaa tympiä takuuvarmasti.

Vinkki Fazerille ja muille suklaafirmoille: ettekö voisi tehdä esim. 200 gramman levyä, jossa olisi vaikkapa neljää eri makua samassa levyssä? Pari riviä keksisuklaata, pari riviä omarsuklaata, jne. Mutta taitaa mennä liian vaikeaksi? Eletään vaan niin kuin ennenkin, miksipä mitään muuttamaan.

Ei kommentteja: