Kaaviokuva suvusta

Piirsin tällaisen "sukukaavion". Kun kuitenkin olen niin paljon kirjoittanut suvusta. Tästä vähän näkee, että kuka kukin on. H:n hullut sukulaiset muuten eivät minun mielestäni ole hulluja, mutta äetmuori puhuu heistä hulluina ja hihhuleina. He ovat jotain Kansanlähetyksen ihmisiä. Siukuntytön ja siukunpojan lihavuuteen viitataan lähinnä siksi kun se on äetmuorin mielestä olennaista. Hänelle ihminen on vaan tietyn painoinen möhkäle lihaa.

Olen miettinyt esimerkiksi K-mummin [=äidinäiti] osuutta siihen, että pidän MÄSSYjä. Kun olin lapsi ja kävimme K-mummia ja Vaaria katsomassa, niin siellä ihan valehtelematta sai syödä namppia juuri niin paljon kuin tahtoi. K-mummilla oli jääkaapin viileälokero täynnä Kismettiä, Marssia, Suffelia.. Kaikkea suklaatia. Ja pakastimessa jäätelöjä. Vierailut aina menivät niin, että K-mummi ja äiti juttelivat omia aikuisten asioita keittiössä ja minä olin olohuoneessa ja mässäsin. Ja aina sai lisää. Uudestaan ja uudestaan. Joku voisi ajatella että olihan kivaa. Mutta sen tarkoitus oli lähinnä pitää minut pois K-mummin ja äetmuorin jaloista. Että he saivat rauhassa jutella. Vekaran suu siis suklaalla tukkoon.

Kuitenkin se on sanottava että isovanhemmat ovat rikkaus lapsen elämässä. Siksi joskus säälin siukun lapsia. Siukku on jostain syystä sitä mieltä, ettei hänen lapsia [14- ja 11-vuotiaat] voi jättää 'yksin' H:n vanhempien kanssa. Minä en tajua mistä siukku sellaista on saanut päähänsä. H:n äiti, eli siukun anoppi, teki elämäntyön jonain perhepäivähoitajana ja hänellähän oli monta lasta siinä vielä, H:n sisaruksia. Mutta siukku ei luota appivanhempiinsa ja joskus saattaa lastenkin kuullen sanoa heistä tosi rumasti.

Minua surettaa tämmöinen. Siukku on siinä suhteessa ihan kuin äetmuori. Äetmuorikaan ei nimittäin yhdessä vaiheessa enää halunnut, että me lapset olisimme olleet isän vanhempien kanssa. Hänellä oli kaikkia syitä, jotka olivat lähinnä tekosyitä. Isukin vanhemmat, Mummo ja Ukki, nimittäin oikeasti tykkäsivät touhuta ja olla meidän lasten kanssa! Siellä ei suuta tukittu suklaalla, vaan Mummo antoi leikkiä nappilaatikollaan tai sitten muovailtiin jotain muovailusavesta.. kaikkea puuhastelua yhdessä. Joskus mentiin sieneen. Joskus tuntuu vieläkin siltä, kuin äetmuori ei sietäisi sitä, että mulla on hyvät muistot Mummosta ja Ukista. Jos joskus vaan mainitsen jonkun positiivisen asian heistä, niin äetmuori rientää heti sanomaan jotain inhottavaa nyt jo kuolleista Mummosta ja Ukista.

Äetmuori suhtautui niin kuin appivanhemmat olisivat yrittäneet myrkyttää meitä lapsia. Kerran hän sanoi, ettei meitä voi päästää sinne, koska Mummo syöttää meille homeisia hilloja ja me sairastuisimme siitä. Jutun tausta oli se, että joku hillopurkki oikeasti oli ollut homeessa, mutta Mummo oli tietysti huomannut sen eikä tarjonnut meille siitä. Mutta äetmuorille se, että semmoinen purkki oli, oli jo merkki siitä, että me olimme 'vaarassa'. Nyt sen tietysti tajuaa, että kyse on omistamisenhalusta. Että vanhempi pelkää niin paljon antaa lastensa kiintyä johonkin toiseen aikuiseen, että mieluummin vaan pitää lapset kotona.

Jos tätä lukee joku lapsellinen, niin sanon, että antakaa lasten tutustua isovanhempiin! On tosi väärin tuoda aikuisten riidat ja sotkut pilaamaan isovanhempien suhdetta lapsiin. Ja kun lapset kasvavat he eivät teitä kiitä, jos olette heiltä vieneet isovanhemmat. Appivanhemmat voivat olla erilaisia ihmisiä kuin mitä me kukin olemme, mutta ei se erilaisuus yksin tee heistä kelvottomia. Minusta nimittäin sekin on väärin, että siukulle H:n vanhempien uskovaisuus on joku kauhea miinustekijä. Kuitenkin hänen lapsensa ovat puoleksi H:n sukua ja on pahempiakin asioita kuin olla uskovainen. Ainakaan H:n vanhemmat eivät juo. Toisin kuin äetmuori, joka aina ennen jotain juhlaa tai vaikeaa tilannetta tuoksahtaa oluelle.. Nyt viimeksi oli sellainen oluentuoksahdus minun kummitädin hautajaisissa. En tajua mitä muori niissäkin jännitti, kun läsnäkään ei ollut kymmentä ihmistä enempää. Mutta en muutenkaan tajua sitä neuroosikimppua, skitsoaa millon mitäkin.

7 kokonaista vuorokautta MÄSSYYN!

Niin se aika kuluu! Kerroinkos muuten, että CandyKing-irtsikkalaarissa oli uusi nami, suklaata jossa on kaurakeksinmuruja? Maistoin sitä viime MÄSSYssä ja minusta se oli tosi hyvää. Vaikka ne kaurakeksinmurut oli tosi tosi pieniä hippusia. Silti - hyvää oli! Sitä suklaatia on saatava seuraavassakin MÄSSYssä.

Paha yllätys MÄSSYssä oli sellainen, kun olin ostanut Jacky makupala-kaakaovanukkaan... ja jääkaappi olikin jostain syystä JÄÄDYTTÄNYT osan siitä! Huh kauheaa! On tainnut olla vähän liian kylmänä kaappi. Puoliksi jäätynyt sukuvanu ei todellakaan ole hyvää! En suosittele.

Hälöviiin!

Vuoden pelottavin päivä! Ja telkkusta tulee Manaajaa ja muuta sairasta kauhukuvaa. Jotkut herkuttelevat tänäkin viikonloppuna, mutta minä en. Minun vuoroni tulee sitten seuraavana. Ehkä katselen Manaajan, jos jaksan valvoa.