Alkoholi, aikuisuus, ikuiset pikkupojat

Katsoin ykköseltä sen toisen osan Ilosta taloa. Siinä on Milka Alroth esittämässä sitä Auri-äitiä, joka on alkoholisti ja paikoin väkivaltainen. Pystyin jotenkin niin täysillä samaistumaan niihin kahteen pikkutyttöön, Birgeen ja Ruutiin. :( Se äiti raivostutti mua, teki mieli vetää sitä ympäri korvia ja käskeä ryhdistäytymään! Mä en tajua miten joku lasten äiti tai isä voi alkaa ryypätä ja pitää viinaa lasta tärkeämpänä. Jätti ne tytöt yksin viikkokausiksi.. lopulta ne joutui sijaiskotiin! :( Sitten on vaikea kasvaa kun kaikki kylällä pitävät äitiä huorana ja juoppona eikä ihan ilman syytä!

Jos itse joskus alkaisin sekoilla viinan kanssa oikein kunnolla, niin toivon että mies julistuttaa mut holhouksen alaiseksi ja toimittaa laitokseen HETI! Täytyisi varmaan kirjottaa joku semmoinen paperi siltä varalta, jos vaikka sattuisin sekoamaan! Koskaanhan ei tiedä! Ja mulla kumminkin on sitä taipumusta vähän molemmilta puolilta, Äetmuorin ja Isukin sukujen..

Vaikka niin taitaa olla vähän KAIKILLA. Oikeastaan nyt kun mietin lapsuuttani niin aika monen isä taisi vähän "nauttia liikaa" aina joskus. Yhden hyvän ystäväni isä oli ihan alkoholisti, mutta mä en tiennyt sitä. :( Nyt se on alkanut vaivata mua, mietin eikö meillä ollutkaan hyvää ystävyyttä, kun S. ei koskaan kertonut mulle isänsä juomisesta. Itse en koskaan nähnyt S:n isää kännissä.. kai hän sitten ryypiskeli yöt? Sen muistan että kadehdin S:a, kun he asuivat yhdessä S:n isän vanhempien kanssa isossa omakotitalossa. Yläkerta oli S:n perheen, alakerrassa asuivat S:n isän äiti ja isä. Isovanhemmat ihanan lähellä! Näin aikuisena tietty tajuaa, ettei S:n äiti välttämättä pitänyt siitä että oli yhteinen huusholli anopin kanssa! :( Ja näin aikuisena tajuaa että ehkä se ratkaisu oli pakon sanelema. S:n äiti oli ompelijana tehdastyössä eikä tienannut paljon ja se isä lähinnä vietti aikaansa niiden autotallissa [ehkä hän ryyppäsi siellä??] eikä kai ollut töissä ollenkaan. Eli ei kai siinä ollut rahaa asua muuten, kahden lapsen kanssa. No kumminkin, mietin paljon S:a ja sitä miksi hän ei puhunut isästään. Mutta ehkä siinä oli häpeää. Tiedän itse tosi hyvin ettei kaikille hyvillekään kavereille voi kertoa kaikkea, jotkut asiat on liian vaikeita!!

Mä piilottelin tosi pitkään sitä asiaa, ettei Äetmuori ja Isukki enää asuneet yhdessä. Selittelin aina jos joku kysyi missä Isukki on, että hän on työmatkalla ja tulee kyllä, tai että hän on lomalla. Mua jostain syystä hävetti sanoa, ettei he enää asuneet yksissä ja ettei Isukki oikeastaan enää edes käynyt kotona. Eli siinä se sitten on, S. ei kertonut mulle isänsä juomisista enkä mä kertonut kavereille vanhempien välirikosta! Vaikka rakastin kavereita kyllä ihan aidosti!

Mun kaveripiirissä ei tainnut olla yhtään äitiä, joka olisi maistellut alkohooooolia raskaimman jälkeen. Lähinnä kai ne oli naiset jotka suhtautui paheksuvasti siihen ja huulet yhteen puristuneina katselivat miehiä, jotka ottivat yhden saunakaljan ja sitten kaksi ja vielä kolmaskin meni. Naiset suhtautui miesten ryyppäämisiin samalla tavalla kuin olisivat suuttuneet vaatteensa repineisiin tai sotanneisiin lapsiin. Joskus naiset tuntuivat ihan miesten äideiltä eikä vaimoilta. Ja joskus miehet olivat vähän lapsellisia, ihan kuin pojat. Oikeastaan aika nuoresta asti tytöt opetettiin siihen samaan, suhtautumaan itseään paljon vanhempiin miehiin vähän niin kuin poikiin. OIKEAT AIKUISET olivat aina naisia. Tavallaan miesten ryypiskely ja pikkupoikamaisuus maksoi heille heidän aikuisen oikeutensa! Sen hinnan he saivat maksaa ilottelusta.

MÄSSY: tilinpäätös

Vietin MÄSSYn enkä tosiaan koko aikana kokenut oksetusoloa. Ripulia hiukan ehkä oli, mutta ei mitään pahaa. Oli ihan kiva kun tuli maanantai, eikä enää tarvitse ahtaa! Joskus se on nimittäin aika rasittavaa. Joskus myös rankaisen itseäni sillä, haluan että mua sattuu ja mun on paha, ähky olo! On se vähän kummaa, mutta semmoinen mä olen.

Kyöpelinvuorimunasta tuli sellainen aika jännä kuutiopalapeli! Kun kuutioita kääntelee niin tulee erilaisten eläinten kuvia. :) On mehiläistä ja norsua ja hevosta! Se oli mukava yllätys. Mies sai samanlaisen! Söin mignonit loppuun. Nyt saa sitten taas vuoden odottaa niitä.. :)

Mietin jos se mun itsenäisyyspäiväoksennus silloin viimeksi johtuikin osittain itsenäisyyspäivästä? Kyllä mulle se oli ihan juhlapäivä, mutta en ole mikään kauhea sotaan hurahtanut ihminen kylläkään. ;) Oikeastaan mua oksettaa koko ajatus SODASTA. Ehkä oksensin siksi, ehkä se oli osittain tuota kaikkea verenmakua vastaan..? Eikä siis pelkästään sitä, että olin kauhean ähky. ;)