Yksi tuttu kerran ihmetteli, miten jaksan olla kiinnostunut sukututkimuksesta. "Vanhoja pölyisiä asioita" sanoi hän. Eikä niillä hänen mielestään ollut mitään merkitystä tämän päivän kannalta.
En varsinaisesti pidä itseäni minään sukututkijana, koska en tutki. :) Lähinnä vaan roikun Hiskin sivuilla ja sitä kautta etsin.. Oikeat tutkijat tutkivat kai arkistoja. Minä en viitsi, olen kerran ollut maakunta-arkistossa ja siellä oli kauheaa - en osaa lukea sitä vanhaa käsialaa! :(
Sitten jotkut kuvittelevat sukukiinnostuksen olevan sitä, että toivoo sieltä löytyvän jonkun prinssin tai kreivittären. :) Mulla se ei ainakaan ole sitä. Oikeastaan mun suvun tutkimuksessa on hienoa se, kun huomaa miten pienissä oloissa ihmiset on eläneet ja silti saaneet lapset kasvatettua, isot lapsilaumansa. Ja sitten kun niitä elämiä tutkii niin alkaa melkein hävetä omia työttömyysruikutuksia.. Nimittäin ennen oli paljon, paljon niukempaa elämä!
Äetmuorilla aina oli tapana vaan kertoa niistä sukulaisista, jotka hänestä oli jotenkin 'fiinimpiä'. Isukin sukua hän ei pitänyt yhtään minään, pelkkiä maajusseja. Ei Muorin omakaan suku ollut mitään hienoa, mutta he olivat kaupunkilaisia ja se oli Muorin mielestä paljon hienompaa. Vaikka nyt vanhemmiten mua oikeastaan kiehtoo enemmän se Isukin suvun puoli, he olivat vuosisadat samalla paikkakunnalla, vuosisatojen ajan heitä oli ja syntyi ja eli ja kuoli. He juurtuivat, heillä oli paikka tässä maailmassa. Äetmuorin suvussa oltiin kulkevaisempia, käsityöläisiä ja sellaisia liikkuvaisia. Sekin on ihan kiinnostavaa, mutta tavallaan juuretonta.
Mun mielestä on mielenkiintoista katsoa mitä kaikkia eri ammatteja ihmisillä oli ennen. Voi sieltä löytää jotain vinkkiä vaikka itsellekin. :) Että mitä sitä takisi.. Kun nyt asiaa mietin niin mua ei haittaisi yhtään olla vaikka maatalon emäntä. Taidan olla enemmän Isukin sukuun tullut siinä mielessä, että en tykkää muuttaa, haluan pysyä aloillani, kiinnyn paikkoihin niin kuin KISSA! Mulle varmaan joku maatalon emännän työ olisi parasta, koska siinä saisin ihan kouriin tuntuvasti tehdä työtä omassa kodissa, oman kodin [oman paikan] hyväksi! Harmi vaan etten ole mikään karjakko enkä oikeastaan tiedä niistä töistä mitään!
Ripulia ja unta
Eilinen meni ripuloinnin ja nukkumisen merkeissä! Kun piti sitä sorbettia mättää mahaan oikein kaksin käsin, niin tietty se sitten kylmästä ärtyi ja aloin ripuloitsea. :( Oli tosi epämiellyttävää! Kurjaa viettää päivä vessassa. Sitten sen jälkeen mua alkoikin nukuttaa ja nukuin tosi, tosi paljon! Näin kummia unia. Yhdessä niistä miehen työkaveri, yksi Ari, alkoi haukkua mua. Kun olen työtön ja muutenkin 'omituinen'. Siinä unessa minua itketti, mutta en näyttänyt sitä, yritin vaan sopertaa jotain että kaikilla on oikeus mielipiteeseen. :( Tavallaan outoa nähdä unta siitä Arista, en nimittäin oikein koskaan häntä näe, mies ei ole kauheasti hänen kanssaan tekemisissä. Unet ovat kummallisia.
Mies sääli mua kun ripuloinnin takia olin vähän heikkona ja lötkötin vaan sängyssä kärsien! Hän sitten laittoi astianpesukoneen hurisemaan, vaikka normaalisti teen sen aina itse.
Pepcid Duo ei minusta ollut kovin hyvää närästyslääkettä. Taidan pysytellä Renniessä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti