Täyttä laukkaa!

Suklis, tuo korskuva orhi [tai tamma oikeastaan] laukkasi tänään häntä putkella jäätelöauton luo! Alkoi hirvittää, että jos kuljen onneni ohi, jos jätskiauto ehtii lähteä ennen kuin minä sinne ennätin.. Mutta olinpas nopea, nopsa kuin tuuli! -Niin, olen siis taas ostellut. :( Mutta tällä kertaa vika ei oikeastaan ole [kokonaan] mun, vaan MIES se oli joka alkoi ämpätä siitä jätskiautosta!! Hän sieltä juttuja halusi ja alkoi sitten osoitella esitteestä että tämähän vois olla sun makuusi.. ja tuo.. ota tuota nyt ainakin..!! Eli en ole yksin syyllinen!

Vähän silti harmittaa se, kun kaapit taas pursuaa kaikkea. :( En taida koskaan oppia. Onneksi nyt ainakin iso osa niistä on semmoisia herkkuja, jotka tulee syödyksi satavarmasti: se Lindtin rasia ja wienernougatit yms.

Tänään tein yhden törkeän jutun vielä: ostin Frödingen Prinsessakakun!! :( Kun itse olen leiponut vain kääretorttua ja se menee meillä tosi nopeaan, niin piti ostaa se Prinsessa. Piti! Muuten olisi voinut tulla onneton MÄSSY. Nyt uunissa valmistuu appelsiinikakku, sellainen kahvikakun tyyppinen.. Mutta sitähän tuskin edes syön, kun ajattelin vähän sitä maanantain vierastamme.. ja miestä.. hän tykkää semmoisista..

Jaa. Aina kun 'ammun yli' niin tarvitsee vain alkaa miettiä syitä siihen. Ettei vain nyt olisi se, kun pian pitää taas mennä Kotiseudulle käymään ja Äetmuoria tapaamaan? Olen yleensä aina ihan hermona ennen sitä, joko mässään tai sitten paastoan [yleensä molemmat, vuoronperään]. Ja olen tiuskea ja hermostunut, äkeä ja surkea.

Nyt kuitenkin kurja olo edes naamioituu joksikin aikaa. Ei ole enää edes KOLMEA TUNTIA jäljellä.. niin HIRVIÖ ottaa vallan!!

Kun katson peiliin..

.. niin mitä näen? Näenkö hamsterin naaman, herkkuhamsterin, kaikkea hamstraavan, pupeltavan ja säilyttelevän JYRSIJÄN? Onko se minun omakuvani, sitäkö olen?

Kun katson itseäni niin näen hiukan vauhkon ja aran naisen. Sovittelevan. Konflikteja välttävän, pehmeän. Ulkonaisesti ei minun jyrsijänsieluani näe, mutta siellä se jossain piileskelee. Ennen muuta näen ihmisen, jolla on salaisuuksia. Suurin niistä on se, että yksinkertaisimmat asiat ovat minulle niitä kaikkein vaikeimpia.